Yleiskielitalkoisiin on vuosien saatossa lähetetty hyvin erityyppisiä havaintoja. Osa niistä koskee laajalle levinneitä ja melko selvästi havaittavia kielenpiirteitä; tällaisia ovat esimerkiksi asiateksteissä esiintyvät yksittäiset puhekielisyydet, kuten rakennetyyppi pystyy tehdä. Osassa havainnoista on taas kyse piirteistä, jotka ovat jääneet monilta kieliasiantuntijoiltakin huomaamatta, vaikka ne eivät lopulta olekaan aivan epätavallisia, kuten hän olevinaan juoksi (vrt. oli juoksevinaan) ja myi autoaansa (vrt. autoaan tai autoansa) (ks. linkkejä jutun lopussa).
Tällaisista vähälle huomiolle jääneistä ilmiöistä tarkastelen nyt kahta mukautumistapausta, joissa i:n sisältävä sana ikään kuin tartuttaa i:n toiseen sanaan. Tartunnan myötä i ei kuitenkaan uudessa sanassa enää toimi alkuperäisessä tehtävässään. Tarkasteltavat ilmaustyypit ovat ”Toisiksi nopein” ja ”Suurilta osin, ilahduttavissa määrin”.
Toisiksi nopein
Talkoohavainnossa on pohdittu muotoa ”toisiksi” sellaisissa ilmauksissa kuin toisiksi nopein, toisiksi eniten. Järjestysluvuissahan, kuten toinen, viides, on yleensä e tuossa yhteydessä (translatiivissa eli -ksi-aineksen sisältävässä sijamuodossa):
toinen, toiseksi (nopein)
kolmas, kolmanneksi (suurin)
viides, viidenneksi (eniten)
Superlatiivisen sanan määritteeksi on toiseksi-muodon rinnalle siis ilmestynyt i-muoto toisiksi.
Seuraavassa on pari talkoisiin lähetettyä toisiksi-tapausta. Havainnon lähettäjä toteaa: ”Olen nähnyt kyseistä muotoa myös hyvillä kirjoittajilla, jotka eivät juuri tee kielivirheitä. Havaintojeni perusteella muotoa käyttävät nuoret kirjoittajat, erityisesti iltapäivälehtien toimittajat.”
Romeo on David ja Victoria Beckhamin toisiksi vanhin poika. (Ilta-Sanomat)
Se saa ulkoilla Suomen toisiksi suurimmassa kansallispuistossa. (STT)
Ilmiö vaikuttaa ensi silmäyksellä uudelta, mutta eräskin talkoohavainnon lähettäjä kirjoittaa: ”Olen kiinnittänyt huomiota toisiksi-muotoon viime vuosina, mutta kun etsin netistä lisää esimerkkejä, huomasin, että muotoa on käytetty jo ainakin kymmenen vuotta sitten.” Itse asiassa arkistoista löytyy jonkin verran esimerkkejä ainakin viime vuosituhannen lopulta alkaen, ajan myötä lisääntyvästi:
Tällä kertaa testin hinnakkain juoma sai toisiksi kehnoimman arvosanan. (Länsi-Savo 1999)
Suomessa ruuan verotus on heti Tanskan jälkeen EU-maista toisiksi kovinta. (HS 2000)
Toisiksi ylintä luokkaa käyvä Sadler – –. (HS 2006)
Viime kesänä Vetter täräytti maailman toisiksi pisimmän keihäskaaren. (IL 2021)
Vaikka ilmaustyyppi on kohtalaisen tavallinen lehtiteksteissäkin, se ei muotonsa takia ole yleiskielinen. Mistä i on tuohon superlatiivirakenteeseen oikein ilmestynyt?
