Selkokieli on tietoisesti helpotettua kieltä, jonka sisältöä, sanastoa ja rakenteita on muokattu ymmärrettävämmiksi. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.

Suomessa selkokielistä tietoa julkaisevat esimerkiksi viranomaiset, järjestöt, kirjastot, museot ja evankelis-luterilainen kirkko. Selkokielellä saa tietoa muun muassa asumisesta, vaaleista, yrittäjyydestä ja Kelan tuista.

Jotta selkokieliset tekstit palvelisivat mahdollisimman hyvin lukijoitaan, tarvitaan jokin tapa, jolla voi arvioida, onko teksti selkokieltä vai ei. Tätä varten kehitettiin vuonna 2018 julkaistu selkokielen mittari, josta on nyt julkaistu päivitetty versio selkokielen mittari 2.0. Mittari on Selkokeskuksen verkkosivuilla kaikkien vapaasti käytettävissä.

Selkokielen mittari 2.0

Päivitetyssä selkokielen mittarissa on kaikkiaan 96 kriteeriä, jotka pisteyttämällä arvioidaan tekstin selkokielisyyttä. Kriteerit on jaettu neljän alaotsikon alle: Teksti kokonaisuutena (27 kriteeriä), Sanat (16 kriteeriä), Kielen rakenteet (24 kriteeriä) sekä Ulkoasu ja kuvitus (29 kriteeriä).

Osa kriteereistä on määritelty pääkriteereiksi. Ne saavat mittarin pisteytyksessä suuremman painoarvon kuin muut kriteerit ja kuvaavat keskeisiä selkokielen piirteitä. Esimerkiksi sanasto-osion kaksi ensimmäistä pääkriteeriä (28. ja 29.) tiivistävät olennaisen selkotekstiin sopivista sanoista: Tekstissä on pääosin yleistä, lukijoille tutuksi arvioitua sanastoa ja Jos vaikeaa sanaa ei voi korvata tai välttää, se on selitetty lukijalle ymmärrettävällä ja kontekstiin sopivalla tavalla.

Selkokielen mittari on yhtä aikaa arviointityökalu ja kuvaus selkokielestä. Selkokieltä on kehitetty Suomessa 1980-luvulta saakka, ja selkokielen mittari 2.0 kokoaa tämän tiedon 2020-luvulle päivitettynä.

Muutoksia mittarissa

Monet hyvän, selkeän tekstin ominaisuudet pätevät myös selkoteksteihin. Päivittämisen lähtökohtana olikin kehittää mittaria niin, että se tuo aiempaa paremmin esiin, mikä erottaa selkokielen selkeästä yleiskielestä. Kriteereitä ryhmiteltiin uudelleen ja pisteytyksen painotusta muutettiin testauskierrosten jälkeen, jotta mittari toisi paremmin esiin selkotekstien erityispiirteet.  

Päivityksessä otettiin huomioon myös, että nykyään suurin osa selkoteksteistä julkaistaan verkossa. Mittariin lisättiin muun muassa linkkitekstejä ja verkkotekstin palstoitusta koskevat kriteerit. Näiden muutosten lisäksi teksteihin on tehty lukuisia muita muutoksia ja tarkennuksia, jotka parantavat mittarin käytettävyyttä.

Selkokielen mittari 2.0 on saatavilla pdf-tiedoston ohella myös Excel-muodossa, mikä helpottaa sen käyttämistä. Arvion tekeminen ja pisteytyksen keskiarvon laskeminen on siis sujuvampaa kuin aiemmin.

Selkokieli haltuun

Selkokielen mittarin käyttö edellyttää selkokielen asiantuntemusta ja yleistä kielellistä osaamista. Se ei siis ole kirjoitusohje, jonka avulla aloittelija pystyisi opiskelemaan selkokieltä.

Selkokirjoittamiseen ja selkojulkaisujen ulkoasuun liittyviin ohjeisiin voi tutustua Selkokeskuksen verkkosivuilla (selkokeskus.fi), perehtymällä selkokielen teoriakirjallisuuteen (esim. Leealaura Leskelä 2019: Selkokieli ‒ Saavutettavan kielen opas; Ari Sainio 2022: Avaimet selkokieleen) sekä osallistumalla selkokielen koulutuksiin. Selkokielestä kiinnostuneen kannattaa tutustua myös selkojulkaisuihin. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi Selkokeskuksen verkkosivuilta, jonne on koottu tietoa ja linkkivinkkejä selkojulkaisuihin.

Yhteistyöllä eteenpäin

Selkokielen mittari on kehitetty Selkokeskuksessa. Sen kehitystyössä hyödynnetään selkokielen tutkimusta, käytännön tekstityössä kertynyttä osaamista sekä saatua palautetta. Työhön on saatu asiantuntija-apua myös Kotimaisten kielten keskuksesta. Tärkeässä roolissa ovat muutkin selkokielen ja kielen asiantuntijat, jotka ovat testanneet pisteytystä ja kommentoineet mittarin tekstejä kehitystyön eri vaiheissa. Kunhan selkokielen mittari 2.0 pääsee selkokielen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja opinnäytteiden tekijöiden käyttöön, saamme taas arvokasta tietoa tulevaa kehittämistä varten.

​​​​​Selkokielen mittari 2.0 (selkokeskus.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)