Kielikello 2/2020

Sininen saunalautta tyynellä järvellä. Kuva: Mauri Mahlamäki, Vastavalo.
Alkusanat 2/2020

Sari Maamies

Kalliin ajan tekstejä

Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien myös Kotimaisten kielten keskus on toiminut pääosin etäyhteyksin, kukin asiantuntija omassa kotityöpisteessään. Työyhteisön verkkotapaamisissa puhe on pyörinyt usein saman aiheen...

Lue lisää

Julkaisun muut jutut

Edelliset julkaisut:

Arkiston kätköistä

Uudissana 1/2013
Minna Pyhälahti

Striimaus on suoratoistoa

Englannista lainattu sana striimaus (< streaming; stream = virta, virrata ) on levinnyt tekniikan ammattikielestä laajempaan tietoisuuteen varsinkin Ylen striimattujen konserttien ja muiden...

Lue lisää
Jokisen eväät 3/2016
Fanni Anttila

Menikö tunteisiin?

No hei, sehän oli vaan vitsi. Vai menikö sulla tunteisiin?

Lue lisää
Artikkeli 2/2007
Matti Räsänen

Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku

Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?

Lue lisää
Artikkeli 1/1998
Vesa Jarva

Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä

Kielikellon palstoilla käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua b:n, d:n ja g:n ääntämisestä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija Vesa Jarva sai siitä kipinän tutkimukseen, jossa hän selvitti, kuinka joukko eri-ikäisiä ja -taustaisia suomalaisia ääntää nämä äänteet vapaamuotoisessa puhetilanteessa. Seuraavassa kirjoituksessa hän selostaa tutkimuksensa keskeisiä tuloksia ja esittää oman näkemyksensä tästä tunteitakin herättävästä aiheesta.

Lue lisää
Artikkeli 3/2005
Jari Lyytimäki

Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa

Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.

Lue lisää
Artikkeli 4/1990
Terho Itkonen

Toimivia välineitä. Paavo Tikkanen suomen kielen kehittäjänä

Kiuruvetinen tohtori Paavo Tikkanen (1823–1873) oli lehtimies, tiedemies ja liikemieskin, viime vuosisadan huomattavimpia suomalaisuusmiehiä. Hänen kotitaloonsa Hingunniemeen oli Kiuruveden kulttuurilautakunta järjestänyt heinäkuussa seminaarin ”Sanat ja sanomat”, jonka aiheena olivat Tikkasen elämänvaiheet ja elämäntyö. Professori Terho Itkonen valaisi seminaarissa Tikkasen osuutta suomen kielen kehittäjänä.

Lue lisää
Artikkeli 2/2010
Riina Klemettinen

Suurella sydämellä – tai isolla

Adjektiiveilla iso ja suuri on kielitajussamme toimiva työnjako, joka ohjaa valitsemaan käyttöyhteyteen jommankumman sanan. On alkanut näkyä merkkejä siitä, että tämä työnjako saattaa olla murroksessa. Iso on hiipimässä suuren alueelle.

Lue lisää