Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja rakenteista, joissa on vaikutelmaa ilmaiseva verbi näkyä, näyttää, kuulua, tuntua tai vaikuttaa sekä ns. partisiippimuotoinen verbi, kuten pelaavan, pelanneen, pelattavan, pelatun. Vallitseva käytäntö tuntuu olevan kirjavahko, mikä voi horjuttaa uskoa omaan kielitajuun. Eräskin havaintojen lähettäjä oli miettinyt, mikä loppujen lopuksi on yleiskieltä: Tällä stadionilla kuuluu pelattavan loppuotteluita, kuulutaan pelattavan vai kuulutaan pelaavan? Vai ovatko ne kaikki mahdollisia?
Kivettynyt rakenne vai osiensa summa?
Tavallisimmassa eli yleiskielisessä ja neutraalin asiatyylisessä tapauksessa vaikutelmaverbi (näkyä, näyttää, kuulua, tuntua, vaikuttaa) on joka tapauksessa aktiivimuodossa ja sitä seuraava verbimuoto (partisiippi) on joko aktiivissa tai passiivissa:
Lapsi näkyy nukkuvan. (’näkyy, että lapsi nukkuu’ tai ’näköjään lapsi nukkuu’)
Täällä tuntuu tapahtuneen kummia. (’tuntuu siltä, että täällä on tapahtunut kummia’)
Julkisuudessa kuuluu kerrottavan, että hänen aikansa on ohi. (’kuuluu, että kerrotaan’ tai ’kuulemma kerrotaan’)
Tekstiin vaikuttaa tehdyn muutoksia. (’vaikuttaa siltä, että tekstiin on tehty muutoksia’)
Yleiskielestä poikkeavissa rakenteissa itse vaikutelmaverbi onkin passiivimuodossa (tunnutaan, näytään, kuulutaan) ja toinen verbimuoto on joko aktiivissa tai passiivissa:
Yleiskielestä poikkeavia rakenteita:
Rannoilla tunnutaan tupakoivan paljon.
Puhujan yksitoikkoinen puhenuotti johti siihen, että mitään erityistä asiaa ei tunnuttu puheessa alleviivattavan.
Sairaalassa näytään olevan melko suurpiirteisiä vierailuaikojen suhteen.
Lisäksi alueella näytään uskottavan enemmän kasvuun kuin takapakkiin.
Hallitusneuvottelut osoittautuivat – – helpoiksi. Viiden päivän neuvottelut näyttiin käydyn hyvässä ja rakentavassa hengessä. (pääkirjoitus, ess.fi)
Neuvotteluissa näytetään olevan uusien hankalien kysymysten äärellä.
Ministeriössä ei näytetä uskottavan uuden yhtiön menestymiseen.
Liiton foorumilla kuulutaan taas puhuvan tehostamisesta.
Helsingissä asunnoista kuulutaan maksettavan moninkertaisesti meidän hintoihimme verrattuna.
Jos tällaisen ilmaustyypin purkaa mekaanisesti osiinsa, kokonaisuus näyttää epäloogiselta. Ensinnäkin suomen passiivi on verbimuoto, jonka taustalle yleensä oletetaan ihmistekijä, esimerkiksi syödään: ’joku syö’. Havaintoverbejä näkyä, kuulua ja tuntua ei peruskäytössään kuitenkaan tavallisesti tapaa passiivissa, ei siis yleensä sanota ”tunnutaan hyvälle”, ”näytään väsyneiltä”. Rajallisesti mahdollisia tällaiset muodot ovat mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: Nyt näytään ja kuulutaan mediassa!
