Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
Kysyttyä 2/2019

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa

Kysymys

Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia?

Vastaus

Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisyys (suomi ja ruotsi) määräytyy kielilain nojalla. Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla kielilain 5. pykälää on avattu näin: ”Kunta on yksikielinen, jos sen asukkaat ovat samankielisiä tai jos siinä asuvia toiskielisiä on vähemmän kuin 8 %. Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % [tai enemmän] tai vähintään 3 000 henkeä.” Lisäksi valtioneuvosto voi jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi myös muunlaisessa tapauksessa; Lohja on esimerkki tällaisesta kunnasta.

Kuntaliiton tietojen mukaan Suomen 311 kunnasta valtaosa, 262 kuntaa, on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia (tilanne 2017). Yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia on 16, ja ne sijaitsevat Ahvenanmaalla. Kaksikielisiä kuntia on koko Suomessa 33, ja niistä 18:ssa enemmistökielenä on suomi ja 15:ssä ruotsi. Kaikki kaksikieliset kunnat sijaitsevat joko Etelä-Suomessa tai Pohjanmaalla.

Valtioneuvosto arvioi kunnan kielitilanteen kymmenen vuoden välein Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella. On myös niin, että kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi.

Kuitenkin myös yksikielinen kunta (kielilain mukaan määritellyssä merkityksessä) voi päättää tarjota palveluja sekä suomeksi että ruotsiksi.

 

Lue lisää yksi- ja kaksikielisistä kunnista:

Ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat (Kuntaliiton julkaisu 2017)

Kielilain 5. § Kotus.fi-sivuilla


Tutustu kielilakiin: Suomen kielilaki

Tutustu kunnannimiin: Kunnannimet Kotus.fi-sivulla

Henna Makkonen-Craig
Kirjoittaja on Kielikellon toimittaja ja kielenhuoltaja Kotimaisten kielten keskuksessa.