Tarkkeeksi kutsutaan kirjaimeen liitettävää lisämerkkiä, joka vaikuttaa kyseisen kirjaimen ääntämiseen, painotukseen tai merkitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset aksentit ja suhuäännettä kuvaava hattu s:n ja z:n päällä.
Suhuäänteiden š ja ž merkitseminen hatullisena on suositeltavaa siksi, että suomen kirjoitusjärjestelmän keskeisenä periaatteena on yhden äänteen merkitseminen yhdellä kirjainmerkillä. Niinpä pitäisi välttää suhuäänteiden kuvaamista kirjainyhtymillä sh ja zh. (Ks. myös Suhuäänteiden š ja ž merkintä Kielikellossa 3/2005.)
Koska tarkkeet muuttavat kirjaimen ääntöasua joskus olennaisestikin, on niitä hyvä noudattaa tarkasti. Esimerkiksi ääntöasultaan mahdoton on sana ”cafè” väärään kallistuvan aksentin, gravis-korkomerkin kanssa, kun oikea muoto on akuutti-korkomerkin kanssa kirjoitettu café (lausutaan loppua painottaen jotakuinkin kafee). Vierassanoissa on myös pyrittävä säilyttämään kaikki tarkkeet. Seuraavassa on luettelo keskeisimmistä tarkkeista.
| Hattu ˇ | Tšernobyl, šeikki, Sápmelaš, Žukov, maharadža |
| Akuutti-korkomerkki ́ | café au lait, Sulo Vilén, José García Nieto |
| Gravis-korkomerkki ` | chèvre, crèmetäytteinen, caffè latte |
| Sirkumfleksi ˆ | Côtes du Rhône, crêpes, crème fraîche |
| Treema ̈ | Thaïs, Jüri Ehlvest |
| Tilde ̃ | Tõnu Õnnepalu, piña colada |
| Sedilji ̧ | Centre culturel français, Esin Başçeri |
| Lyhyysmerkki ˘ | Ahmet Davutoğlu |
| Yläpuolinen ympyrä ° | Bohuslav Martinů |
| Kaksoisakuutti ʺ | Sándor Petőfi, Széchenyi fürdő |
| Yläpuolinen piste ˙ | Segretarju Ġenerali |
| Ogonek ˛ | Józef Zajączek |
| L ja vino poikkiviiva | Lech Wałęsa |
| Pituusmerkki ¯ | Anna Žīgure, Vaira Vīķe-Freiberga |
Kotoistus
Tarkkeet voi kirjoittaa tietokoneella joko tarkenäppäimien ja kirjaimen yhdistelmällä tai lisäämällä ne suoraan erityisenä merkin ja kirjaimen muodostamana yhdistelmämerkkinä pudotusvalikon kautta. Usein tarkkeellisten merkkien ja erikoismerkkien kirjoittaminen kuitenkin aiheuttaa ongelmia, kun eri ohjelmistot eivät tunnista toistensa merkkejä. Kotuksessa onkin käynnistetty vuonna 2004 Tietotekniikan kotoistus -hanke. Siinä pyritään luomaan yhdessä laitevalmistajien kanssa näppäimistöstandardi, jonka avulla Suomen kielen ja kulttuurin kannalta olennaiset tarkkeelliset merkit voidaan tuottaa tulevaisuudessa helposti.
Vieraskieliset kirjaimet
Tarkkeiden lisäksi eri kielissä on myös omia kirjainmerkkejä. Tällaisia ovat esimerkiksi islannin thorn Þ ja eth ð (esimerkiksi nimessä Sigríður Anna Þórðardóttir), muun muassa tanskan, norjan ja eteläsaamen ø (o ja vinoviiva yli, esimerkiksi nimessä Knud Møller) ja turkin pisteetön i (esimerkiksi nimessä Recep Tayyıp Erdoğan). Tarkkeiden tapaan myös vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen. Vieraskieliset kirjaimet löytyvät pudotusvalikon Lisää > merkki-toiminnon kautta.