Kevään 2020 aikana on tarvittu tavallista useammin verbejä perua ja peruuttaa, kun koronavirusepidemian vuoksi on jouduttu perumaan monenlaisia tapahtumia. Näiden verbien käytöstä myös kysytään usein. Tässä kirjoituksessa käsitellään sanojen merkitystä ja käyttöä eri yhteyksissä.
Voiko peruuttaa muutakin kuin autoa?
Eräs kielineuvonnan asiakas kertoo aikoinaan oppineensa, että vain autoa peruutetaan, mutta huomanneensa, että verbiä peruuttaa käytetään nykyisin myös samoissa tehtävissä kuin verbiä perua.
Verbeillä perua ja peruuttaa tosiaan on paljon myös yhteistä käyttöä, ja ne ovat osittaiset synonyymit. Verbille peruuttaa esitetään Kielitoimiston sanakirjassa (2020) kaksi päämerkitystä, joista ensimmäinen on konkreettinen ja jälkimmäinen abstrakti:
1. ajaa kulkuneuvoa taaksepäin
2. kumota, kieltää, mitätöidä, purkaa; perua.
Jälkimmäinen, abstrakti merkitys on suunnilleen sama kuin verbillä perua, jolla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan vain abstraktimpi merkitys: ’kumota, kieltää (puheensa, esittämänsä), ottaa sanansa takaisin; peruuttaa (2)’.
Vaikka verbi perua ei käy puhuttaessa auton liikuttamisesta, voi tapahtumia, matkoja, puheita ja muita abstraktimpia asioita yhtä hyvin perua kuin peruuttaa.
Kyseessä ei ole uusi suositus, vaan peruuttaa-verbiä on käytetty perua-verbin osittaisena synonyymina pitkään. Jo 1900-luvun alkupuolen sanastoa kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961) verbille peruuttaa esitettiin ajoneuvon peruuttamisen lisäksi merkitys ’kumota, kieltää, purkaa’ ja sanan perua merkityksenselitys oli lyhyesti ’peruuttaa’.
Yllättävää nykyiselle kielenkäyttäjälle kuitenkin on, että verbille perua on Nykysuomen sanakirjassa annettu tyylimerkintä ark. Vielä viime vuosisadan puolessavälissä sanaa siis pidettiin tyyliltään arkisena.
Nykyiseen suositukseen verbien perua ja peruuttaa osittain yhteisestä merkityksestä ja käyttöalasta ei siis ole päästy väljentämällä aiempaa suositusta peruuttaa-verbin käytöstä vaan hyväksymällä myös perua asiatyylin sanaksi.
Kumpi merkitys oli ensin?
Niin Nykysuomen sanakirjassa kuin Kielitoimiston sanakirjassakin sanan peruuttaa merkityksistä ensimmäisenä esitetään ajoneuvon peruuttamisen ja vasta toisena sanojen tai tilaisuuden peruuttamisen merkitys. Tämä on johdonmukaista, sillä konkreettinen merkitys on varhaisempi ja abstraktimpien asioiden peruuttamisen merkitys myöhäisempi.
Nykysuomen sanakirjassa peruuttaa-verbin abstraktimpaa merkitystä luonnehditaan kuvaannolliseksi. Sen sijaan 1990-luvulla ilmestyneessä Suomen kielen perussanakirjassa kuvaannollisuuden tulkitaan jo haalistuneen siinä määrin, ettei lyhennettä kuv. ’kuvallinen’ enää käytetä tämän verbin yhteydessä.
Mitä perutaan tai peruutetaan?
Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä perutaan ja peruutetaan monenlaisia abstrakteja asioita:
Perua sanansa, puheensa. Perua lupaus, päätös. Kokous, lento peruttiin.
Peruuttaa antamansa määräys. Peruuttaa testamentti, kauppa. Peruuttaa kokous. Sotilaiden lomat peruutettiin. Peruuttaa puheensa.