Eräs talkoohavainnon lähettäjä arvelee, että toisiksi olisi kyseisessä ilmauksessa monikkomuoto, ja hän jatkaa: ”muissa järjestyslukutapauksissa tätä [monikkoa] ei esiinny (*kolmansiksi suurin), mikä johtunee siitä, että nneksi–nsiksi-muutos olisi liian radikaali verrattuna e–i-muutokseen”. Toinen havainnon lähettäjä ehdottaa, että taustalla olisi hyperkorrektius: kyseessä olisi toinen-sanan superlatiivimuoto, joka sointuisi jäljessä olevan (i:llisen) superlatiivimuodon pariksi: toisiksi vanhin. ”Eli jotenkin haluttaisiin saada koko ilmaus superlatiiviseksi”, hän toteaa.
Ehkäpä näin. Toisiksi olisi siis saanut ”i-tartunnan” pääsanansa eli superlatiivimuodon i:stä, vaikka tulos ei superlatiivinen olekaan. Lisäksi toisiksi suurin -ilmaustyypin määritteen i:hin vaikuttanee osaltaan myös se, että tuo i:llinen sanahahmo (toisiksi) on muutoinkin laajasti käytössä. Se on ensinnäkin järjestysluvun monikkomuoto (he tulivat toisiksi). Tämän lisäksi toinen on myös pronomini tai pronominimainen sana, joka sekin esiintyy usein i:llisessä monikkomuodossa: he rakastavat toisiaan, luulin heitä eräiksi toisiksi.
Nämäkin nähdyt ja kuullut sanahahmon mallit voivat siis tarjota vahvistusta toisi-alkuisen muodon käytölle myös järjestysluvussa. Sitä paitsi sanassa on i myös alussa: toi-. Muoto toisiksi ääntyisi siis kenties soljuvammin kuin toiseksi.
Muilla järjestysluvuilla ei ole taustallaan samanlaista monipuolista muodollista i-tukea. Silti niistäkin näkee jonkin verran käytettävän i-muotoja, joissa on mukana yksikkövartalon tunnusta (kolmanne-); monikkomuoto olisi kolmansiksi:
[Hän] on siskoksista kolmanniksi vanhin. (iltalehti.fi)
Tämä maailman viidenniksi suurin toimija alallaan onkin luonut yhden luottorenkaan talvikuljettajille – –. (renkaat.com)
Tällaiset i-muodot eivät tietenkään ole yleiskielen mukaisia. Ne tuskin myöskään leviävät kovin laajaan käyttöön yleiskielisten vastineittensa (kolmanneksi, viidenneksi) rinnalle.
Ilmaus toisiksi suurin ei siis sekään ole yleiskielinen. Voitaisiin ehkä ajatella, että toisiksi on saanut superlatiiviselta pääsanaltaan i-tartunnan, mutta tuo i ei ole tulkittavissa sen enempää superlatiivin kuin monikonkaan tunnukseksi. – Ei liene mahdotonta, että tämä melko huomaamaton i:llinen toisiksi yleistyy entisestään ja vakiintuu joskus tulevaisuudessa toiseksi-muodon rinnalle yleiskielisiinkin superlatiivirakenteisiin.
Suurilta osin, ilahduttavissa määrin
Myös toinen tarkasteltava tapaus sisältää pääsanaltaan i-tartunnan saaneen määritteen. Havaintoja on nimittäin lähetetty rakennetyypistä suurilta osin, kasvavissa määrin, jota on käytetty yksikkömääritteellisten ilmausten suurelta osin ja kasvavassa määrin sijasta. Näissä pääsana on instruktiiviksi kutsutussa sijamuodossa (osin, määrin), joka on muodoltaan monikollinen mutta jonka voi joissain tapauksissa tulkita myös yhteen viittaavaksi (esim. hän tuli / he tulivat hymyssä suin). Kielenhuoltokirjallisuudesta ei löydy erityismainintoja sen enempää yksikkömuotoisesta (suurelta osin) kuin monikkomuotoisestakaan määritteestä (suurilta osin).
Joka tapauksessa sellaiset sanaparit kuin hymyssä suin, jossain määrin, suurelta osin ovat tässä kiinnostavia sekä luvun että sijamuodon vuoksi: yksikkömuotoinen määrite on paikallissijassa (hymyssä, jossain, suurelta) ja monikollinen pääsana (suin, määrin, osin) on eri sijamuodossa eli instruktiivissa.
