Etusivu - Kielikello
Kielikello 3/2018
Julkaisun muut jutut
- 3/2018
Klaus Laalo
Maidot ja piimät sekaisin – suomen ja viron välistä riskisanastoa
Piimä on maitoa ja hallitus hometta: suomen ja viron kielten läheisyys synnyttää joskus hauskojakin väärinkäsityksiä, kun tutulla sanalla onkin toisessa kielessä täysin erilainen merkitys. Kun katsotaan pintaa syvemmälle, nähdään ne syyt ja kehityskulut, jotka ovat johtaneet yhteisen sanaston erilaisiin merkityksiin.
Lue lisää
- 3/2018
Sofia Björklöf
Meri kuljettaa kieltä – virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lue lisää
- 3/2018
Sirje Mäearu
Viron kielineuvonta auttaa
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Lue lisää
- 3/2018
Raija Moilanen
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Lue lisää
- 3/2018
Tiina Leemets
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lue lisää