Esimerkeissä peruttavan tai peruutettavan asian ilmaiseva sana, kuten lupaus, lento, määräys ja kauppa, on verbin perua tai peruuttaa objekti. Ilman objektia näitä verbejä käytetään vain, jos objekti on pääteltävissä tekstiyhteydestä tai tilanteesta: ”En pääse juhliinne tälläkään kertaa vaan joudun taas perumaan.” (Vrt. ”Joudun taas perumaan osallistumiseni.”)
Silloin kun tarkoitetaan kulkuneuvon ajamista taaksepäin, verbiä peruuttaa voi käyttää yhtä lailla objektin kanssa kuin ilman objektia. Tämä ilmenee myös Kielitoimiston sanakirjan esimerkeistä, joissa kummassakaan verbillä peruuttaa ei ole objektia: Ajaa auto peruuttamalla talliin. Peruutti päin puuta.
Ensimmäisessä esimerkissä sana auto on verbin ajaa objekti, mutta ajamisen tapaa kuvaavalla verbinmuodolla peruuttamalla ei ole omaa objektia. Tässä esimerkissä lauseyhteydestä käy kuitenkin ilmi, että kyse on auton peruuttamisesta. Sen sijaan jälkimmäisestä esimerkistä ei voi päätellä, peruutetaanko siinä päin puuta autoa vai esimerkiksi traktoria.
Peruutus ja peruminen
Kaikista verbeistä voi muodostaa substantiivin minen-johtimella. Perua-verbistä johdetaan tällä johtimella teonnimi peruminen ja peruuttaa-verbistä peruuttaminen. Lisäksi verbistä peruuttaa on johdettu teonnimi peruutus vastaavasti kuin ilmoittaa-verbistä ilmoitus ja alustaa-verbistä alustus.
Erityisesti muilla kuin minen-teonnimijohdoksilla on usein eriytynyt merkitys. Peruutus merkitsee Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’peruuttamisen’ ohella ’ilmoitusta peruuttamisesta’: Kaksi ilmoittautunutta lähetti peruutuksen. Vastaavastihan alustus on saanut ’(taikinan) alustamisen’ lisäksi merkityksen ’alustava esitys’ (esim. laatia alustus) ja ilmoitus on vakiintunut merkitsemään ’ilmoittamisen’ sijasta pikemminkin lehti-ilmoitusta tai muuta tiedonantoa.
Sen sijaan perua-verbistä ei ole käytössä muita teonnimijohdoksia kuin peruminen. Sanaa peruutus voikin hyvin käyttää niin teonnimenä kuin viittaamassa peruutusilmoitukseen riippumatta siitä, onko muualla tekstissä käytetty verbiä perua vai peruuttaa.
Perumaton vai peruuttamaton?
On kysytty myös sanojen perumaton ja peruuttamaton työnjaosta. Kumpaa olisi parempi käyttää esimerkiksi potilastietojärjestelmässä tapauksissa, joissa potilas ilmoittamatta jättää tulematta varaamalleen vastaanotolle: onko poisjäänti perumaton vai peruuttamaton?
Sanat perumaton ja peruuttamaton on muodostettu kielteisen partisiipin tunnuksella -maton, -mätön, mutta ne eivät ole aivan samamerkityksisiä. Kummankin sanan voi tulkita merkitsevän ’sellaista, mitä ei ole peruttu tai peruutettu’. Sanalla perumaton tämä merkitys on ensisijainen. Sen sijaan sanan peruuttamaton vakiintunut, ensisijainen merkitys on ’sellainen, mitä ei voida peruuttaa tai muuttaa; lopullinen’. Kielitoimiston sanakirjassa tästä merkityksestä on seuraavat esimerkit:
Peruuttamaton kauppa. Hänen sanansa olivat peruuttamattomat. Ero oli lopullinen ja peruuttamaton.
Kumpaa olisi parempi käyttää tapauksissa, joissa potilas jättää tulematta varaamalleen vastaanotolle: onko poisjäänti perumaton vai peruuttamaton?
Koska potilastietojärjestelmässä ei tarkoiteta ’lopullista poisjääntiä’ vaan ’poisjääntiä, jota asiakas ei ole perunut’, yksiselitteisempi on ilmaus perumaton poisjäänti.
