Vakanssi ja virka
Kysyttyä 2/1999

Sari Maamies, Lauri J. Pelliniemi

Vakanssi ja virka

Kysymys: Vakanssi on usein virkakielessä käytettävä sana, jolla suomessa yleensä tarkoitetaan täytettynä olevaa virkaa tai tointa. Poikkeuksena tietenkin on tilanne, jossa ”perustetaan vakanssi”. Silloin se ennen täyttöä on tyhjä. Muissa kielissä (ruotsi, englanti, latina) se tarkoittaa nimenomaan tyhjää virkaa ja tointa. Milloin mahtaa olla tapahtunut tämä lainasanan merkityksen kääntyminen päinvastaiseksi? Olisiko syytä näin euroyhteistyön yleistyessä siirtyä käyttämään suomessa vakanssia samassa merkityksessä kuin muissakin kielissä?

Lauri J. Pelliniemi

 

Vastaus: Vakanssin taustalla on ranskan sana vacance, joka puolestaan palautuu latinan sanaan vacare ’olla vapaana’. Vuosisadan alkupuolen tietosanakirjoissa vakanssin kuvataan merkitsevän juuri viran avoinnaoloa. Sanan alkuperäinen merkitys on kuitenkin laajentunut suomessa niin, että jo 40-luvun vierassanakirjoissa mainitaan sanaa käytettävän laaja-alaisemmin myös pelkän viran tai toimen merkityksessä. 1950-luvulla julkaistussa Nykysuomen sanakirjassa vakanssi-sanan merkitykseen otetaan ohjaileva kanta: sanakirjan mukaan vakanssia ei pitäisi käyttää laajasti, vaan ainoastaan alkuperäisessä avoinna olevan viran tai toimen merkityksessä. Samalla kannalla on myös 1990-luvulla julkaistu Suomen kielen perussanakirja. Voidaan siis sanoa, että haettavana on lääkärin vakanssi ja perustettiin kolme tutkijan vakanssia. Seuraaviin lauseisiin sopivat sen sijaan paremmin sanat toimi, virka ja tehtävä (ja näitä voi tietenkin käyttää aina vakanssin tilalla!): ”Hänellä on hyvä vakanssi”; ”Virastossa on 30 suunnittelijan vakanssia”.

Sari Maamies
Sari Maamies
Lauri J. Pelliniemi