Yksikkö vai monikko?
Artikkeli 1/1992

Silva Kiuru

Yksikkö vai monikko?

Joskus käytetään yksikköä monikon asemesta hiukan oudosti. Yllättävää – monessakin mielessä – oli lukea, kuinka sarjakuvan Helmi lähetti Heikin kauppaan ostamaan ”kaksi tusinaa kananmunaa”. Eräässä mainoksessa taas ilmoitetaan: ”Tällä lipulla 2 kpl ilmaista 10 markan pelilippua bingohalliin.” Sanoisin, jos nyt lainkaan käyttäisin sanoja tusina tai kappale: kaksi tusinaa kananmunia; kaksi kappaletta ilmaisia kymmenen markan pelilippuja. Miksi näissä tapauksissa monikko on oikeampi ja mikä aiheuttaa poikkeamat siitä?

Monet suomen kieltä opettelevat ulkomaalaiset hämmästyvät sitä, että suomessa lukusanaa seuraavat sanat ovat yksikössä; sanomme esimerkiksi kaksi miestä, kahden miehen, emme ”kaksi miehiä”, ”kahden miesten”. Samaan tapaan käytetään yksikköä pari-sanan yhteydessä, kun se merkitsee samaa kuin kaksi ja kuuluu lukusanoihin: tapasin pari tuttua, lainasin pari kymppiä.

Mutta sana pari voi olla substantiivikin. Tällaisena se on usein yhdyssanan perusosa, esimerkiksi aviopari, kihlapari, silmäpari, kenkäpari. Substantiivisen pari-sanan jäljessä oleva sana ei ole yksikössä vaan monikossa: pari käsineitä, kolme paria veitsiä ja haarukoita.

Samasta syystä käytetään tusina-sanan yhteydessä monikkoa: puoli tusinaa hopealusikoita, tusina nenäliinoja. Ei sanota ”puoli tusinaa hopealusikkaa”, ”tusina nenäliinaa”, vaikka sanotaan kuusi hopealusikkaa, kaksitoista nenäliinaa. Tusina merkitseekin pikemmin ’kaksitoista kappaletta’ kuin ’12’. Nykysuomen sanakirjassa kyllä mainitaan, että tusina-sanaa voi käyttää peruslukusanan tapaan ja annetaan näytekin: pari tusinaa ylioppilasta. Tällainen käyttö on kuitenkin ilmeisen harvinaista. Merkitystä saattaa olla sillä, että tusinasanaa edeltää sana pari. Ilman sitä yksikkö olisi vielä oudompi; emmehän sano ”tusina ylioppilasta”.

”Tusina kananmunaa” ei ole moitteetonta kieltä, ja yksikön partitiivin tekee oudoksi se, ettei edellä oleva sana ole lukusana.

Toinen alussa esittämäni lause on parhaiten korjattavissa jättämällä turha kpl pois: Tällä lipulla 2 ilmaista 10 markan pelilippua bingohalliin. Jos lukumäärän mittana olevaa substantiivia kappale käytetään, se vaatii jälkeensä monikkomuodon, esimerkiksi: miehen hallusta löydettiin 2 kpl kaarisahoja ja 1 kpl sorkkarautoja.

Ne määritteet, jotka ovat peruslukusanan edellä, ovat yleensä monikossa: nämä kolme tyttöä, samat viisi päivää, ensimmäiset kymmenen sivua. Myös sanoista vajaa, täysi, runsas, reilu käytetään tällaisissa tapauksissa useimmiten monikkoa, jos ne ovat perusmuodossa: vajaat kolme viikkoa, täydet sata pistettä, runsaat neljä tuntia, reilut kaksi vuotta. Mutta kun nämä adjektiivit ovat taivutusmuodossa, on yksikkö oikeampi: vajaassa (ei: vajaissa) kolmessa viikossa, täyteen (ei: täysiin) kolmeen metriin, runsaaseen (ei: runsaihin tai runsaisiin) neljään tuntiin, reilussa (ei: reiluissa) kahdessa vuodessa.

Silva Kiuru