Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen
Kysyttyä 4/2007

Aino Piehl

Uudistussopimuksesta Lissabonin sopimukseen

EU luopui kesäkuun huippukokouksessa perustuslakisopimuksestaan ja päätti tehdä välttämättömät muutokset toimintaansa laatimalla uuden sopimuksen, jolla uudistetaan vanhoja perussopimuksia. Sopimus on virallisesti nimeltään Sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta. On ymmärrettävää, että sille piti löytää kätevämpi kutsumanimi.

Englanninkielinen kutsumanimi on Reform Treaty, joten suomeksikin monien tiedotusvälineiden ja poliitikkojen kuultiin puhuvan reformisopimuksesta. Toiset taas puhuivat uudesta tai uudistetusta perussopimuksesta, jotka kuulostavat enemmän selittäviltä ilmauksilta kuin nimityksiltä. Syksyn kuluessa nimitykseksi näyttää vakiintuneen uudistussopimus, jota kyllä käytettiin jo kesäkuun kokouksen puheenjohtajan päätelmissä eli yhteenvedossa, jonka puheenjohtajavaltio tekee huippukokouksen tuloksista.

Uudistussopimuksen arvioidaan sisältävän tärkeimmät hylättyyn perustuslakiin kuuluneista muutoksista, vaikka liiallisista yhtenäisyyden symboleista onkin luovuttu. Käyttöön tulee joitain uusia ilmauksia: EU saa esimerkiksi huippukokouksilleen presidentin kahden ja puolen vuoden kaudeksi. Tästä voidaan päätellä, etteivät presidentin vastineet herätä monissa muissa maissa samanlaisia vahvoja mielikuvia kuin Suomessa. Sen sijaan niitä herätti ulkoministerin vastine, joten suomen kielen kiusana siis pysyy vaarattomammalta kuulostava unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Kenties uudistussopimuskaan ei ole pitkään käytössä: perussopimuksia on yleensä kutsuttu niiden allekirjoituspaikan mukaan. Niinpä alussa mainittu Sopimus Euroopan unionista on tavallisesti Maastrichtin sopimus ja Euroopan yhteisön perustamissopimus tunnetaan paremmin Rooman sopimuksena. Kun uudistussopimus on joulukuun huippukokouksessa saatu allekirjoitetuksi, voimme ryhtyä puhumaan Lissabonin sopimuksesta.
Aino Piehl