Etusivu - Kielikello
Kielikello 4/2020
- Kielenhuollon juhla syntyy arjesta
- Numeron lyhenne ja elämän merkitys
- Kielentarkistajan lähilukulikinäkö
- Kohti kohteliasta selkokieltä
- Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
- Pitkä korona ja vanha käsi
- Mitä ”drive-in” ja ”walk-in” oikeastaan tarkoittavat?
- Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar?
- Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit
- Maakuntasateita hyvinvointialueille
- Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintää
- Erityyppisiä väärinkäsityksiä ja niiden taustaa
- Kansainvälisen avaruusaseman nimi
- Kuka on akateeminen, entä akateemikko?
- Lean, liinaus ja lean-johtaminen

Julkaisun muut jutut
- Kielen juhlaa 75 vuotta 4/2020
Sari Maamies
Numeron lyhenne ja elämän merkitys – kielineuvontaa kolmella vuosikymmenelläVuonna 2020 on vietetty virallisen kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1945 perustettiin Kielitoimisto-niminen yksikkö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alaisuuteen, ja tuolloin aloitettu työ jatkuu edelleen Kotimaisten kielten keskuksessa. Alusta alkaen olennainen osa kielenhuollon toimintaa on ollut kielenkäyttäjiä palveleva neuvonta. Kielineuvoja näkee työssään ihmisten arjen ja juhlan, tekniikan kehityksen ja maailmanpolitiikan käänteet, mutta jotkin kysymykset pysyvät samoina vuodesta toiseen.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Riina Klemettinen
Kielentarkistajan lähilukulikinäkö – miten nähdä teksti sanoilta?Kielen- tai tekstinhuoltoon, kielentarkistukseen ja editointiinkin kuuluu väistämättä omanlaisensa lukutapa, jossa työstettävää kirjoitusta katsotaan hyvin läheltä. Tällainen lähiluku on vaativa taito ja perustava osa tekstityöläisen ammattiosaamista.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Ella Airaksinen
Kohti kohteliasta selkokieltäKohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?
Lue lisää
- Nimistö 4/2020
Tiina Manni-Lindqvist
Vanhassakylässä vai Vanhakylässä – adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissäVuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Riikka Tervonen
Pitkä korona ja vanha käsiKoronakevään ja ‑kesän jälkeen tuli koronasyksy. Korona-arjessa kohdataan uusia ilmiöitä, ja samaan tahtiin syntyy uusia sanoja ja ilmauksia. Koronavuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämistä uudissanoista kerrottiin Kielikellossa 2/2020.
Lue lisää
- Sananen 4/2020
Henna Makkonen-Craig
Mitä ”drive-in” ja ”walk-in” oikeastaan tarkoittavat?Covid-19- eli koronatestauspisteitä on perustettu nopeaan tahtiin. Suomenkielisissä yhteyksissä on käytetty ilmauksia ”drive-in” ja ”walk-in”. Mitä nämä englannin sanat oikeastaan tarkoittavat? Mitkä olisivat sopivia suomenkielisiä ilmauksia?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Kalevi Koukkunen
Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar? Vuonna 1924 järjestetyn sanakilpailun satoaRouva vai neiti? Puhuttelusanan valinta on vaikeaa, jos ei tiedä puhuteltavan siviilisäätyä. Ongelmaa yritettiin ratkaista yli sata vuotta sitten, jolloin herran tilalle ehdotettiin sanaa arvo ja rouvan ja neidin tilalle uudissanaa arvotar. Keskustelu heräsi uudelleen 1920-luvulla, jolloin sopivaa sanaa etsittiin sanakilpailussa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Olli Tamminen
Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfitEmojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Lue lisää
- Kieli kartalla 4/2020
Kirsti Aapala
Maakuntasateita hyvinvointialueilleIlmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Lue lisää
- Kieli työssä 4/2020
Sonja Tanttari, Taina Taskinen
Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintääAluehallintovirastoissa vietettiin vuonna 2020 selkeän kielen teemavuotta. Mittava työ palkittiin Vuoden selväsanainen ‑kilpailussa.
Lue lisää
- Julkaisuja 4/2020
Klaus Laalo
Erityyppisiä väärinkäsityksiä ja niiden taustaaArto Mustajoen tuore teos Väärinymmärryksiä: Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? on pitkäaikaisen kypsyttelyn tulos. Tämä ilmenee jo lähdeluettelosta, jossa on mukana tekijän omia aiheeseen liittyviä...
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2020
Ulla Onkamo
Kansainvälisen avaruusaseman nimiLue lisää
- Kysyttyä 4/2020
Henna Makkonen-Craig
Kuka on akateeminen, entä akateemikko?Lue lisää
- Kysyttyä 4/2020
Henna Makkonen-Craig
Lean, liinaus ja lean-johtaminenLue lisää
Arkiston kätköistä
Kysymyksiä kielestä
- Kuka on akateeminen, entä akateemikko?
4.12.2020
- Kansainvälisen avaruusaseman nimi
2.12.2020
- Lean, liinaus ja lean-johtaminen
12.11.2020
- Sovinnon ele vai sovinnonele?
17.9.2020
- Kuittia?
17.9.2020
- Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet
15.9.2020
Kielivoimistelua
- Potta päähän ja menoksi!
28.5.2020
- Taas tää peli lagaa!
6.3.2020
- Bodya, sporttia ja tsemppistä!
10.12.2019
Kielitoimisto kouluttaa
Kielitoimisto tarjoaa koulutusta ja monenlaista apua tekstien ja kirjoituskäytäntöjen kehittämiseen.
Tutustu tarjontaan!