Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa käynnistettiin vuonna 2004 tietotekniikan kotoistushanke, jonka tarkoituksena on helpottaa kieli- ja kulttuuriympäristön huomioon ottamista tietoteknisissä ratkaisuissa. Hankkeessa on tähän mennessä mm. määritelty näppäimistökaavio, jonka toteutuksia on ollut saatavana kesästä 2006 lähtien kokeiluversioina sekä Windows- että Linux/Unix-ympäristöihin. Nyt tältä pohjalta on kehitetty standardiehdotus, joka on Suomen standardisoimisliiton lausuntokierroksella; se päättyy 29.8.2008. Tarkoituksena on vahvistaa uusi kansallinen standardi mahdollisimman pian. Määritykset herättivät jo kotoistushankkeen kannanottokierroksilla siinä määrin vilkasta keskustelua, ettei kokeiluversioista saatu positiivinen palaute ole varsinaisesti yllättänyt.

Suomessa ja Ruotsissa on ollut 1980-luvulta lähtien yleisessä käytössä näppäimistö, joka on säilynyt pääosin samanlaisena – merkittävin muutos on ollut euron merkin lisäys. Sen merkkivalikoima ei kuitenkaan täytä enää nykyisiä vaatimuksia edes suomen kielen osalta – puuttuvathan siitä meidän suhuäänteitämme kuvaavat š ja ž, nk. hattu-s ja -z. Vaatimuksia ovat lisänneet myös Suomen EU-jäsenyys ja muutkin kansainväliset sopimukset. Sekä laillisuus- että kohteliaisuussyistä tulisi meidän voida kirjoittaa kaikki latinalaiset merkit siten kuin ne esiintyvät ihmisten, yritysten ja tuotteiden nimissä, unohtamatta myöskään paikannimiä. Tämä vaatimus ulottuu paitsi EU:n virallisiin kieliin myös maantieteellisesti läheisiin alueellisiin ja vähemmistökieliin. Suomessa näitä ovat pohjois-, inarin- ja koltansaame sekä meillä puhuttu romanikieli, joissa esiintyy useita suomen kielelle vieraita kirjaimia. Muiden Pohjoismaiden pääkielissä esiintyy meille vieraita kirjaimia tanskassa ja norjassa (æ ja ø) sekä islannissa (ð ja þ). Niitä on myös Pohjoismaissa puhuttavissa alueellisissa ja vähemmistökielissä, kuten etelä- ja luulajansaamessa (Ruotsi ja Norja) sekä fäärissä, kalaallisutissa eli grönlannissa ja saksassa (Tanska).

Nykyisestä näppäimistöstä puuttuvat myös useat suomen kielen oikeinkirjoituksen mukaiset välimerkit, mm. lainausmerkit ja ajatusviivat. Näiden lisäksi uuteen näppäimistökaavioon on lisätty monia meillä käytettyjä erikoismerkkejä ja muun muassa sitova välilyönti. Myös useat muissa eurooppalaisissa kielissä käytetyt välimerkit ovat löytäneet paikkansa näppäimistössä.

Uuden näppäimistön myötä ei Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa tarvita enää nykyisiä tietoteknisiä toteutuksia kuvaavia näppäilyohjeita, joskin saanemme joitakin uusia.

Standardiehdotus julkaistaan kaksikielisenä, suomeksi ja englanniksi. Se on vapaasti saatavilla kotoistushankkeen verkkosivuilta osoitteessa www.kotoistus.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Lausuntopyyntö on Suomen Standardisoimisliiton verkkosivuilla osoitteessa www.sfs.fi. Kotoistushankkeen vetovastuu on siirtynyt syksyllä 2006 Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta niin ikään opetusministeriön alaiselle Tieteen tietotekniikan keskukselle CSC:lle.

Lisää tietoa
www.kotoistus.fi
Erkki I. Kolehmainen: Tietotekniikan merkintöjen määrittely alkanut Kielikello. 4/2004.

 

Kirjoittaja toimi kotoistushankkeen koordinaattorina sen käynnistysvaiheessa ja on sen näppäimistötyöryhmän sihteeri