Tarkkeet
Artikkeli 2/2006

Tarkkeet

Tarkkeeksi kutsutaan kirjaimeen liitettävää lisämerkkiä, joka vaikuttaa kyseisen kirjaimen ääntämiseen, painotukseen tai merkitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aksentit ja suhuäännettä kuvaava hattu s:n ja z:n päällä.

Suhuäänteiden š ja ž merkitseminen hatullisena on suositeltavaa siksi, että suomen kirjoitusjärjestelmän keskeisenä periaatteena on yhden äänteen merkitseminen yhdellä kirjainmerkillä. Niinpä pitäisi välttää suhuäänteiden kuvaamista kirjainyhtymillä sh ja zh. (Ks. myös Suhuäänteiden š ja ž merkintä Kielikellossa 3/2005.)

Koska tarkkeet muuttavat kirjaimen ääntöasua joskus olennaisestikin, on niitä hyvä noudattaa tarkasti. Esimerkiksi ääntöasultaan mahdoton on sana ”cafè” väärään kallistuvan aksentin, gravis-korkomerkin kanssa, kun oikea muoto on akuutti-korkomerkin kanssa kirjoitettu café (lausutaan loppua painottaen jotakuinkin kafee). Vierassanoissa on myös pyrittävä säilyttämään kaikki tarkkeet. Seuraavassa on luettelo keskeisimmistä tarkkeista.

Hattu ˇ Tšernobyl, šeikki, Sápmelaš, Žukov, maharadža
Akuutti-korkomerkki ́ café au lait, Sulo Vilén, José García Nieto
Gravis-korkomerkki ` chèvre, crèmetäytteinen, caffè latte
Sirkumfleksi ˆ Côtes du Rhône, crêpes, crème fraîche
Treema ̈ Thaïs, Jüri Ehlvest
Tilde ̃ Tõnu Õnnepalu, piña colada
Sedilji ̧ Centre culturel français, Esin Başçeri
Lyhyysmerkki ˘ Ahmet Davutoğlu
Yläpuolinen ympyrä ° Bohuslav Martinů
Kaksoisakuutti ʺ Sándor Petőfi, Széchenyi fürdő
Yläpuolinen piste ˙ Segretarju Ġenerali
Ogonek ˛ Józef Zajączek
L ja vino poikkiviiva Lech Wałęsa
Pituusmerkki ¯ Anna Žīgure, Vaira Vīķe-Freiberga

Kotoistus

Tarkkeet voi kirjoittaa tietokoneella joko tarkenäppäimien ja kirjaimen yhdistelmällä tai lisäämällä ne suoraan erityisenä merkin ja kirjaimen muodostamana yhdistelmämerkkinä pudotusvalikon kautta. Usein tarkkeellisten merkkien ja erikoismerkkien kirjoittaminen kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kun eri ohjelmistot eivät tunnista toistensa merkkejä. Kotuksessa onkin käynnistetty vuonna 2004 Tietotekniikan kotoistus ‑hanke. Siinä pyritään luomaan yhdessä laitevalmistajien kanssa näppäimistöstandardi, jonka avulla Suomen kielen ja kulttuurin kannalta olennaiset tarkkeelliset merkit voidaan tuottaa tulevaisuudessa helposti.

Vieraskieliset kirjaimet

Tarkkeiden lisäksi eri kielissä on myös omia kirjainmerkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi islannin thorn Þ ja eth ð (esimerkiksi nimessä Sigríður Anna Þórðardóttir), muun muassa tanskan, norjan ja eteläsaamen ø (o ja vinoviiva yli, esimerkiksi nimessä Knud Møller) ja turkin pisteetön i (esimerkiksi nimessä Recep Tayyıp Erdoğan). Tarkkeiden tapaan myös vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen. Vieraskieliset kirjaimet löytyvät pudotusvalikon Lisää > merkki-toiminnon kautta.