Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä, itsenäisiä hallinnon yksiköitä. Kotimaisten kielten keskus ei ole suosittanut nimitystä hyvinvointialue, koska sen merkitykseen ja käytettävyyteen liittyy ongelmia. Kun nimitys kuitenkin on otettu käyttöön, on sen kanssa tultava toimeen.

Pelkkää lyhennettä tai brändinimeä ei voi käyttää

Hyvinvointialueiden nimet on vahvistettu laissa, mutta toimintaa aloitettaessa on tehtävä myös monia muita nimeen liittyviä ratkaisuja. On päätettävä, mikä verkkotunnus hyvinvointialueelle otetaan käyttöön, millaiset loppuosat sähköpostiosoitteisiin valitaan ja millainen logo muodostetaan.

Koska viralliset nimet ovat pitkiä, lyhennettä todennäköisesti tarvitaan joissakin yhteyksissä. On kuitenkin muistettava ottaa huomioon asiakkaan näkökulma: toisin kuin virallinen nimi, lyhenne ei kerro kohteestaan ennen kuin sen erikseen opettelee. Virallisen nimen tavoin myös lyhenteen tulisi olla mahdollisimman asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä.

Eduskunnan oikeusasiamies on linjannut (28.9.2011), että viranomainen ei saa esiintyä hallinnon asiakkaalle muulla kuin virallisella nimellään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erilaisten sähköisten kanavien tunnuksissa lyhennettä voi kyllä käyttää, mutta esimerkiksi asiakirjoissa, tiedotteissa, rullajulisteissa, ambulansseissa ja rakennusten seinillä sijaitsevissa nimikylteissä on oltava viranomaisen virallinen nimi. Tekstissä ja puheessa saa käyttää lyhyttä nimimuotoa, kunhan virallinen nimi on asiayhteydessä ensin mainittu.

Virallinen nimi logossa takaa logon käyttökelpoisuuden

Pohjois-Karjalassa on suunniteltu, että Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän oheisnimenä käytössä ollut Siun sote säilytetään jatkossa hyvinvointialueen brändinimenä. Vastaavasti Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen viestintäsuunnitelmassa todetaan, että hyvinvointialueella toimitaan Soite-nimellä, joka brändätään uudestaan. Näihin päätöksiin sisältyy suuri riski siitä, että viranomaisen virallinen nimi ei käy kaikissa asiayhteyksissä riittävän hyvin ilmi. Asiakkaille voi jäädä epäselväksi, mikä yhteys alun perin kuntayhtymille annetuilla nimillä on hyvinvointialueeseen.

Koska viranomaisen on esiinnyttävä virallisella nimellään, on tarkoituksenmukaista, että logossa käytetään hyvinvointialueen virallista nimeä. Kaksikielisille hyvinvointialueille suosittelemme kaksikielistä logoa, joka sopii niin suomen- kuin ruotsinkielisiin yhteyksiin. Esimerkiksi Pohjanmaan hyvinvointialueella on jo käytössä sekä ruotsin- että suomenkielisen virallisen nimen sisältävä logo. Lapin hyvinvointialueen logoa suunniteltaessa on syytä huomioida saamen kielten käyttö.

Pohjanmaan hyvinvointialueen logossa nimi on molemmilla kansalliskielillä.

Tavoitteena valtakunnallinen yhdenmukaisuus

Ymmärrettävyyden ja yhdenvertaisuuden takia samoista käsitteistä tulisi käyttää samoja sanoja kaikkialla Suomessa. Siksi olisi tärkeää, että hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä esimerkiksi verkkotunnusten ja niissä käytettävien lyhenteiden muodostamisessa. Toimiva ratkaisu olisi perustaa hyvinvointialueille yhteinen verkkoportaali, josta olisi pääsy kunkin hyvinvointialueen omille verkkosivuille.

Esimerkiksi Kainuun ja Lapin hyvinvointialueiden nimet ovat sen verran lyhyitä, että verkkotunnuksena toimisivat sisällöltään ymmärrettävät kainuunhyvinvointialue.fi ja lapinhyvinvointialue.fi. Suosittelemme, että kaikki hyvinvointialueet ottavat vähintäänkin rinnakkaisosoitteekseen verkkotunnuksen, jossa koko nimi on kirjoitettu yhteen, esimerkiksi varsinais-suomenhyvinvointialue.fi ja pohjois-karjalanhyvinvointialue.fi. Rekisteröidä kannattaa myös kirjoitusasut, joista yhdysmerkki on jätetty pois: varsinaissuomenhyvinvointialue.fi, pohjoiskarjalanhyvinvointialue.fi.

Hyvinvointialueen lyhenteeksi sopii HVA tai HA

Kotimaisten kielten keskuksesta on jo kysytty, mitä lyhennettä hyvinvointialueesta voi käyttää. Lyhenteiden muodostamiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Toimivana on pidetty yhdyssanan sisältämien sanojen alkukirjaimista muodostettua kirjainlyhennettä HVA, jota on jo joissakin yhteyksissä käytetty. Mahdollinen on myös lyhenne HA. Olennaista on, että kaikki hyvinvointialueet käyttävät tarvittaessa samaa lyhennettä.

