Kielikello 2/2018

Aina on aikaa ja paikka lukemiseen. Kuva: Kuvaplugi
Alkusanat 2/2018

Sari Maamies

Työtä kielenkäyttäjien hyväksi

Valtioneuvoston asettama ns. virkakielikomitea luovutti mietintönsä Kieli ja virkakoneisto toukokuussa 1981. Mietintö sisälsi ehdotuksia mm. siitä, ”miten säädösten sekä kansalaisille annettavien päätösten, ohjeiden...

Lue lisää

Julkaisun muut jutut

Edelliset julkaisut:

Arkiston kätköistä

Artikkeli 1/1992
Kirsti Aapala

Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo

Kuluneen vuoden aikana sanomalehtien vihki-ilmoituksissa on yleistynyt tapa mainita vihittyjen lisäksi myös kaaso ja best man : ”kaaso Jaana, bestinan Esa” (HS 28.7.91). Saattaapa vihkiparilla olla...

Lue lisää
Artikkeli 3/2002
Ari Sainio

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta ja sisältöä on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Tämä kielimuoto on suunnattu sellaisille lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä.

Lue lisää
Artikkeli 3/1989
Eero Saarenheimo

Radiokielen muutos: tiukasta väljään

Radio on koko historiansa ajan ollut niin läheinen perheenjäsen, että sen käytöksestä on huomauteltu niin kuin perhepiirissä ainakin. Tavallista on ollut puuttua radion kielenkäyttöön. Tunnettu radiomies professori Eero Saarenheimo esittelee seuraavassa Ruotsin radion sanankäytön kehitystä käsitelleen väitöskirjan. Samalla hän esittää myös omia näkemyksiään radiossa puhuttavan suomen luonteenpiirteistä.

Lue lisää
Artikkeli 2/1995
Maija Länsimäki

Montaa-partitiivi

Pronominin moni yksikön partitiivimuoto on monta . Säännönmukaisen monta -muodon asemesta esiintyy kuitenkin sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä kaksoispartitiivi montaa (< monta + a ) etenkin...

Lue lisää
Artikkeli 3/2000
Jussi Ojajärvi

Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa

Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.

Lue lisää

Norminpurkua

Oletko ihmetellyt, mihin jokin kielenkäyttöä koskeva suositus tai normi perustuu? Kuinka vanha se on? Totta vai tarua?

Ehdota aihetta! Kirjoitamme ehdotusten pohjalta normeja taustoittavia juttuja Kielikellon sarjassa Norminpurkua.

Ehdota jutun aihetta

Tilaa Kielikello!

Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.

Tilaa muistutukset

Kielitoimisto kouluttaa

Kielitoimisto tarjoaa koulutusta ja monenlaista apua tekstien ja kirjoituskäytäntöjen kehittämiseen.

Tutustu tarjontaan!

Kielitoimiston kurssit