Silloin kun asiakas on perunut ajanvarauksensa, voi käyttää yhtä hyvin ilmausta peruttu tai peruutettu ajanvaraus. Nämä myönteisen partisiippimuodon sisältävät ilmaukset ovat samamerkityksisiä. Usein peruttu-muodon ja yleensäkin perua-verbin etu verrattuna peruuttaa-verbin muotoihin on kuitenkin lyhyys.
Sen paremmin muodosta peruttu kuin muodosta perumaton ei käy ilmi, kuka perujana on. Näiden passiivimuotojen sijaan voikin käyttää tilanteen mukaan esimerkiksi ilmauksia ”Asiakkaan peruma ajanvaraus” tai ”Ei tullut varaamalleen vastaanotolle”.
Peruuntua ja peruutua
Peruuttaa- ja perua-verbien rinnalla on käytössä myös vastaava refleksiivijohdos peruuntua. Sitä käytetään vain abstraktissa tilaisuuden tms. peruuntumisen merkityksessä, kuten Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä: Kauppa, päätös, kokous peruuntui. Tätä verbiä käytettäessä perumisen esitetään tapahtuvan ikään kuin itsestään ilman kenenkään aktiivista vaikutusta.
Verbillä peruuntua on myös synonyymi peruutua, joka on nykyisin harvinainen. Vielä Nykysuomen sanakirjan kuvaamassa 1900-luvun alkupuolen kielessä peruutua oli tavallisempi kuin peruuntua. Nykysuomen sanakirja vertaa peruutua-verbiä peruuttaa-verbiin ja antaa peruutua-verbille ensimmäiseksi konkreettisen, takaperin tai taaksepäin kulkemisen merkityksen. Niinpä Nykysuomen sanakirjan esimerkeissä myös auto peruutuu.
Nykyisin kuitenkaan sen paremmin peruuntua- kuin peruutua-verbiä ei käytetä ajoneuvon liikkumisesta. Jos on tarpeen kuvata ajoneuvon itsestään liikkumista taaksepäin, asia pitää kuvata esimerkiksi seuraavasti: Mäkeen pysäköity auto alkoi itsestään liikkua taaksepäin tai lähti itsestään liikkeelle perä edellä.
Perääntyä ja peräyttää
Niin Nykysuomen sanakirjassa kuin Kielitoimiston sanakirjassa konkreettinen peruuttaminen on nimenomaan ajo- tai kulkuneuvon liikuttamista taaksepäin, Nykysuomen sanakirjan mukaan erityisesti ”perä edellä”.
Joskus verbiä peruuttaa käytetään myös silloin, kun siirrytään taaksepäin ilman kulkuneuvoa: ”Minäpä peruutan pari metriä, jotta pääset ohitse, kun tämä eteiskäytävä on niin kapea.” Tämä laajentunut tai kuvallinen käyttö on kuitenkin tyyliltään arkista tai leikillistä.
Kun tarkoitetaan liikkumista tai vetäytymistä taaksepäin ilman ajoneuvoa, asiatyyliin sopii verbi perääntyä. Kielitoimiston sanakirja antaa siitä seuraavat esimerkit:
Armeija perääntyy. Mies perääntyi ovelta. Kettu perääntyi luolaansa.
Nykysuomen sanakirja antaa verbille peruuttaa myös synonyymin peräyttää sekä esimerkin Hevosen, auton, laivan peräyttäminen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan nykykielessä käytetään tässä konkreettisessa merkityksessä tavallisemmin vain verbiä peruuttaa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbiä peräyttää voi käyttää myös abstraktissa peruuttamisen merkityksessä: Peräyttää ilmianto, testamentti. Tämä käyttö on kuitenkin vanhentunut, eikä sitä enää esitetä Kielitoimiston sanakirjassa.
Katso myös artikkeli Vinkkejä perumistiedotteen laadintaan: https://www.kielikello.fi/-/vinkkeja-perumistiedotteen-laadintaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)