Buenos Airesin kaupunginhallitus kielsi sukupuolineutraalin kielen käytön Argentiinan pääkaupungin kouluissa vuonna 2022. Tämä oli vastareaktio joidenkin opettajien pyrkimykselle käyttää neutraaleja pronomineja oppitunneilla ja vanhempien kanssa viestiessään. Päättäjien mukaan uusien pronominien käyttö voi haitata oppilaiden oppimista.
Kuten muissa romaanisissa kielissä myös espanjassa on kaksi kieliopillista sukua: feminiininen ja maskuliininen. Persoonapronominit jakavat ihmiset naisiin (ella, ellas) ja miehiin (él, ellos). Kaikki substantiivit ovat joko feminiini- tai maskuliinisukuisia, ja artikkelien muoto vaihtelee kieliopillisen suvun mukaan. Epämääräiset artikkelit ovat un ja una ja määräiset el ja la. Maskuliinisuus ja feminiinisyys ulottuvat myös sanan määritteisiin: jos on kyseessä pitkä poika (chico), sanotaan un chico alto, mutta pitkä tyttö (chica) on una chica alta. Maskuliiniset muodot toimivat geneerisinä eli yleistävinä: jos ryhmässä on mukana yksikin miespuolinen henkilö, käytetään maskuliinimuotoja (chicos, ei chicas).
Viime vuosina on keskusteltu siitä, onko kieliopillisella sukupuolella yhteys sosiaaliseen sukupuoleen: ajattelevatko espanjankieliset, että feminiinisukuisella sanalla cucaracha (’torakka’) on enemmän naisellisia kuin miehisiä piirteitä, koska sana saa feminiinisen artikkelin? Väitettä ei toistaiseksi ole pystytty tieteellisesti todistamaan eikä kumoamaan. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että muotojen sukupuolisidonnaisuus ja kielessä ilmenevä piilomaskuliinisuus korostavat miessukupuolta ja häivyttävät naiset ja muut sukupuoli-identiteetit taustalle. Myös suomen kielestä on tehty vastaavaa tutkimusta.
Kieli politiikan keppihevosena
Buenos Airesin yliopiston kielitieteen professorin María Florencia Rizzon mukaan sukupuolineutraali kieli nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun.
Jotkut kielenkäyttäjät ovat ryhtyneet käyttämään niin sanottuja inklusiivisia suffikseja, joilla viitataan henkilöihin sukupuolineutraalisti: sen sijaan, että kirjoitettaisiin todos (’kaikki’), joka on muodoltaan maskuliini, kirjoitetaan todxs, todes tai tod@s. Käytössä ovat myös neutraalit kolmannen persoonan pronominit elle (< él, ella) ja elles (< ellos, ellas). Vastaavanlaisia esimerkkejä on muissakin kielissä: Esimerkiksi ranskassa voidaan käyttää sukupuolineutraaleja pronomineja iel (< il + elle) ja iels (< ils + elles). Ruotsissa taas pronomini hen (< han, hon) otettiin Ruotsin akatemian sanakirjaan vuonna 2015.
Keskustelu sukupuolineutraalista kielestä leimahti Argentiinassa vuonna 2018 osana konservatiivista aborttilainsäädäntöä vastustavaa kansanliikettä. Kielestä tuli yksi poliittisen väännön pelikentistä: Sukupuolisensitiivisellä kielenkäytöllä osoitetaan yhä voimakkaammin yhteenkuuluvuutta tiettyjen poliittisten puolueiden kanssa. Toisaalta sukupuolineutraaliuden vastustaminen yhdistetään usein poliittiseen konservatismiin.
”Sukupuolineutraali kieli aiheuttaa paljon kiihkeää keskustelua ja jopa aggressiivisia kannanottoja”, Rizzo kertoo. ”Usein esimerkiksi sukupuolineutraalin e-suffiksin (kuten todes, elle, elles) käyttäjät saavat osakseen loukkauksia.”
On esitetty väitteitä, että sukupuolineutraali kielenkäyttö vaikeuttaa muun muassa luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Tästä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Buenos Airesin yliopistossa tehdäänkin parhaillaan psykolingvististä tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää, miten sukupuolineutraali kielenkäyttö vaikuttaa oppimisprosessiin.
