Etusivu - Kielikello
Kielikello 4/2021
Julkaisun muut jutut
-
4/2021
Sari Maamies
Työtoverin ja ystävän muistoksi Riitta Eronen 1954–2021Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeisenä arkiaamuna saimme suru-uutisen: Kielikellon entinen toimittaja ja päätoimittaja, kielenhuoltaja, kotuslaisten arvostama työtoveri ja hyvä ystävä Riitta Eronen on kuollut. ...
Lue lisää
-
4/2021
Susanna Muukkonen
Menikö perille? – Monitulkintainen ironiaIronia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Lue lisää
-
4/2021
Anna Sundqvist
Murteet suomalaisessa YoutubessaSuomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Lue lisää
-
4/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan esimerkilliset esimerkitSanakirjojen esimerkit eivät ole hatusta vedettyjä tai tuulesta temmattuja, vaan niiden työstäminen on yksi tärkeä vaihe sanakirjatyössä. Tässä kirjoituksessa esitellään Kielitoimiston sanakirjan esimerkkien käsittelyssä noudatettavia periaatteita sekä käyttäjäpalautteen ansiosta esiin nousseita kysymyksiä.
Lue lisää
-
4/2021
Krista Huupponen
Miehen ja miehen pieni eroMillainen on Kielitoimiston sanakirjan mies sana-artikkeleiden esimerkeissä?
Lue lisää
-
4/2021
Riitta Korhonen
”Sekä suolaista ja makeaa” – yleiskielitalkoiden satoaTarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Lue lisää
-
4/2021
Petri Lauerma
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajanaAikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Lue lisää
-
4/2021
Ulla Onkamo
Suosituksia hyvinvointialueiden nimien käyttöönHyvinvointialueiden viestinnästä ei ole laadittu valtioneuvostossa valtakunnallista ohjetta. Viranomaisten olisi kuitenkin tärkeää tehdä viestinnän suunnittelussa yhteistyötä, jotta uusi hallinnon taso hahmottuisi asiakkaille ongelmitta ja sen palvelut olisivat saavutettavia. Tähän kirjoitukseen on koottu Kotimaisten kielten keskuksen suosituksia hyvinvointialueiden nimiin liittyvistä viestinnällisistä ratkaisuista.
Lue lisää
-
4/2021
Bianca Ortiz Holmberg
Termityötä globaalin kriisin keskelläSelkeä viranomaisviestintä on erittäin tärkeää etenkin kriisin hetkellä. Tämä kävi selväksi Niina Elomaalle ja Henna Eroselle heidän laatiessaan valtioneuvoston kanslian koronasanastoa.
Lue lisää
-
4/2021
May Wikström
Kielen tulee olla kaikkien saatavilla”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.
Lue lisää
-
4/2021
Henna Makkonen-Craig
Etätyö, lähityö ja läsnätyöOnko sanoilla lähityö ja läsnätyö jokin merkitysero? Kumpaa näistä olisi parempi käyttää etätyön vastakohtana?
Lue lisää
-
4/2021
Heikki Hurtta
Älä noin hassumaisia puhu!Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Lue lisää
-
4/2021
Tuija Vertainen
Täyttyvä kroissanttiCroissant-sana on esiintynyt ranskan kielessä jo 1100-luvulla, mutta leivonnaisen nimitykseksi se vakiintui 1800-luvun mittaan. Kroissantin historiaan liittyvät niin kuun vaiheet kuin wieniläisleipomokin.
Lue lisää
-
4/2021
Erkki Lyytikäinen
Yöstä podcastiin – suomen kielen rakenne ja kehitys sanaston kertomanaVille Elorannan ja Lotta Jalavan Sana sanasta on mainio kielikirja. Se kertoo pinnalta katsoen ja toki tosissaankin suomen sanojen alkuperästä, mutta samalla se vaivihkaa salakuljettaa lukijan tietoon suomen kielen...
Lue lisää
-
4/2021
Riitta Korhonen
Tuotenimet resepteissäLue lisää
-
4/2021
Henna Makkonen-Craig
Resilienssi eli kriisinkestävyysLue lisää
-
4/2021
Sari Maamies
KarvalakkimalliLue lisää