Kielikello 3/2023

Eläintarhanlahti, Ympyrätalo, Paasitorni ja Tokoinrannan puut syysvärityksessä. Etualalla laituri vedessä.
Alkusanat 3/2023

Sari Maamies

Kielenhuoltoa eri tavoin ja eri tarpeisiin

Suomen ensimmäisenä kielenhuoltajana voisi pitää Mikael Agricolaa, joka suuntasi lähes tuntemattomaan maastoon alkaessaan kirjoittaa suomen kielellä. Kirjoitusjärjestelmän lisäksi hän kehitti kirjoitetun kielen...

Lue lisää

Julkaisun muut jutut

Edelliset julkaisut:

Arkiston kätköistä

Artikkeli 1/2011
Ulla Tiililä

Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys

Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys. Hyvä virkakieli taas on muutakin kuin selkeitä tekstejä. Jos virkakieltä ja hallinnon toimivuutta halutaan parantaa, on välttämätöntä laajentaa kielikeskustelua.

Lue lisää
Artikkeli 4/2020
Ella Airaksinen

Kohti kohteliasta selkokieltä

Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

Lue lisää
Artikkeli 1/1998
Leena Sarvas

Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle

Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.

Lue lisää
Artikkeli 3/2013
Heli Perttula

Etunimen sukupuoli

Jos saat sähköpostia, jonka on allekirjoittanut Tuisku, löydät itsesi todennäköisesti miettimästä, oletko tekemisissä naisen vai miehen kanssa. Useimmista nimistä sukupuoli kuitenkin ilmenee. 

Lue lisää
Artikkeli 3/1985
Maija Länsimäki

Onko ruoka tuimaa?

Tuntemattoman sotilaan Rokka uhoaa Lammiolle: ”Kumpane siun mielest on oikein? Onks suolaton tuimaa vai ei? Hittoko iän ja lännen miehet on kinanneet siint asjast koko sovan ajan ja selvää ei oo tult.” Selvää ei ole tullut sodan jälkeenkään. Yhä vielä tuima-sanan ”oikea merkitys” on kansalaisten kiistanaiheita ja kielitoimiston neuvontapuhelimeen tulevia vakiokysymyksiä. Mistä tuimassa siis on kysymys?

Lue lisää