Jaakko Anhava
Sisäisten sotien nimitykset
Sanoilla kansalais- ja sisällissota ei kuitenkaan ole suomen kielessä ollut tällaista merkityseroa, ennen kuin 1990-luvulla historiantutkijat alkoivat tehdä sitä. Nämä kaksi sanaa olivat siihen asti olleet täysiä synonyymeja, eikä sana kansalaissota rajannut osanottajia pelkkiin oman maan kansalaisiin sen enempää kuin veljessota pelkkiin lihallisiin veljeksiin.
Molemmat sanat ovat käännöslainoja, mutta eri kielistä, ja siitä johtuu eriävä asukin: sisällissodan esikuvana on ruotsin inbördeskrig, kansalaissodan taas saksan Bürgerkrieg.
Pitkään käytettiin kumpaakin ’sisäisen sodan’ yleismerkityksessä – 1930-luvulla monet Suomen lehdet kirjoittivat meneillään olleesta ”Espanjan kansalaissodasta” (johon niin ikään ottivat ulkopuoliset osaa). Sodanjälkeisten vuosikymmenten mittaan, saksan taidon vähetessä, kansalaissota jäi yleisnimityksenä pois käytöstä; vakiintuneena se jäi tarkoittamaan Suomen vuoden 1918 sotaa (sekä latinistien parissa kahta sotaa, jotka käytiin Rooman valtakunnan herruudesta viimeisellä vuosisadalla eKr.).
Siinä faktat – lopuksi mielipiteeni. Pidän valitettavana, että historiantutkijamme ovat menneet hämmentämään suurta yleisöä väittämällä kansalaissota-nimitystä virheelliseksi. Vuoden 1918 sotaan on meillä liittynyt erityisen vahvoja tunteita, ja sen kelvollisesta, ”korrektista” nimityksestä on paljon ja kauan väännetty kättä. Nyt on yleisö saatu luulemaan, että jopa vakiintunut, neutraali kansalaissotakin on jotenkin ”epäkorrekti” nimitys, jota ei sovi käyttää.
Jos sisällissodan tuntomerkki ”kansainvälisesti” on, että sotaan osallistuu ulkomaalaisiakin, kuinka historiantutkijamme voivat sietää, että saksan kielessä käytetään sisällissodasta sanaa Bürgerkrieg, joka aivan kirjaimellisesti tarkoittaa ”kansalaissotaa”?