Toiseksi rakenteeseen sisältyvän toisen verbimuodon (partisiippimuodon) mekaaninen tulkinta tuottaisi sekin tässä yhteydessä epäloogisen tulkinnan riippumatta siitä, onko kyseessä aktiivin vai passiivin partisiippi:
”tunnutaan pelaavan”: ’(joku) tuntuu, että pelaa’
”näytään olevan”: ’(joku) näkyy, että on’
”näytään uskottavan”: ’(joku) näkyy, että uskotaan’
Kielenkäyttäjät eivät tietenkään paloittele ilmauksia tällä tavoin. Kyseessä onkin fraasiutunut, kivettynyt rakennetyyppi, jonka muodon ja merkityksen ristiriitaa kaikki eivät edes huomaa. Passiivisen verbin (tunnutaan) ja sitä seuraavan aktiivi- tai passiivimuotoisen partisiipin (pelaavan tai pelattavan) yhdistelmä hahmottunee nimittäin sellaisenaan monien kielitajussa merkitykseltään yleistäväksi: ”tuntuu siltä että pelataan”.
Ilmaustyyppi saa rakenteellista mallia tietenkin kahden aktiivimuodon yhdistelmästä (hän) tuntuu pelanneen, näkyy olevan. Lisäksi samanhahmoista mallia voi tulla myös sellaisista lauseista, joissa on passiivimuotoinen sanomis- tai ajattelemisverbi (kuten sanotaan, luullaan, uskotaan) ja sen objektina eli kohteena passiivinen partisiippimuoto (kuten jätettävän, jätetyn): vene uskotaan jätetyn rantaan vahingossa ’uskotaan, että vene on jätetty rantaan vahingossa’.
Ei mikään eilisen teeren rakenne
Fraasiutuneella ilmaustyypillä ”tunnutaan olevan”, ”näytään jätetyn” on takanaan jo pitkä historia. Rakennetta löytyy joltisestikin esimerkiksi 1800-luvun sanomalehtiuutisista ja muistakin asiateksteistä; pääverbi on siis passiivissa (kuulutaan, näytään) ja partisiippi joko passiivi- tai aktiivimuodossa (passiivi on selvästi tavallisempi):
Ympäri Pragan, joka on Warsowan esi-kaupunki, kuulutaan walmistavan walleja ja warustuksia. (Oulun Wiikko-Sanomia 12.2.1831)
Viipurissa kuulutaan Jouluksi toimitettavan kirjaa, mitä ruotsiksi sanotaan ”poetisk kalender” Suomen kielellä. (Ahlqvist, Kirjeet 1845–1889)
Lontoossa näytään olewan lewollisia tulewaisuuden suhteen. (Kauppalehti 20.9.1899)
Ohjattawia ilmapalloja näytään nyt wihdoinkin keksityn. (Hämeen Sanomat 12.4.1892)
Mielenosotuksista tunnuttiin olewan hiukan eri mieliä. (Uusi Suometar 8.9.1892)
Kaupungissa tunnutaan nyt oltawan yhtiöaatteen puolella. (Karjalatar 19.12.1895)
Rakenne on ollut käytössä myös kautta koko 1900-luvun tähän päivään asti erityyppisten lehtien sivuilla. Varsinkin tuntua-verbin sisältävä ilmaustyyppi tunnutaan olevan ja tunnutaan oltavan on tavallinen. Murteissakaan rakenne ei ole aivan vieras:
siellä kuuluttiin yksi kerta päevässä kuuluttiin annetun ihan ilimaner ruoka niille (Pielisjärvi, Digitaalinen muoto-opin arkisto)
tätäkään meijeriä ei kuuluttu ennää korijaavan ne toivoo sille lähtyä (Paavola, Pohjois-Pohjanmaa, Digitaalinen muoto-opin arkisto)
Ilmaustyyppiä on siis käytetty pitkään, vaikka se on muodostustavaltaan epäjohdonmukainen ja merkitykseltäänkin monesti hieman hankalasti hahmottuva. – Miten siihen oikein pitäisi suhtautua?
