Sisua ja tasa-arvoa
Alkusanat 1/2019

Sari Maamies

Sisua ja tasa-arvoa

Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. Minna Canth oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naiskirjailija, mutta hänen elämäänsä ja persoonaansa liittyvät kiinnostavasti myös kielikysymykset.

Canth oppi koulussa sivistyneistön kielen ruotsin ja oli lopulta ilmeisesti käytännössä kaksikielinen. Hänen suhteensa suomeen ja ruotsiin oli luonteva ja kiihkoton, vaikka hän ajautui keskelle 1800-luvun loppupuolen kieliriitoja. Hän innostui suomalaisuusaatteesta ja mm. avusti suomenmielisiä lehtiä, mutta se ei estänyt häntä myöhemmin kirjoittamasta joitain näytelmistään ruotsiksi.

Suomalaista sisua

Minna Canth nosti esiin aikansa sovinnaisia käsityksiä uhmaten yhteiskunnallisia tasa-arvoon ja naisen asemaan liittyviä kysymyksiä, mistä hän sai osakseen julmaa kritiikkiä sekä suomeksi että ruotsiksi. Siitä lannistumatta hän jatkoi sisukkaasti oman tiensä kulkemista.

Ehkä juuri rohkeus ja sisukkuus omien periaatteiden noudattamisessa ovat syitä siihen, että Canth on edelleen laajasti tunnettu ja tutkittu hahmo. Sisu ja sen erilaiset ilmenemismuodot kiehtovat suomalaisia; suomalainen sisu on fraasi, jota toistellaan mielellään. Siksi onkin yllättävää, että tämän fraasin alkuperä on ollut viime aikoihin asti selvittämättä. Kielikello tarjoaa nyt lukijoille tutkimusmatkan suomalaisen sisun alkujuurille. Matkan aikana kuljetaan halki vuosikymmenten klassikkokirjallisuudesta sanoma- ja aikakauslehtiteksteihin. Jännityskertomuksen loppu on onnellinen: vastaus löytyy saunasta.

Tasa-arvoa nimenvalintaan

Tasa-arvon päivänä sopii muistaa myös vuodenvaihteessa voimaan tullutta uutta etu- ja sukunimilakia, joka monipuolistaa sukunimen valintaa avioliittoa solmittaessa. Lain lähtökohtana on, että ellei muuta sovita, molemmat puolisot säilyttävät oman nimensä. Tältä osin laki on kehittynyt aiempaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Uutta lakia esittelee Sirkka Paikkala, joka oli mukana nimilain uudistamistyöryhmässä.

Uusi laki ottaa kantaa myös etunimien muotoon, sisältöön ja kirjoitusasuun. Nimi ei saa olla esimerkiksi pahennusta herättävä eikä se saa aiheuttaa lapselle haittaa. Haitallisuuden arvioiminen vaatii luonnollisesti tulkintaa, jolloin viranomaisen on otettava kantaa nimen sisältämiin merkityksiin.

Nimet voivatkin herättää monenlaisia mielleyhtymiä. Mielikuvat siitä, millaisia ovat esimerkiksi Urhot tai Martat, voivat olla hyvinkin yhteneväisiä. Tuula Uusi-Hallila ja Anne Helttunen ovat tarkastelleet suomalaisessa kirjallisuudessa esiintyvien naishahmojen nimiä – Saaroja, Hannoja, Almoja – ja havaitsevat samannimisten henkilöiden luonteissa paljon samankaltaisuutta. Valitessaan luomalleen hahmolle nimeä kirjailija siis rakentaa samalla henkilökuvaa.

Mielikuvat ovat tärkeitä myös yritysnimissä. Yritysmaailman nimitrendit taas pyrkivät leviämään myös julkishallinnon nimiin, joissa on alettu korostaa brändejä ja etääntyä perinteisistä, viranomaisten keskinäistä hierarkiaa ja suhteita kuvastavista nimistä. Tilalle on tullut erilaisia kirjainyhdistelmiä ja vieraskielisten sanojen osista muodostettuja koosteita. Nimistönhuoltaja Ulla Onkamo kuitenkin muistuttaa, että hallintolain vaatimus asiallisesta, selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä koskee myös viranomaisten nimiä. Hän havainnollistaa, mitä se voi tarkoittaa käytännössä.

Mietelauseista palindromeihin

Tässä Kielikellossa muistetaan Minna Canthin lisäksi myös toista tunnettua suomalaista, hiljattain edesmennyttä Matti Nykästä. Hän tuli tunnetuksi monen muun asian lisäksi persoonallisista mietelauseistaan, ”nykäismeistä”. Kielentutkija löytää Nykäsen ajatelmista merkityksiä, jotka lähemmin tarkasteltaessa sisältävät klassisten sananlaskujen tavoin aikaa kestävää, kuulijaan vetoavaa viisautta.

Sananlaskut ja mietelauseet ovat omanlaisensa tekstilaji, jossa tiivis muoto ja merkitys kietoutuvat yhteen. Muotovaatimuksiltaan vieläkin ehdottomampi on palindromi: yhden tai useamman sanan muodostama kokonaisuus, joka on täsmälleen sama alusta loppuun ja lopusta alkuun. Lisäksi palindromilla olisi oltava (kutakuinkin) ymmärrettävä merkitys. Klassinen palindromiesimerkki on saippuakauppias.

Palindromien laadinnan asiantuntija maisteri Simo Frangén avaa tämän taidemuodon perusteita. Suomen kielen rakenne tarjoaa hyvät mahdollisuudet palindromien tekemiseen, mutta silti onnistuneen lopputuloksen luomiseksi tarvittaneen muutakin kuin sisua ja kovaa tahtoa. Harva meistä kirjoittaessaan kykenee hahmottamaan tekstiä samanaikaisesti kahteen suuntaan. Etu- ja takaperin ajattelevalle onnistunut palindromi tuottaa kuitenkin suuren ilon, samoin lukijalle.

Sari Maamies
Kirjoittaja on Kielikellon vastaava toimittaja.