Virkakieli Meksikon
Artikkeli 1/2009

Aino Piehl

Virkakieli Meksikon

Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.

Meksikossa pidettiin 20.–23.11.2008 konferenssi, jossa kohtasivat ymmärrettävän oikeus- ja hallinnonkielen hyväksi työskentelevät ihmiset eri puolilta maailmaa. Konferenssin olivat järjestäneet Meksikon valtio, sikäläinen ITAM-yliopisto ja kansainvälinen yhdistys Clarity.

Selkeää oikeuskieltä edistävä Clarity syntyi anglosaksisissa maissa, mutta se on viime vuosina saanut jäseniä esimerkiksi Meksikosta, Argentiinasta ja Perusta. Kiinnostus kansalaisdemokratiaan on herättänyt myös Latinalaisessa Amerikassa monet huomaamaan, kuinka paljon yhteiskunnan kielenkäyttö vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää kansalaisoikeuksia.

Ymmärrettävyyden merkitys todettiin mm. Latinalaisen Amerikan ylioikeuksien kokouksessa vuonna 2002. Sen julkilausumassa kehotettiin tuomioistuimia kirjoittamaan päätökset yksinkertaisin lauserakentein ja perustelemaan ne selkeästi ilman turhia teknisiä termejä. Tämä on varsin tuttua suomalaisillekin. Virkakielen vaikeus on samantapaista kielestä riippumatta. Barokkimainen retoriikka ja sivun pituiset virkkeet lienevät kuitenkin latinalaisen kulttuurin erityispiirteitä. Latinalaisessa Amerikassa tärkeä syy vaatia virkakieleltä selkeyttä on korruption vastustaminen.

Meksikon kongressi alkoi sopivasti päivänä, jona juhlitaan vuoden 1910 vallankumousta ja demokraattisen yhteiskunnan perustamista. Demokratian toteutumiseen on silti vielä matkaa maassa, jossa elin- ja koulutustason erot ovat valtavia ja jossa on paljon heikossa asemassa olevia vähemmistöjä. Nyt on halua saada kansalaiset mukaan yhteiskunnan toimintaan, mutta se ei ole mahdollista, ellei yhteisten asioiden hoidosta puhuta ymmärrettävästi. Tämä on erityisen tärkeää myös siksi, että monien meksikolaisten äidinkieli on muu kuin valtakieli espanja. Maassa puhutaan lähes neljääsataa alkuperäiskieltä.

Edellinen hallitus aloitti vuonna 2004 kampanjan Lenguaje Ciudadano, kansalaisen kieli. Se on hallintoministeriön (Secretaría de la Función Pública) vastuulla, ja malleja toimintaan haettiin maailmalta, varsinkin Ruotsista. Kampanjan verkkosivuilta saa tietoa periaatteista, esimerkkejä tekstien muokkaamiseksi ja jopa selkeän virkakielen kurssin. Kampanjalla on ollut pilottivirastona verovirasto. Se aloitti uudistamalla verkkosivunsa. Niistä pyydettiin arvio paitsi viestinnän asiantuntijoilta myös kansalaisilta, ja myös uudistetut sivut annettiin ensin testiryhmien kokeiltaviksi. Sitten henkilöstöä koulutettiin ja periaatteita sovellettiin myös muuhun viestintään ja asiakirjoihin. Projektia ei kuitenkaan jätetty tähän. Sivuista tehdään kysely neljännesvuosittain, ja kaikkien viraston julkaisujen kieli tarkistetaan, etteivät ymmärrettävän viestinnän periaatteet unohdu.

Meksikossa vaihtui hallitus 2007, eikä uusi ole ollut yhtä innostunut lenguaje ciudadanosta kuin edeltäjänsä. Siksi kaivattiin vetoapua kansainväliseltä kongressilta. Kansalaisten oikeus ymmärtää viranomaisten tekstejä ei kuitenkaan saisi olla poliittisten suhdanteiden armoilla, ei Meksikossa eikä muuallakaan. Ymmärrettävyyden pitäisi olla pysyvästi yksi viranomaistyön laadun mittareista, ja hallintoon olisi kaikkialla rakennettava menettelytavat, joiden avulla tekstien ymmärrettävyys pyritään varmistamaan.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa EU-kielenhuoltajana.

Aino Piehl