Sosiaalinen media muuttaa kieltä: somesivustoilla kiertävät ja leviävät uudet sanat ja ilmaukset, joihin ei juuri törmää muualla. Niillä voidaan ilmaista esimerkiksi ironista asennoitumista tai huumoria. Kielenkäyttäjät saattavat myös kategorisoida niillä itsensä jonkin ryhmän jäseneksi tai rakentaa itselleen tietynlaista sosiaalista tyyliä.

Facebookin osto-myyntipalstoilla on kasvattanut suosiotaan mm. lyhennepari av ja yv. Samanhahmoisten lyhenteiden perinteisempi merkitys liittyy urheiluun ja tarkoittaa ’alivoimaa’ ja ’ylivoimaa’. Kierrätyspalstoilla ne ovat kuitenkin saaneet uudet merkitykset: av merkitsee ’alustavaa varausta’ ja yv ’yksityisviestiä’. Av:lla ostaja varaa kuvassa näkyvän tuotteen, ja yv:llä hän ilmaisee, että lähettää myyjälle yksityisviestin ja sopii kaupoista. Jono-sanan kirjoittamalla voi taas viestittää asettuvansa varausjonon jatkoksi.

Joskus kuvan alla käytävissä keskusteluissa ei ole juuri muuta kuin yksittäisiä sanoja ja lyhenteitä. Keskustelu voi olla esimerkiksi tällainen:

Kommentoija 1: Av, yv!
Myyjä: Laitoin yv takas!
Kommentoija 2: Jono
Kommentoija 3: Jono
Myyjä: Myyty.

Av- ja yv-lyhenteillä on  oma tehtävänsä. Myytävistä tavaroista käydään kovaa kilpailua, ja tuote saattaa päätyä nopeammalle varaajalle, jos näpyttelee kommenttiaan liian kauan. Lyhenteen sen sijaan saa kirjoitettua silmänräpäyksessä. Aina nopeuskaan ei ole syynä lyhenteen valinnalle ‒ av tai yv saattaa nimittäin esiintyä myös pidemmän kommenttitekstin osana. Vaikuttaisikin siltä, että lyhenteet ovat vakiintuneet kierrätyspalstoille varauksen esittämistavaksi, oli varauksella kiire tai ei.

Palstoilla käytetään muutenkin paljon lyhenteitä: esimerkiksi spk tarkoittaa, että hinta sisältää postikulut. Lyhenne mmm ei viittaa Mitä missä milloin ‑kirjoihin vaan kertoo, että tuote on myynnissä myös muualla. Myös paperilehtien ilmoituksissa lyhenteitä käytetään usein paljon, kun halutaan rajoittaa merkkimäärää ja säästää kustannuksissa. Tällaisten perinteisempien ilmoitusten tyyli lienee yksi syy lyhenteiden käyttöön myös verkon osto- ja myynti-ilmoituksissa.

Juuh elikkäs

Toinen esimerkki  somessa leviävästä ilmauksesta on partikkeliketju juuh elikkäs. Se on lähtenyt leviämään ilmeisesti Ylilauta-foorumilta, jossa sitä käytettiin tekstin aloituksena. Sittemmin se on saanut suosiota Facebookin tilapäivityksissä. Facebookissa sen avulla kirjoittaja voi ikään kuin etäännyttää itsensä puheena olevasta asiasta. Etäännyttäminen on tarpeen esimerkiksi sellaisen päivityksen alussa, jonka aihe saattaa aiheuttaa kateuden tuntemuksia lukijoille: juuh elikkäs loma alko. Juuh elikkäs on eräänlainen vaatimattoman kehuskelun merkki.

Juuh elikkäs -ilmauksella on havaintojeni mukaan myös sosiaalisia merkityksiä. Sitä näyttävät suosivan Facebookissa ennen muuta sellaiset helsinkiläiset nuoret aikuiset, jotka noudattavat vielä valtavirtaan kuulumattomia trendejä käyttäytymisessään ja pukeutumisessaan. Käyttämällä ilmausta tietyssä tarkoituksessa ja tilanteessa he voivat osoittaa kuulumistaan tiettyyn sosiaaliseen ryhmään ja rakentaa itselleen sosiaalista tyyliä.

Osa samaisista, hipstereiksikin kutsutuista nuorista aikuisista kirjoittaa joskus myös yhdyssanat erilleen: sunnuntai ilta, hartia hieronta. Yhdyssanasääntöjen rikkomisella leikitellään ja tavoitellaan jonkinlaista helposti lähestyttävää vaikutelmaa tai söpöyttä. Toisessa yhteydessä tällainen yhdyssanasäännöistä poikkeaminen tulkittaisiin todennäköisesti oikeinkirjoitusvirheeksi. Tekstiyhteys ja kirjoittajan muut tyylilliset valinnat vaikuttavat siis siihen, millaisia merkityksiä lukijalle välittyy ja miten hän tulkitsee tekstin.

Koska influenssa

Perinteisistä kielioppisäännöistä poikkeaa myös somekielen rakenne, jossa alistuskonjunktio koska ei aloita kokonaista sivulausetta vaan sen jäljessä on ainoastaan yksittäinen substantiivi-ilmaus: En mennyt töihin, koska influenssa. Tällaiseen rakenteeseen näyttää kytkeytyvän vahvoja kieliasenteita. Havaintojeni mukaan moni inhoaa sitä ja pitää sitä esimerkkinä englannin huonosta vaikutuksesta. Rakenteen tausta lieneekin englannin vastaavassa X because Y -rakenteessa. Ainakin alkujaan rakenteella viestittiin myös ironiaa, mutta sivumerkitys tuntuu sittemmin hälventyneen.

En usko, että rakenne on itsessään alkanut ärsyttää kielenkäyttäjiä, vaan kyse on pikemminkin sen yleistymisestä. Ärsyttäviä eivät ole siis välttämättä kielen rakenteet ja ilmaukset sinänsä vaan se, missä yhteyksissä ne esiintyvät, kuinka paljon niitä käytetään ja kuka niitä suosii. Monille somekielen ilmauksille näyttääkin käyvän niin, että ensin niitä käytetään selvästi tunnusmerkkisesti, esimerkiksi ironian ilmaisemisessa. Ilmauksen yleistyttyä siitä saattaa tulla neutraali, ja lopulta sitä pidetään latteana ja se menettää suosiotaan. Toisaalta ilmauksen ärsyttävyys saattaa kytkeytyä sen käyttäjiin ja käyttäjien edustamaan tyyliin. Esimerkiksi hipstereitä pidetään joskus epäaitoina ja pinnallisina, minkä takia myös heidän suosimansa ilmaukset saattavat tuntua teennäisiltä.

Samoin ruotsissa

Sosiaalinen media vaikuttaa muihinkin kieliin kuin suomeen. Språkbruk-lehden numerossa 3/2014 Charlotta af Hällström-Reijonen kirjoittaa Twitterissä käytettävästä kielestä. Viestien lyhyys pakottaa käyttämään lyhenteitä, joiden tulkinta saattaa edellyttää lukijoilta hyvää tahtoa: ”När formuleringarna är korta kan man inte alltid skriva ut allt. Då får en läsare vara lite välvillig i sin tolkning av det underförstådda. På Twitter ser man satsförkortningar som kräver en del god vilja för att tolkas rätt, ibland inledda med pga (på grund av).”

– Språkbruk on Kotimaisten kielten keskuksen ruotsin kielen osaston julkaisu, ja se ilmestyy vuonna 2015 uudessa asussa. Språkbrukin artikkelit ovat luettavissa myös verkossa (www.språkbruk.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).