Tyypillisestihän substantiivi ja sen määrite taipuvat kumpikin samassa luvussa ja sijamuodossa: suureksi osaksi, runsain määrin. Tällaista muotojen toisiinsa mukautumista kutsutaan kieliopissa kongruenssiksi, näissä tapauksissa tarkemmin luku- ja sijamuotokongruenssiksi. Päinvastaisessa tapauksessa puhutaan inkongruenssista. Monikkomuotoisen määritteen sisältävä ilmaustyyppi pahoilla mielin, puolilta päivin on inkongruentti sijamuodon osalta (paikallissija + instruktiivi), mutta ilmaukset useassa kohdin, puolelta päivin ovat kaksinkertaisesti inkongruentteja: sanat ovat eri sijamuodoissa ja lisäksi määrite on yksikössä ja pääsana monikossa.
Eräissä tämäntyyppisissä ilmauksissa on siis vanhastaankin vain monikollinen määrite: näillä main, vähissä erin. Myös Kielitoimiston sanakirja esittää muutamista tapauksista pelkän monikkomääritteellisen vaihtoehdon, esimerkiksi hyvillä mielin, eräiltä kohdin, kaikilta osin. Näistäkin on kyllä käytössä myös yksikkömuotoisia vaihtoehtoja:
Koulukeskuksen rehtori jää hyvillä mielin eläkkeelle. (forssanlehti.fi)
Kun työtä voi tehdä terveenä ja hyvällä mielin, ei tavoite työurien pidentämisestä ole lainkaan mahdoton ajatus. (mela.fi)
Vaihtelu hyvillä mielin ja hyvällä mielin ei juuri kiinnittäne huomiota. Kaikissa tapauksissa vaihtelu ei kuitenkaan tunnu yhtä sopivalta. Miksi ei? Samaa miettii myös eräs talkoohavainnon lähettäjä: ”Huomattavissa määrin (pro huomattavassa määrin) tai merkittävissä määrin (pro merkittävässä määrin) ja jopa suurissa määrin (pro suuressa määrin) ovat aika huomaamattomia ilmauksia. Sen sijaan esimerkiksi vaihtelevissa määrin tai pelottavissa määrin tuntuvat vähemmän sopivilta. Niitäkin kyllä näkee tosi paljon. Mikähän ilmiö tässä on taustalla?”
Kaiken kaikkiaan i-muotoisten määritteiden (kuten huomattavissa) käyttämisessä saattaa kyse olla siitä, että kokonaisrakenteeseen on vain haluttu edes vähän muodon tasapainoa: vaikka sanat ovat eri sijamuodoissa, saadaan ilmaukseen osittaista harmoniaa määritteeseen sisältyvän i:n avulla; sehän näyttää monikon tunnukselta (huomattavissa määrin).
Kyseessä ei ole aivan uusi ilmiö. Esimerkiksi seuraavantyyppisiä ilmauksia löytyy myös vanhemmasta lehtiaineistosta jonkin verran:
Siviili-ilmailun alalla on naisia otettu palvelukseen huomattavissa määrin. (Itsenäinen Suomi 1941)
Padon tarvikkeet kuljetetaan suurilta osin kahden veneen varaan tehdyllä lautalla Pieksäjärveä myöten. (Länsi-Savo 1973)
Näillä kohdin, sopivilta osin
Usein i:lliset määritteet ovat tarkasteltavassa rakennetyypissä tavallisempia tai yhtä tavallisia kuin yksikkömuotoiset määritteet, jos pääsanana on alueeseen tai alaan viittaavat kohdin tai osin ja määritteenä määränilmaus (usea, moni) tai pääsanan ilmaisemaa aluetta tai alaa rajaava pronomini (kuten nämä, sama). Joissakin tapauksissa merkitys on muodosta riippumatta kuitenkin selvästi yksiköllinen (samalla ~ samoilla kohdin = ’samalla kohdalla’).
Selonteossa huomioidaan useissa kohdin yhdenvertaisuuden merkitys – –. (syrjintä.fi) ~ useassa kohdin
(Useissa kohdin näyttää olevan käytössä – erilaisilla verkkosivuilla – tavallisempi kuin useassa kohdin.)
