Konjunktion kun ja kuin valinta tuottaa toisinaan päänvaivaa varsinkin sellaisissa sanaliitoissa kuin sitä mukaa kuin (vai kun?), samaan aikaan kun (vai kuin?) ja sikäli kuin (vai kun?). Valtaosin konjunktion valinta on melko helppoa. Yleiskielen suosituksen mukaanhan konjunktiota kun käytetään tavallisimmin aikaa ilmaisevissa lauseissa ja konjunktiota kuin vertailun ilmauksissa1:

Tulen kun ehdin. | Kun olen syönyt, lähden ehkä lenkille. | Mitä aiot tehdä sitten kun olet lopettanut koulun? | Sillä aikaa kun opettaja kävi kansliassa, oppilaat piirtelivät taululle.

Maija on isompi kuin Matti. | Onko lapsesi oppikirja sama kuin sinullakin oli aikoinaan? | Alueen virkistyskäyttö on nykyisin eri tasolla kuin muutama vuosikymmen sitten. | Laulaja oli yhtä varma kuin aina ennenkin.

Eräissä sanaliitoissa vertailun ja ajan merkitykset limittyvät hankalammin erottuvasti. Myös niihin on kuitenkin tähän asti suositettu vain jompaakumpaa konjunktiota – siitäkin huolimatta, että aikojen kuluessa edes suositusten antajat eivät ole olleet kaikista yksityiskohdista aivan yksimielisiä. Ei liene ihme, että merkitykseltään huojuvien ilmausten käytössä on kirjavuutta myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissä.

Kirjava käytäntö

Kahdella tavalla hahmottuva, siis sekä vertailua että aikasuhdetta ilmaiseva sanaliitto on erityisesti sitä mukaa. Vanhastaan sen yhteyteen on suositettu konjunktiota kuin, mutta käytännössä myös kun on hyvin tavallinen:

sitä mukaa kuin (vanha suositus):
Luetteloa päivitetään sitä mukaa kuin harjoittelupaikkoja ilmoitetaan.

sitä mukaa kun (myös hyvin tavallinen):
Yhteisön lainsäädännössä merenkulun turvallisuuden alalla sovelletaan voimassa olevia kansainvälisiä sääntöjä. Sitä mukaa kun merenkulun turvallisuutta koskeviin kansainvälisiin sääntöihin tehdään muutoksia, annetaan – –. 

Toinen huojuva tapaus on samalla, joka muutamassa kielioppaassa onkin kuvattu kahtalaisena: sen on sanottu esiintyvän toisaalta aikaa ilmaisevan kun-lauseen (eli persoonamuotoisen verbin sisältävän ilmauksen) yhteydessä ja toisaalta vertailevan lausetta pienemmän (verbittömän) kuin-ilmauksen kanssa:

samalla kun + lause: Syön samalla kun luen. | Pidä selkä suorana samalla kun laskeudut kyykkyyn.
samalla kuin + lausetta pienempi jakso: Syön samalla kuin hänkin.

Käytäntö on kuitenkin kirjavampi: samalla kuin -ilmausta käytetään asiatyylisissäkin teksteissä kohtalaisen usein myös lauseen yhteydessä; merkityksessä etusijalla on vertailu, joskin samalla pakostakin tuo siihen myös aikasuhteen. Samalla kun on toki lauseiden kanssa tavallisempi.

Korkoa laskettiin jo aiemmin keväällä samalla kuin laina-aikaa pidennettiin.

Kahtalaisesti käytetään myös ilmausta samaan aikaan kun ~ kuin. Sitä on suositettu käytettäväksi vain kun-konjunktion kanssa, mutta myös kuin on teksteissä hyvin tavallinen.

Kainuun Sanomat muuttui tabloidiksi runsas vuosi sitten samaan aikaan kuin Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. | Sokerin kulutus on viime vuosikymmenien aikana ollut laskusuunnassa samaan aikaan kuin lihavuus on yleistynyt.

Uusia protesteja syttyy Kreikassa samaan aikaan, kun poliisi tehostaa toimiaan.

Sellaiset ilmaukset kuin sitä mukaa, samalla ja samaan aikaan ovat jo sellaisinaan merkitykseltään kaksikasvoisia: ne ilmaisevat sekä aikaa että vertailua. Tämä selittääkin sen, miksi niiden käyttö konjunktioiden kun ja kuin yhteydessä ei suosituksista ja opetuksesta huolimatta ole vuosikymmenienkään kuluessa vakiintunut yhdenmukaiseksi. Merkitys on painava asia. Konjunktion valintaan hämmentävästi vaikuttaa osin myös se, että ajan merkityksestä huolimatta lausetta pienemmät jaksot kallistuvat aina kuin-ilmauksen kannalle (esimerkiksi Tulen samaan aikaan kuin Maijakin).

Sekä kun että kuin ovat siis kasvattaneet käyttöalaansa. Muutamasta kohdasta normi kaipaakin väljennystä.

