Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa
Julkaisuja 4/2018

Sirkka Paikkala

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa

Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Julkaisu on tarkoitettu etenkin toimittajille, kääntäjille opettajille, viranomaisille, kartantekijöille ja muille ammattilaisille, jotka käyttävät työssään ulkomaisia paikannimiä, mutta kaikki nimistä kiinnostuneet voivat leikitellä sen avulla erilaisia hakuja käyttämällä.

Julkaisun verkko-osoite on http://kaino.kotus.fi/eksonyymit/.

Mikä on eksonyymi eli mitä julkaisu sisältää?

Eksonyymit-verkkojulkaisuun on koottu kattava valikoima suomenkielisiä eksonyymejä eli sellaisia ulkomaisten paikkojen nimiä, jotka on tapana kirjoittaa suomen kielessä toisin kuin niiden omakieliset eli paikalliset nimet. Näitä ovat esimerkiksi Kairo, Pariisi, Syyria, Välimeri.

Omakielisiä (”oikeita”) nimiä sanotaan endonyymeiksi. Eksonyymijulkaisussa ne mainitaan vain suomenkielisen nimen yhteydessä eli silloin, kun niillä on suomen kielessä jokin toinen muoto. Julkaisusta puuttuvat siis nimet, joita käytetään suomen kielessä sellaisenaan, kuten München, Köln, Wien, New York, Italia, Novosibirsk.

Luetteloon ei juuri sisälly sellaisia nimiä, joissa alkuosa on paikallisen kielen mukainen ja vain paikan lajia ilmaiseva osa suomennettu. Sellaisia nimiä ovat esimerkiksi Bodenjärvi (saksaksi Bodensee) ja Comojärvi (italiaksi Lago di Como). Julkaisuun sisältyy kuitenkin oikeinkirjoitusosio, jossa kerrotaan, kuinka tällaisia nimiä muodostetaan, esimerkiksi kirjoitetaanko alkuosa nominatiivi- vai genetiivimuodossa ja kirjoitetaanko nimi yhdeksi vai kahdeksi sanaksi.

Eksonyymijulkaisu sisältää ensisijaisesti kieleen pitkän ajan kuluessa vakiintuneita suomalaismuotoja.

Koska eksonyymijulkaisu sisältää ensisijaisesti kieleen pitkän ajan kuluessa vakiintuneita suomalaismuotoja, on valtioiden pitkät viralliset oppitekoiset nimet jätetty pois. Niitä pidetään toistaiseksi yllä kahdessa muussa verkkojulkaisuissa, jotka löytyvät Kotimaisten kielten keskuksen sivulta nimillä Maiden nimet seitsemällä kielellä ja Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet.

Paikalliskielisinä niminä julkaisussa pidetään asianomaisten maiden virallisten kielten mukaisia kirjoitusasuja. Monilla kohteilla voi olla myös erilaisia vähemmistökielisiä nimiasuja. Ne on pyritty kirjaamaan nimitaulukon sarakkeeseen ”Muunkielinen nimi ja sen kieli”.

Kohteet on paikannettu ensisijaisesti sijaintimaan tarkkuudella. Valtakunnan rajat ylittävistä kohteista mainitaan myös maanosa ja sen jälkeen ne maat, joissa ne sijaitsevat. Esimerkiksi Tonavan sijainniksi mainitaan Eurooppa (Saksa – Itävalta – Slovakia – Unkari – Kroatia – Serbia – Bulgaria – Moldova – Romania – Ukraina). Muiden kuin valtioiden rajojen ylittävien kohteiden sijainti ilmaistaan siis vain maan nimellä, mutta kunkin maan sijaintina mainitaan maanosa, esimerkiksi Turkki (Aasia – Eurooppa).

Eksonyymijulkaisun taustaa

Eksonyymit-verkkojulkaisun tausta ulottuu 50 vuoden taakse, YK:n ensimmäiseen paikannimikonferenssiin, joka järjestettiin Genevessä vuonna 1967. Konferenssissa käsiteltiin paikannimien huoltoa sekä kansallisen että kansainvälisen standardoinnin kannalta ja korostettiin standardoinnin merkitystä tiedonvälityksen parantamisessa.

