Etusivu - Kielikello
Kielikello 2/2023
Julkaisun muut jutut
-
2/2023
Minna Saarelma-Paukkala
Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihinVuonna 2025 lisätään jälleen uusia nimiä kalentereihin. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee silloin 33 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 27. Monet suomalaisen kalenterin uusista nimistä, kuten Milena ja Jose, kertovat etunimistömme kansainvälistymisestä. Oman nimipäivän saavat nyt myös entinen rap-artisti Jare Tiihonen eli Cheek ja vastikään edesmennyt kirjailija Miki Liukkonen – sekä Britannian kuningatar Camilla.
Lue lisää
-
2/2023
Roni Lumerto, Aurora Salmi
Selkokieltä Yleisradiossa 30 vuottaSuuri joukko Suomessa asuvia ihmisiä tarvitsee selkokieltä. Suomenkielisen selkosisällön suurin tuottaja on Yleisradio. Ylen selkokielitoiminta käynnistyi 30 vuotta sitten, kun Suomi ja suomalaisuus alkoivat maailmanpoliittisen muutoksen myötä herättää uudenlaista kiinnostusta maailmalla.
Lue lisää
-
2/2023
Leealaura Leskelä
”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?” Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjäSelkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?
Lue lisää
-
2/2023
Hanna-Ilona Härmävaara, Niina Lilja
Monikieliset käytänteet ja suomen kieli fyysisessä työssä – esimerkkinä rakennusalaSuomen monikielisimpiä työpaikkoja eivät todennäköisesti ole toimistot vaan rakennustyömaat. Rakennuksilla työskentelee paljon erityisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Puolasta tulevia tilapäisiä työntekijöitä sekä monikielisiä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joiden oletetaan oppivan suomea työn lomassa.
Lue lisää
-
2/2023
Jepa Viinanen
Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseenErityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.
Lue lisää
-
2/2023
Henna Makkonen-Craig
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Lue lisää
-
2/2023
Petri Lauerma
A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajanaArvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.
Lue lisää
-
2/2023
Ulla Onkamo
Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamattaJulkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?
Lue lisää
-
2/2023
Sari Maamies
Naisellista ja miehekästäYleiskielessä käytetään johdoksia naisellinen ja miehekäs, mutta aivan mahdollisia muodosteita olisivat myös naisekas ja miehellinen.
Lue lisää
-
2/2023
Riikka Tervonen
Navakka vene tuulessaTutulla sääadjektiivilla navakka on murteissa lukuisia merkityksiä.
Lue lisää
-
2/2023
Henna Makkonen-Craig
Alentuva vai alentava käytös tai kohtelu?Lue lisää
-
2/2023
Henna Leskelä
Professori tutkijaryhmineenLue lisää
-
2/2023
Ilona Paajanen
Viidakkoöljyllä hyttysiä vastaanLue lisää