Akatemiat vastustavat
Espanjan kielen huollon auktoriteetit eli Espanjan kuninkaallinen akatemia RAE (Real Academia Española) ja muissa espanjankielisissä maissa toimivat kieliakatemiat ovat suhtautuneet käytyyn keskusteluun jyrkästi. RAE julkaisi vuonna 2020 laajan selvityksen sukupuolineutraalista kielestä. Yhteenvetona todetaan, että kieli ja sitä ympäröivä todellisuus on pidettävä erillään toisistaan ja että kieltä ei voi syyttää sukupuolten epätasa-arvosta. Siksi seksismin kitkeminen ei akatemian mukaan tapahdu kielen keinoin, vaan esimerkiksi kotikasvatuksessa ja koulussa. Sukupuolineutraaleja uudismuodosteita RAE on kutsunut sosiaalisessa mediassa useasti ”kielen luonteen vastaisiksi”.
Kolumbian akatemian stipendiaatin Carlos Manuel Varón Castañedan mukaan yleisessä keskustelussa esiintyy vääriä käsityksiä kielestä. Hänen mielestään yksi ongelma on se, että ihmiset eivät tunne kielen historiaa. Tämän vuoksi aktivistien käyttämät kielelliset uudismuodosteet aiheuttavat joskus jopa päinvastaisia vaikutuksia kuin mihin niillä pyritään: Varón Castañeda toteaa esimerkiksi, että neutraaliksi ajateltu pronomini ele vain vahvistaa maskuliinin ylivaltaa, sillä vanhassa espanjassa ele oli maskuliininen artikkeli.
María Florencia Rizzon mukaan Argentiinan kieliakatemian (Academia argentina de letras) sisällä mielipiteet ovat jakautuneet. Enemmistö vastustaa sukupuolineutraaleja muotoja; jotkut akatemian jäsenet taas käyttävät sukupuolineutraaleja pronomineja itse.
Toistaiseksi vain marginaalista käyttöä
Vaikuttaa siltä, että sukupuolineutraali kielenkäyttö ei toistaiseksi ole Argentiinassa levinnyt kovin laajalle eikä se ole kovin systemaattista. Carlos Manuel Varón Castañedan mukaan mikään tällä hetkellä käytössä olevista sukupuolineutraaleista ilmaisutavoista (todes, todxs, tod@s) ei ole vakiintunut kieleen.
Buenos Airesin yliopistossa on tutkittu sukupuolineutraalin kielen käyttöä Twitterissä. Tutkimuksessa ilmeni, että seuraavat neljä sanaa kattavat 74 % palvelun käyttäjien sukupuolineutraalista kielenkäytöstä: todes (< todos + todas ’kaikki’), amigues (< amigos + amigas ’ystävät’), elles (< ellos + ellas ’he’) ja chiques (< chicos + chicas ’tyypit’). Ilmeisesti kyseessä on siis sanatason ilmiö, eikä kieleen ainakaan vielä ole kehittynyt feminiini- ja maskuliinisuvuille rinnakkaista kieliopillista järjestelmää.
Varón Castañeda korostaa, että sukupuolineutraalin kielen kohtalon määräävät kielenkäyttäjät, eivät instituutiot. Hänen mukaansa on kuitenkin epätodennäköistä, että tällä hetkellä tiettyjen kielenkäyttäjien suosimat uudet, neutraalit suffiksit (-e, -x, -@) vakiintuisivat tulevaisuudessakaan osaksi espanjan kieliopillista järjestelmää – muun muassa sen vuoksi, että suffiksit muuttaisivat systeemiä hankalammaksi.
”Kielet pyrkivät yleensä luontaisesti yksinkertaistumaan, ja tällaisetkin muutokset vievät tuhansia vuosia. Kielen rakennetta monimutkaistavan muutoksen vakiintumista saadaan todennäköisesti odottaa vielä kauemmin.”
Lähteitä ja lisälukemista
Juan Eduardo Bonnin, Gabriel Dvoskin, Daniela Lauria, María López García, Paula Salerno, Carolina Tosi & Gabriela Mariel Zunino: ¿Qué dice la lingüística sobre el lenguaje inclusivo? (Lingüística 14.6.2022)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Real Academia Española (2020): Informe de la Real Academia Española sobre el lenguaje inclusivo y cuestiones conexas (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kaisa Karppinen: Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa? (Kielikello 1/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Katso myös