Molemmat lyhennevaihtoehdot luetaan kirjaimittain: HVA [hoo-vee-aa], HA [hoo-aa]. Ne voidaan kirjoittaa joko isoin tai pienin kirjaimin HVA ~ hva, HA ~ ha, mutta uudesta lyhenteestä on ainakin aluksi hyvä käyttää selvyyden vuoksi isoja kirjaimia. Lyhennevaihtoehtoja taivutetaan kaksoispisteen avulla: HVA:n, HVA:t, HVA:iden aluevaltuustot ~ HA:n, HA:t, HA:iden aluevaltuustot.

Verkkotunnuksen lyhentämiseen on kaksi varteenotettavaa keinoa ‒ toivomme, että hyvinvointialueet päätyisivät yhdessä mahdollisimman yhtenäiseen ratkaisuun. Sanasta hyvinvointialue voi käyttää systemaattisesti lyhennettä HVA tai HA, esimerkiksi:

Etelä-Karjalan hyvinvointialueetela-karjalanhva.fi ~ etela-karjalanha.fi
Kymenlaakson hyvinvointialue → kymenlaaksonhva.fi ~ kymenlaaksonha.fi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
pohjois-pohjanmaanhva.fi ~ pohjois-pohjanmaanha.fi

Tällöin rinnakkaisosoitteiksi kannattaa ottaa myös yhdysmerkittömät kirjoitusasut, kuten etelakarjalanhva.fi tai etelakarjalanha.fi.

Toinen vaihtoehto on lyhentää alkuosan maakunnan nimi:

Etelä-Karjalan hyvinvointialueekhyvinvointialue.fi
Kymenlaakson hyvinvointialueklhyvinvointialue.fi
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuepphyvinvointialue.fi

Pirkanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden kannalta ensimmäinen ratkaisu voisi toimia paremmin. Luonteva lyhenne molemmista maakunnista on PM, jolloin pmhyvinvointialue kävisi vain toiselle hyvinvointialueista eikä verkkotunnus yksilöisi sitäkään välttämättä riittävän hyvin.

Jos sekä alkuosana olevasta maakunnan nimestä että jälkiosan hyvinvointialue-sanasta käytettäisiin lyhennettä (esim. ekhva.fi), olisivat verkkotunnukset toki lyhyitä, mutta lyhyydessään epäselviä ja siksi vaikeita muistaa ja hahmottaa. Erilaisten huijausviestien yleistyessä pitkä, mutta ymmärrettävä tunnus herättää todennäköisesti enemmän luottamusta lähettäjää kohtaan kuin lyhyt, mutta merkitykseltään epäselvä tunnus.

On hyvä pitää mielessä, että hyvinvointialueet ovat näillä näkymin väliaikaisia toimijoita. Alkuperäisenä tavoitteena on, että tulevaisuudessa hyvinvointialueet saavat uusia tehtäviä ja ne yhdistetään muun muassa maakuntien liittojen kanssa, jolloin ne muuttuvat monialaisiksi maakunniksi. Mahdollisen yhdistymisen jälkeen paras nimitys uusille toimijoille on maakunta. Monialaisten maakuntien verkkotunnukseksi sopii parhaiten maakunnan nimi. 

Huolehdi toimivista osa-alueiden nimistä

Nimiin ja termeihin liittyvää yhteistyötä kannattaa tehdä myös silloin, jos hyvinvointialueelle on tarpeen muodostaa maantieteellisiä osa-alueita. Näihin viittaavien sanojen yhdenmukaisuus kaikilla hyvinvointialueilla auttaa asukkaita löytämään oikeat palvelut.

Huomiota on kiinnitettävä myös osa-alueiden nimien käytettävyyteen. Nimessä tulisi olla helppokäyttöinen jälkiosa, joka kertoo selvästi, mikä on osa-alueen suhde hyvinvointialueeseen. Tällainen voisi olla esimerkiksi sana seutu. Voitaisiin siis puhua hyvinvointialueen osa-alueista, joita kutsuttaisiin keskeisimmän paikkakunnan mukaan seuduiksi (esim. Kempeleen seutu). Nimen alkuosan perusteella maantieteellinen osa-alue pitäisi pystyä yhdistämään sekä oikeaan hyvinvointialueeseen että oikeisiin kuntiin sen sisällä.

***

Lisätietoja toimivan julkishallinnon nimen ominaisuuksista saa Kotimaisten kielten keskuksen maksuttomalta verkkokurssilta Hyvä virkakieli ‒ Nimet toimiviksi sekä ohjeesta Viranomaisten nimien suunnittelun periaatteet. Kotimaisten kielten keskuksesta voi myös tilata aiheeseen liittyvää maksullista koulutusta.
​​​​​​​

Lue lisää