Konferenssin suositus oli, että kukin maa huolehtii omien paikannimiensä kirjoitusasuista ja saattaa ne muidenkin maiden tietoon. Samalla olisi pyrittävä vähentämään muiden maiden omakielisten nimien muuntamista ja kääntämistä eli sitä, että samoista paikoista käytetään eri kielissä eri nimiä, omaan kieleen mukautettuja eksonyymejä.

Suuri osa eksonyymeistä on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja siten ne ovat elimellinen osa kieltä ja kulttuuria. Niitä ei siis voi poistaa kielistä. Ratkaisuksi suositettiin, että kukin maa kokoaisi omat eksonyyminsä luetteloksi, tarkistaisi niiden kirjoitusasut, poistaisi vanhentuneet nimet ja julkaisisi luettelon kaikkien saataville. Luettelon ulkopuolelle kehotettiin jättämään lähinnä sellaiset nimet, joissa vain jälkiosa on käännetty.

Vuoden 1967 konferenssiin Suomesta osallistuneet asiantuntijat panivat alulle nimiluetteloiden koostamisen, ja sittemmin ulkomaisten paikannimien normatiivisia luetteloita ovat julkaisseet niin yksityiset tahot kuin Kotimaisten kielten keskus.

Miten verkkojulkaisu poikkeaa painetusta kirjasta?

Vuonna 2013 ilmestyi Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan – suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet (Kotimaisten kielten keskus 2013). Eksonyymit-verkkojulkaisu on sen ajantasaistettu ja täydennetty laitos.

Painettuun kirjaan verrattuna verkkojulkaisun etuna ovat monipuoliset hakuominaisuudet. Tietoja voi hakea eri tavoin koko tietokannasta. Verkkojulkaisun etusivulta voi hakea yksittäistä paikannimeä kirjoittamalla nimen hakuruutuun, ja Nimet-kohdassa saa näkyviin koko luettelon.

Tietoja voi hakea eri tavoin koko tietokannasta.

Tarkennetussa haussa tietoa voi hakea myös nimenosan avulla tai valita kriteeriksi nimen kielen, paikan lajin tai sijainnin tai näiden yhdistelmän. Esimerkiksi kun valitsee kieleksi englannin, kaikki suomenkielisiä eksonyymejä vastaavat englanninkieliset nimet tulevat näkyviin taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ja niiden suomenkieliset vastineet sen toisessa sarakkeessa.

Lisäämällä sijainniksi Britannian saa näkyviin niiden Englannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa sijaitsevien kohteiden englanninkieliset nimet, joilla on suomenkelinen vastine. Valitunkieliset nimet voi halutessaan aakkostaa sarakkeessa kysytyn kielen mukaan ja toissijaisesti esimerkiksi paikan lajin mukaan.

Lähes kaikista eksonyymeistä julkaisussa annetaan myös ranskan- ja saksankielinen vastine.

Julkaisua täydentää joukko tausta-artikkeleita. Niiden aiheita ovat muun muassa eksonyymien synty ja käyttö sekä Suomen lehdistössä 1800-luvulla käyty suuri eksonyymikeskustelu, jossa haettiin linjaa siihen, miten ulkomaiset nimet olisi kirjoitettava suomen kielessä. Mukana on myös linkki ensimmäiseen suomenkielisiä nimiä sisältävään maailmankarttaan (vuodelta 1845) ja vastaavaan Euroopan karttaan ja sen karttaselostukseen (vuodelta 1821).

Eksonyymit- verkkojulkaisua päivitetään jatkuvasti, eli siihen voidaan tehdä korjauksia ja muutoksia milloin tahansa. Tiedot päivittyvät näkyviin vuorokauden kuluessa.
Sirkka Paikkala
Kirjoittaja on työskennellyt Kotimaisten kielten keskuksessa nimistönhuollon vastuuhenkilönä.
Takaisin ylös