Viro vai Eesti
Artikkeli 1/1989

Saara Welin

Viro vai Eesti

Kielikellolle on tullut kirje, jossa kysytään, kumpaa nimeä, Viroa vai Eestiä suositetaan käytettäväksi suomen kielessä. Koska tieto- ja oppikirjojen kompromissiratkaisu ”Viro eli Eesti” ei auta normaaleissa puhe- ja kirjoitustilanteissa, on kielen- ja nimistönhuoltajien ollut valittava parempi kahdesta hyvästä.

Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.

Viron suosittamisen perusteena on sen vanha ja vakiintunut asema nimenomaan omassa kielessämme, eikä Viro-nimeä liioin huononna se, että se alun alkujaan on lähtöisin maakunnan nimestä Virumaa, joka vanhastaan on ollut suomalaisille läheinen ja kanssakäymisen kannalta keskeinen. Yllättävän monen valtion nimellä on samanlainen kehityshistoria maakunnan tai muun pienemmän alueen nimestä kokonaisen maan nimeksi: Ruotsin nimi perustuu Roslagenin maakunnan nimeen ja Suomellakin tarkoitettiin aluksi vain sitä osaa, jota nykyisin kutsutaan Varsinais-Suomeksi.

Maan nimen alkuperä ei siis ole este, jos nimi ottaa vakiintuakseen koko maata tarkoittavaksi. Viron ja Eestin valintaongelmat ovat toisaalla ja johtuvat ainakin osaksi juuri läheisestä kielisukulaisuudestamme, jonka kaltaista meillä ei ole minkään muun naapurimme kanssa. Mitä vilkkaammin olemme virolaisiin yhteydessä, sitä enemmän keskustelemme paitsi puhtaalla viron ja suomen kielellä, myös puutteellisesti toistemme kieltä puhuen ja yhteistä sekakieltä käyttäen.

Omat ongelmansa aiheuttaa suomentaminen. Teksti voi sisältää monisanaisia nimiä, joiden erisnimisyyden säilyminen tuntuu edellyttävän Eesti-nimen käyttöä suomessakin, esim. Eestin akateeminen mieskuoro, Eestin kevyen teollisuuden ministeriö. Joskus muulloinkin saattaa virolaisen näkökulman takia Eestin käyttö tuntua korrektilta suomessa. Sellaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.

Jos haluamme pitää selvänä eron oman kielemme ja naapureiden kielen välillä, sanomme ja kirjoitamme Viro, viron kieli ja virolaiset. Toisaalta: mitään muuta haittaa tai epäselvyyttä ei Eestin käytöstä ole kuin kahtalaisuuden jatkuminen.
Saara Welin