Etusivu - Kielikello
Kielikello 1/2021
- Sanakirjan rivien välistä
- Kielineuvonnan vuosi 2020
- Monikot syövät yksikköä
- Kielitoimiston sanakirjan kootut selitteet
- Ymmärsinkö oikein?
- Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme
- Sanojen merkitys syntyy tekstilajista
- Jokelankylästä Itikkaperälle
- Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
- Kaksinkertaisia kieltoja
- Antiikin tutkija avaa sanojen historiaa
- Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi
- Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
- COVID-19 vai covid-19?
- Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja Biontech
- Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?
- Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?

Julkaisun muut jutut
- Artikkeli 1/2021
Riitta Korhonen
Kielineuvonnan vuosi 2020Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 1/2021
Riitta Korhonen
Monikot syövät yksikköä – yleiskielitalkoiden satoaKielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan kootut selitteetSanakirjaselitteet sisältävät tietoa sanojen merkityksestä ja käytöstä tiiviissä muodossa. Sana-artikkelien muotoilua ohjaavat tietyt periaatteet, joita esitellään tässä kirjoituksessa. Tärkeintä työssä on helposti ymmärrettävän tiedon tuottaminen.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Jarkko Kauppinen
Ymmärsinkö oikein?Sanakirjassa hakusanaa seuraa usein selite, johon on kiteytetty, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanakirjaselitteet ohjaavat lukijan tulkintaa, ja niiden laatiminen on tarkkaa työtä, jonka periaatteet jäävät lukijalta usein piiloon.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Matti Räsänen
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme – näin sanasto syntyiKotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Lue lisää
- Virkakieli 1/2021
Elisa Kotiniemi
Sanojen merkitys syntyy tekstilajistaKäytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?
Lue lisää
- Nimistö 1/2021
Elina Wihuri
Jokelankylästä Itikkaperälle – paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissäPaikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Lue lisää
- Kieli kartalla 1/2021
Riikka Tervonen
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehteleePohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Lue lisää
- Lukijoilta 1/2021
Jussi Pahikkala
Kaksinkertaisia kieltojaErilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan lähes kaikkialla Ruotsissa, eikä nykyisellä kapasiteetilla testien...
Lue lisää
- Julkaisuja 1/2021
Klaas Ruppel
Antiikin tutkija avaa sanojen historiaaHelsingin yliopiston dosentti Reijo Pitkäranta on antiikin tutkija ja latinisti sekä ahkera ja kokenut tieteen popularisoija. Hän on työssään pyrkinyt osoittamaan latinan elinvoimaisuuden. Professori Tuomo Pekkasen...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Petra Saarnisto
Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimiLue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Elina Wihuri
Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
COVID-19 vai covid-19?Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Elina Wihuri
Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja BiontechLue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?Lue lisää
Arkiston kätköistä
Kysymyksiä kielestä
- COVID-19 vai covid-19?
16.3.2021
- Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
16.3.2021
- Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi
16.3.2021
- Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja Biontech
10.2.2021
- Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?
8.2.2021
- Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?
20.1.2021
Kielivoimistelua
- Potta päähän ja menoksi!
28.5.2020
- Taas tää peli lagaa!
6.3.2020
- Bodya, sporttia ja tsemppistä!
10.12.2019
Kielitoimisto kouluttaa
Kielitoimisto tarjoaa koulutusta ja monenlaista apua tekstien ja kirjoituskäytäntöjen kehittämiseen.
Tutustu tarjontaan!