Suomen kielen lautakunta käsitteli vuoden 2006 ensimmäisessä kokouksessaan lyhenteitä Aino Piehlin alustuksen ja ehdotusten pohjalta.
Todettiin, että lyhenteiden käyttö on kirjavaa. Esimerkiksi alkuaan isokirjaimiset (ja siksi pisteettömät) lyhenteet kirjoitetaan nykyisin usein pienikirjaimisina vastoin suosituksia. Monet näistä (cd, tv) ovat vakiintuneetkin pienikirjaimisiksi. Perusteena pienikirjaimisten lyhenteiden käyttöön esimerkiksi sanomalehdissä on se, että kapeilla palstoilla isot kirjaimet tekisivät tekstistä levotonta.
Pohdittiin myös lyhenteiden pisteitä. Jo aiemmin on piste jäänyt pois yhdyssanan osana olevista muuten pisteellisistä lyhenteistä; päätettiin suosittaa tätä käytäntöä. Piste voitaisiin jättää pois myös eräistä yleensä vain nimien yhteydessä käytettävistä lyhenteistä (kh, mlk, srk). Näin käytäntö olisi sama kuin se jo on esim ry-, ky-tyyppisten lyhenteiden yhteydessä.
Suomen kielen lautakunta teki seuraavat muutokset aiempiin lyhenteiden käyttöä koskeviin ohjeisiin:
| 1. |
Yleisnimistä ja adjektiiveista muodostettujen isokirjaimisten (kirjaimittain luettavien) lyhenteiden rinnalla voidaan käyttää pienikirjaimisia; molemmat ovat pisteettömiä. Tällaisia lyhenteitä ovat esimerkiksi ALV ~ alv, BKT ~ bkt, DNA ~ dna, LVI ~ lvi. Usein ne esiintyvät yhdyssanan osina: alv-numero, pk-yritys, yt-neuvottelut ja taulu-tv.
Poikkeuksena ovat erisnimiin (ja niitä vastaaviin organisaationimiin) perustuvat lyhenteet, kuten EU, TKK, UM, VR, sekä tutkintonimikkeisiin ja oppiarvoihin perustuvat isokirjainlyhenteet, esimerkiksi FM, HTM .
| 2. |
Kun yleisnimestä tai adjektiivista muodostettu koostelyhenne on yhdyssanan osana, käytetään yhdysmerkkiä ja jätetään lyhenteestä piste pois, esimerkiksi pj-kausi, yo-kokelas.
| 3. |
Nimen yhteydessä sellaisista lyhenteistä kuin kh. (kaupunginhallitus) ja srk.(seurakunta) voidaan jättää piste pois (esim. Espoonlahden srk).