Aiempien kielioppaiden kanta
Kielioppaissa ei aikojen kuluessa ole paljoa mainintoja juuri tästä havaintoverbin sisältävästä rakennetyypistä. E. A. Saarimaan Kielenoppaassa (1947: 237) kyllä todetaan kaksoispassiivin karttamisen näkökulmasta näin: ”Passiivia ei ole käytettävä seuraavalla tavalla kaksinkertaisena: Linja kuulutaan varustettavan mitä raskaimmilla tykeillä. Talo näytään saatavan ajoissa valmiiksi. Vetoamalla muihin ei näytetä saavutettavan mitään. Ruotsia tunnutaan pidettävän voittajaehdokkaana. Yksi passiivimuoto riittää.”
Vastaavalla kannalla on Osmo Ikola Nykysuomen käsikirjassa, jossa hän esimerkkien avulla kertoo, että yleiskielessä havaintoverbi on noissa ilmauksissa aktiivimuodossa: Talo kuuluu myydyn (1977: 153).
Saarimaan kirjalle eräänlaisen vastaoppaan Hyvää vapaata suomea (1949) kirjoittaneen Lauri Kettusen mielestä kaksoispassiivi voi kuitenkin olla yksinkertaista passiivia selvempi havaintoverbi-ilmauksissa etenkin silloin, jos verbiparin jäsenet ovat lauseessa erillään toistaan. Näin siis esimerkiksi ilmaus Talo näytään, siitä tuskin on epäilystä, saatavan ajoissa valmiiksi on Kettusen mielestä selvempi kuin vastaava näkyy-muodon sisältävä vaihtoehto, koska ”silloin näytään jo heti panee ajatusta tolalleen”. (S. 214.)
Myöskään Terho Itkonen ei Kielioppaassaan (1982) torju rakennetta sinänsä vaan huomauttaa, että ”täsmällisessä yleiskielessä vältetään” puhekielen ilmaisutapoja Täällä näytetään juhlitun (kaksoispassiivin takia) ja Siellä tunnuttiin olevan uteliaita (tässä hallitseva verbi on passiivissa) (s. 89–90). Toisaalla oppaassaan Itkonen muotoilee asian lempeästi: tulisi käyttää ilmausta siellä kuului oltavan kotona ”mieluummin kuin” ilmausta kuuluttiin oltavan (s. 219).
Nykysuositus
Rakennetta koskeva nykyinen suositus kulkee pitkälti samaa polkua kuin Itkosen Kieliopas. Lähtökohtana ovat ilmaisun selkeys ja ymmärrettävyys. Monille kielenkäyttäjille tunnutaan tekevän ja tunnutaan tehtävän ovat kuitenkin fraasiutuneita ja sellaisinaan hahmotettavissa. Arkisessa tyylissä rakenteen käytölle ei varmaan olekaan esteitä.
Sen sijaan neutraaliin asiatyyliin suositellaan loogisempaa rakennetta: tuntuu tekevän ja tuntuu tehtävän. Usein kannattaa kyllä selvyyden vuoksi valita mieluummin että-lauseen sisältävä ilmaus, jotta lukija ymmärtäisi vaivatta, mikä verbimuoto oikein on tarkoitettu tulkittavaksi passiiviseksi.
Täällä tunnutaan välittävän ihmisistä. →
Johdonmukaisempi: Täällä tuntuu välitettävän ihmisistä.
Helpommin hahmotettava: Tuntuu siltä, että täällä välitetään ihmisistä.
Tällaisia ilmoituksia näytään julkaistavan edelleenkin. →
Johdonmukaisempi: Tällaisia ilmoituksia näkyy julkaistavan edelleenkin.
Helpommin hahmotettava: Näyttää siltä, että tällaisia ilmoituksia julkaistaan edelleenkin.
Häntä kuulutaan pidettävän alan parhaana asiantuntijana. →
Johdonmukaisempi: Häntä kuuluu pidettävän alan parhaana asiantuntijana.
Helpommin hahmotettava: Häntä kuulemma pidetään alan parhaana asiantuntijana.
Lue lisää
Kielitoimiston ohjepankin ohje Passiivi: näkyy tehtävän, ”näytään tehtävän”
http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/344(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kielitoimiston ohjepankin ohje Passiivi: kaksoispassiivi ”ei oltu tehty”
http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/343(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)