Kun– ja kuin-sanaliittoja koskeva suositus kevytremontissa

Koska tiettyjä konjunktioilmauksia voi käyttää sekä ajallista suhdetta että vertailua korostavasti, on konjunktioiden kun ja kuin vaihtelua pidettävä niissä mahdollisena. Vaihtelemattomia ovat kuitenkin – entiseen tapaan – seuraavassa taulukossa esitetyt sanaliitot, joita käytetään silloin, kun etusijalla on joko aikasuhde tai vertailu:

Etusijalla aikasuhde   Etusijalla vertailu
aina kun   aivan kuin
heti kun   ikään kuin
joka kerran kun   niin kuin
sen jälkeen kun   niin paljon (hyvä, hyvin, … ) kuin
siihen, siitä asti kun   samoin (sama, samanlainen, …) kuin
siihen aikaan kun   eri (erilainen) kuin
silloin kun   siinä määrin kuin
sillä aikaa kun   ennen kuin
sitten kun    


Näiden lisäksi on siis kahtalaisesti käytettäviä kun– ja kuin-sanaliittoja: Kun ilmaukseen haluaa asettaa etualalle aikasuhteen, valitaan kun, ja kun haluaa asettaa etualalle vertailun, valitaan kuin. Molemmat hahmotustavat ovat mahdollisia. Kuitenkin lausetta pienemmissä jaksoissa merkitys on yleensä vertailua korostava ja konjunktiona kuin. Seuraavissa esimerkeissä on ensimmäisenä mainittu käytössä tavallisin vaihtoehto (joka on myös vanhan suosituksen mukainen).

sitä mukaa kuin ~ sitä mukaa kun
Lapset saavat oppia, että rakkaus ja välittäminen lisääntyvät sitä mukaa kuin niitä käyttää ja levittää. | Euroopan unioni kasvaa sitä mukaa, kun jäsenehdokkaat täyttävät liittymisehdot.  | Vain kuin: Energialaitos nosti sähkön ja lämmön hintoja sitä mukaa kuin muutkin.

samaan aikaan kun ~ samaan aikaan kuin
Pidä Vaihto-näppäin alhaalla samaan aikaan, kun vedät viivaa hiirellä.  | Sokerimakeutettujen virvoitusjuomien osuus on laskenut koko 2000-luvun, samaan aikaan kuin kevytvirvoitusjuomien myynti on kasvanut neljänneksellä. | Vain kuin: Ensi lumi satoi samaan aikaan kuin vuosi sitten. | Kartoitus suoritettiin samaan aikaan kuin isojakomittaukset Ruotsissa.

samalla kun ~ samalla kuin
Pidä selkä mahdollisimman suorana samalla kun laskeudut kyykkyyn.  | Ohjauskeskustelu ei onnistu, jos tutor välttelee katsekontaktia tai touhuaa jotakin muuta samalla kuin kuuntelee. |  Vain kuin: Sävyt kovenevat samalla kuin repliikitkin.

sen aikaa kun ~ sen aikaa kuin
Anna taikinan turvota sen aikaa, kun kuumennat paistorasvan. | Toteutettavia toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan siltä osin ja sen aikaa kuin se on ehdottoman välttämätöntä. | Vain kuin: Lisäksi jatkuvan toiminnan kannalta epäolennaisia tietoja pyritään säilyttämään vain sen aikaa kuin tarpeellista.

Joskus vertailevuutta on mahdollista korostaa myös ilmauksissa, joihin sisältyy silloin. Tällöin kyseessä on lausetta pienempi ilmaus:

Hän pyörii keskustassa silloin kuin muutkin nuoret. | Vrt. kokonainen lause → vain silloin kun: Hän pyörii keskustassa silloin kun hänellä ei ole muuta tekemistä.

Edellisissä tapauksissa kuin on siis laajentanut käyttöalaansa aikaa tarkoittaviin ilmauksiin. 

Näiden lisäksi vaihtelevasti käytetään ilmaustyyppiä sikäli kuin ~ kun; siinä suositus on vanhastaan ollut sikäli kuinSikäli kuin ei kuitenkaan mielly merkitykseltään vain vertailevaksi vaan myös ehtoa ilmaisevaksi. Ehdon merkitykseen sopii myös vaihtoehto sikäli kun, koska jo pelkällä kun-konjunktiolla on ajan ja ehdon ilmaisemisen limittävää käyttöä: Kun halua vain riittää, hanke voidaan toteuttaa. Koska sikäli ku(i)n ‑ilmauksenmerkitykseen ei siis sisälly vain vertailun vaan myös ehdon ja aikasuhteen merkityspiirre, voidaan molempia sanaliittoja, sikäli kuin ja sikäli kun, pitää mahdollisina. Käytössä tavallisempi on sikäli kuin.

sikäli kuin ~ sikäli kun
Yhteistyö on mahdollista sikäli kuin tietyt ehdot täyttyvät.  | Hän suuttui silmittömästi, sikäli kuin sähköpostitse on mahdollista suuttua silmittömästi. | Ruokakaupoilla ei ole vaikeuksia tavarantoimituksissa sikäli kun niiden kuljetuksista huolehtivat lakon ulkopuolella olevat firmat. | Sikäli kun opiskelu merkitsee henkistä kasvua, opiskelijat todella kokevat tekevänsä investoinnin itseensä.


Kun– ja kuin-konjunktion sisältäviä sanaliittoja käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa 16.2.2012, ja lautakunta hyväksyi tässä kirjoituksessa esitetyn uuden suosituksen.

Esimerkit ovat peräisin sanomalehdistä, asiakirjoista ja ohjeteksteistä.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on käsitellä periaatteellisia ja yleisluonteisia kielenkäytön kysymyksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia.

Suomen kielen lautakunta 2009–2012

professori Minna-Riitta Luukka (puheenjohtaja)
professori emerita Auli Hakulinen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää
professori Kimmo Koskenniemi
kustannustoimittaja, suomentaja Alice Martin
lehtori Mervi Murto
kirjailija, uutispäällikkö Matti Rönkä

Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.

1Puheessa i:tön ku(n) on tavallinen myös yleiskielen kuin-sanan vastineena. Vanhastaan murteissa ei olekaan erillisiä ajan ja vertailun konjunktioita. Vanhimmassa kirjakielessä puolestaan kuin toimi sekä ajan että vertailun konjunktiona.