Etusivu - Kielikello

Kevät ja sinitiainen. Kuva: Vesa Heikkinen

Alkusanat 1/2018

Sari Maamies

Verkkolehti avautuu

Tervetuloa lukemaan ensimmäistä vain verkossa ilmestyvää Kielikelloa! Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti, painettuna lehtenä monelle tuttu. Kielikello kertoo...

Lue lisää

Artikkeli 1/2018

Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist

Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä

Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Harri Högmander

Papuanpenkoja ja naukukäpinkäinen – maailman linnuille suomenkieliset nimet

Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen nimistötyöryhmän ansiosta maailman linnuilla on suomenkieliset nimet.

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Liisa Nuutinen

Kielen asiantuntija linnunnimien parissa

Millaisiin asioihin suomen kielen asiantuntija kiinnittää huomiota, kun hän saa pyynnön tarkistaa uusia suomenkielisiä linnunnimiä?

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Heikki Henttonen

Hiirut, jurumit ja muut nisäkkäät – mitä kuuluu nisäkäsnimistölle?

Suomenkielisten nisäkkäiden nimistöä laatinut ja uudistanut työryhmä julkaisi ehdotuksensa vuonna 2008. Uutta, päivitettyä listaa viimeistellään julkaisukuntoon.

Lue lisää
Näkökulma 1/2018

Jukka Hildén

Geologinen nimistömme

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tuskin kuitenkaan minkään tieteenalan rakkaalla lapsella on yhtä paljon nimiä kuin graniiteilla suomen kielessä. Graniitti on meidän kansalliskivemme, rakas kivi. Se kattaa yli puolet kallioperämme pinta-alasta. Kiviemme nimet eivät kuitenkaan yleensä ole kotoista tavaraa.

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen

Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija

Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.

Lue lisää
Kieli ja tietotekniikka 1/2018

Riitta Koikkalainen

Kotoistushanke koodia kesyttämässä

Kun kirjoitan tätä tekstiä, käytän tekstinkäsittelyohjelmaa. Kun maksan laskuja, käytän verkkopankkisovellusta. Kun naputtelen sähköpostia kollegalle, käytän sähköpostiohjelmaa. Itsestään selvästi, kyselemättä.

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Eeva Öörni

Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa

Viime vuosina yrityksen äänensävyn käytön ja suunnittelun merkitys on nostettu esiin viestintä- ja markkinointitoimistojen verkkosivuilla. Millaisin kielellisin keinoin erilaiset sävyt ja vivahteet tekstissä rakennetaan, ja miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi kepeänsävyisiin viesteihin?

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Eeva Öörni

Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä

Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun viestinnän äänensävyesimerkeistä. Kyselyssä oli...

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Riitta Korhonen

Reklamoida, tiedottaa ja ohjeistaa – kieliopillisia siirtymiä

Yleiskielen seurantatalkoissa voi kuka tahansa lähettää havaintojaan sellaisista yleiskielen piirteistä, joissa jokin kiinnittää huomiota ja ehkä mietityttää.

Lue lisää
Artikkeli 1/2018

Henni Pajunen

Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?

Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.

Lue lisää
Perusasiaa 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Miten päivämäärä merkitään?

Päivämäärät ovat pieni yksityiskohta, mutta niitä tarvitaan monenlaisissa teksteissä, esimerkiksi kirjeissä, tiedotteissa ja päätöksissä. Viime aikoina Kielitoimiston neuvontapuhelimessa on kyselty, onko päivämäärän merkintätapaa koskeva suositus muuttunut.

Lue lisää
Kieli kartalla 1/2018

Anna Ryödi

Lafka, mesta ja narikka – slangista tutut lainasanat murteissa

Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.

Lue lisää
Uudissana 1/2018

Riitta Eronen

Juurisyy

Vuoden 2018 presidentinvaalien alla ehdokkaiden puheenvuoroissa kiinnitti huomiota sanan juurisyy käyttö. Haluttiin muun muassa kertoa, mistä johtuvat valtionvelan juurisyyt , ja yhteiskunnan turvattomuuden ...

Lue lisää
Sananen 1/2018

Petri Lauerma

Kvantumeita vai erkaleita? – Vanhoja yritelmiä kvanttiteorian suomalaiseksi sanastoksi

Kvanttifysiikan ydinkäsitteestä käytettiin alkuun latinalaista sanaa kvantumi. 1920-luvulla tälle vierasperäiselle sanalle esitettiin suomennosehdotus erkale. Erkaleoppi kuitenkin hävisi kvanttiteorialle.

Lue lisää
Sananen 1/2018

Riitta Hyvärinen

Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi

Mihin muotisanaan olet törmännyt viime aikoina? Onko jokin ilmaus mielestäsi yleistynyt – ehkä jopa häiritsevästi? Tätä kysyin tammikuun puolivälissä salilliselta toimittajia, aivan kielenhuoltoluennon aluksi....

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Riina Klemettinen

Ansiolyhenteet

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Äiti-lapsikimppu vai äiti–lapsi-kimppu?

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Tiina Manni-Lindqvist

Yli-Muonion kirjoitusasu

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Kirjaimittain luettavat nimet

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Lehtien, kirjojen, musiikkikappaleiden ym. nimien kursivointi tekstissä

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Pöpö-sanan merkitys

Lue lisää
Kysyttyä 1/2018

Henna Makkonen-Craig

Helpdesk, help desk vai HelpDesk?

Lue lisää

Edelliset julkaisut:

Perusasiaa 1/2014

Elina Heikkilä

Talolla tavataan!

Onko seminaari Säätytalolla vai Säätytalossa? Oletko töissä Maanmittauslaitoksessa vai Maanmittauslaitoksella? Valinta sisä- ja ulkopaikallissijojen välillä on joskus vivahteista kiinni.

Lue lisää

Artikkeli 2/2014

Marianne Laaksonen

Puoliveli ja bonusäiti – uusperheen nimitysten kirjoa

Ydinperheen perinteiset nimitykset eivät yksinään riitä kuvaamaan uusperheen monimuotoisia perhesuhteita. Millaisia nimityksiä on käytössä äiti- tai isäpuolista, uusista sisaruksista ja perheenjäsenistä sekä heidän sukulaisistaan?

Lue lisää

Artikkeli 1/2015

Niklas Varisto

Pikakirjoitus - puhettakin nopeampaa

Puheita on merkitty muistiin satojen, jopa tuhansien vuosien ajan, antiikin Kreikasta ja Roomasta alkaen. Kuitenkin ääntä tallentavat laitteet keksittiin vasta toista sataa vuotta sitten, ja tavallinen kirjoitus taas on auttamattoman hidasta puheen tallentamiseen. Miten puheet on tallennettu ennen koneita?

Lue lisää

Kieli kartalla 4/2017

Anna Ryödi