Toinen auto ajoi samoilla kohdin ulos. (ts.fi) ~ samalla kohdin
(Samoilla kohdin näyttää olevan käytössä tavallisempi kuin samalla kohdin.)
Uoma on näillä kohdin virtausolosuhteiltaan hyvin monimuotoinen. (tuusula.fi) ~ tällä kohdin
(Näillä kohdin ja tällä kohdin näyttävät olevan keskimäärin yhtä tavallisia.)
Saavutettavuusvaatimuksista voi poiketa tietyiltä osin. (saavutettavuusvaatimukset.fi) ~ tietyltä osin
(Tietyiltä osin näyttää olevan tavallisempi kuin tietyltä osin.)
Sivutiet Etelä-Savossa monilta osin poikkeuksellisen hyvässä kunnossa (yle.fi) ~ monelta osin
(Monilta osin ja monelta osin näyttävät olevan yhtä tavallisia.)
Tapauskohtaisia eroja toki on. Vaikka esimerkiksi niiltä osin on käytössä yleinen, on yksikkömääritteen sisältävä siltä osin selvästi tavallisempi. Seuraavassa esimerkkiparissa siltä osin -ilmaus viittaa ikään kuin kyseiseen osuuteen kokonaisuutena, niiltä osin -ilmaus taas ikään kuin erittelee osia; ero on kuitenkin käytännössä hyvin vähäinen ellei olematonkin:
Hoitokulut korvataan siltä osin kuin ne ylittävät vakuutuksessa olevan omavastuun. (fine.fi)
Matkakustannukset korvataan niiltä osin kuin ne ylittävät omavastuuosuuden. (liikennevirasto.fi)
Rakennetyypissä esiintyy myös muun muassa merkittävyyttä luonnehtivia määritteitä, kuten huomattava, merkittävä, olennainen, sopiva, tarvittava, tarpeellinen. Yleensä i:llinen määrite on näissäkin yksikköä selvästi tavallisempi. Se ei kuitenkaan tuo ilmaukseen selvää monikkotulkintaa verrattuna yksikkömuotoisen määritteen sisältävään ilmaukseen (merkittävältä osin). Määritteen i osoittaa siis lähinnä näennäistä kongruenssia pääsanan suuntaan (merkittäviltä osin). Rakenne on joka tapauksessa määritteen muodosta riippumatta kankea ja paperisen makuinen. Vaihtoehtoisesti voisi joissain yhteyksissä käyttää esimerkiksi sanaa pääosin.
Suomalainen jalkapallo- ja futsaltoiminta pyörii merkittäviltä osin vapaaehtoisten seuratoimijoiden panoksella. (palloliitto.fi) ~ merkittävältä osin ~ pääosin
Kokeneemmalle osaajalle taas pystymme laajentamaan työnkuvaa sopivilta osin ja tarjoamaan uusia haasteita. (rekry.biisoni.fi) ~ sopivalta osin
Työnantaja on valmis tarjoamaan lisäkoulutusta tehtävään tarvittavilta osin. (kuntarekry.fi) ~ tarvittavalta osin
Myös talkoohavainnoissa esiin noussut suurilta osin on käytössä hyvin tavallinen, samoin isoilta osin, mutta ne näyttävät kuitenkin olevan selvästi harvinaisempia kuin yksikkömuotoisen määritteen sisältävät suurelta osin, isolta osin. Näissäkään tapauksissa määritteen i ei tuo ilmaukseen aitoa monikkotulkintaa. Vaihtoehtoinen ja vähemmän paperisen makuinen ilmaisutapa olisi kummankinlaisen määritteen sisältävässä rakenteessa joka tapauksessa pääosin, lähinnä:
Työttömyyden kasvu johtuu suurelta osin lomautettujen määrän kasvusta. (te-palvelut.fi) ~ pääosin, lähinnä
Maajoukkueet leireilevät suurilta osin Suomessa. (hiihtoliitto.fi) ~ pääosin, lähinnä
Johtaminen on isolta osin viestintää. (trainershouse.fi) ~ pääosin
Linna on isoilta osin jo raunioitunut. (IL) ~ pääosin, suureksi osaksi
Suurissa määrin
Sanan määrin sisältävissä inkongruenteissa rakenteissa määrite on vanhastaan vain yksikkömuotoinen: suuressa määrin, vähäisessä määrin, samassa määrin. Yksikkömuotoinen määrite on myös käytössä yleensä tavallisempi, mutta i:llisiäkin muotoja näkee käytettävän varsin paljon. Ilmaustyyppi on molemmissa tapauksissa kuitenkin kankeahko verrattuna sellaisiin ilmauksiin kuin vaikkapa paljon, runsaasti, vähän, saman verran.
Näyttely on kiinnostanut ihmisiä suuressa määrin. (kuopiontaidemuso.fi)
Väylävirasto käyttää suurissa määrin esimerkiksi julkista hankintaa. (vaylavirasto.fi)
– Vrt. selvempi ja vähemmän kankea: paljon.
Koska kaupungilla ei ole mainittavassa määrin omaa arvotaidetta, valtuusto päätti – –. (hs.fi)
Myöhemmin kun autoissa siirryttiin lyijyttömään polttoaineeseen, ei lyijyä ilmeisesti ole kerääntynyt herkkusieniin mainittavissa määrin – –. (suomenluonto.fi)
– Vrt. selvempi ja vähemmän kankea: kovin paljon, mainittavia määriä.
Työssä käytetään yhä enenevässä määrin etä- sekä digipalveluja. (kuntarekry.fi)
Tartuntoja tulee enenevissä määrin ulkomailta. (ts.fi)
– Vrt. selvempi ja vähemmän kankea: yhä enemmän, entistä enemmän.
Näitäkään i:llisen määritteen sisältäviä ilmauksia ei oikein voi tulkita monikollisiksi; määritteen i tuntuukin osoittavan myös niissä lähinnä näennäistä kongruenssia pääsanan suuntaan (mainittavissa määrin). Tällaiset kivettyneet määrin-ilmaukset houkuttavat kuitenkin puoleensa aina vain uudenlaisia i:llisiä määritteitä: hämmästyttävissä määrin, oudoksuttavissa määrin, uskomattomissa määrin, naurettavissa määrin, ärsyttävissä määrin ja niin edelleen. Joka tapauksessa yksikkömuotoinen määrite edustaa määrin-ilmauksissa vanhaa tyyppiä ja on yleiskieliseen asiatekstiin i:llistä sopivampi vaihtoehto. Myös se on kuitenkin tyylillisesti kankea.
Kirjavuus hämmentää
Aika näyttää, miten laajasti i:llinen rakennetyyppi huomattavilta osin, mainittavissa määrin leviää. Nähty malli lisää joka tapauksessa aina uusien ja uudenlaisten tapausten määrää. Kirjavuus lisääntyy, kielitaju sumentuu.
Suhtautumista uusien ilmausten käyttämiseen hämmentää osaltaan myös se, että kyseinen rakennetyyppi on jo vanhastaan kirjava, kuten osoittavat esimerkiksi sellaiset i:ttömät ja i:lliset tapaukset kuin monella tavoin, näillä näkymin, vähissä erin sekä sanakirjaankin merkityt vaihtelutapaukset puolelta ~ puolilta päivin ja useassa ~ useissa kohdin.
Selvää ja aukottomasti perusteltua käyttöohjetta ei olekaan mahdollista esittää. Joka tapauksessa suunta lienee laajemminkin kohti kahdenlaisia määritteitä, i:llisiä ja i:ttömiä.
Kosmeettinen i?
Ilmaustyypit toisiksi nopein ja suurilta osin, ilahduttavissa määrin edustavat ilmiötä, jossa yhteen kuuluvat sanat pyrkivät mukautumaan toistensa muotoon jopa merkityksen kustannuksella. Kummassakin tapauksessa määritteen i on pikemminkin muodollinen koriste kuin kieliopillista merkitystä kantava tunnus.