Selkokieltä kaikille
Julkaisuja 2/2019

Liisa Raevaara

Selkokieltä kaikille

Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.

Leealaura Leskelän tuore kirja Selkokieli. Saavutettavan kielen opas on perusteellinen johdatus selkokieleen ja saavutettavuuteen. Se sisältää havainnollisia ja konkreettisia ohjeita selkokielen kirjoittamiseen, selkojulkaisujen taittoon ja selkokieliseen vuorovaikutukseen. Kirjassa kerrotaan myös selkokielen erilaisista tarvitsijoista, selkokielen historiasta ja kehittämisestä sekä tahoista, jotka Suomessa edistävät selkokieltä ja julkaisevat selkoaineistoja.

Kaikkialla läsnä oleva kieli

Selkokielen esittelyn lisäksi kirjassa on monipuolista tietoa saavutettavan kielen ja yleisemminkin kielen merkityksestä ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa. Miten kieli vaikuttaa ajatteluun, identiteettiin ja ympäristön hahmottamiseen? Millainen on Suomen kielitilanne ja millaisia ovat suomen kielen erityispiirteet? Miten kielellinen valta ilmenee? Millainen kieli lisää tasa-arvoa ja osallisuutta, millainen taas syrjäyttää?

Kirjan johdantoluvuissa kerrotaan myös saavutettavuudesta ja sen osa-alueista. Saavutettava kieli on välttämätön edellytys tiedon ja palvelujen saamiselle, mutta ilman sitä ei toteudu myöskään ihmisten oikeus ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ennen siirtymistä selkokielen esittelyyn lukijalle tarjotaankin ajatuksia herättävä näkymä siihen, kuinka suuri merkitys saavutettavalla kielellä on eriarvoisuuden torjumisessa, kun kieli on lähes kaiken toiminnan perusta ja tekstit läsnä kaikkialla.

Selkokieltä mittarilla

Selkokieltä koskevat ohjeet perustuvat viime vuonna julkaistuun selkokielen mittariin. Se on kehitetty kielen asiantuntijoiden työvälineeksi, jonka avulla voi arvioida tekstin selkokielisyyttä. Kirjassa mittarin kriteeristö esitellään kokonaisuudessaan, mutta sen lisäksi keskeisimpien kriteerien pohjalta on laadittu havainnolliset ohjeet selkokielen kirjoittamiseen. Ne tarjoavat kaikille kirjoittajille käytännöllisiä neuvoja ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten parantaa tekstien ymmärrettävyyttä ja selkeyttä.

Kirjoittamista koskevat ohjeet on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäiseksi kerrotaan tekstikokonaisuuden rakentamisesta. Millainen jäsentely auttaa lukijaa hahmottamaan tekstin pääviestit? Mikä vaikuttaa tekstin sävyyn ja lukijan kokemukseen siitä, että hänet on otettu huomioon? Sen jälkeen tarkastellaan sanastoa. Millaiset sanat ovat helppoja ja millaiset vaikeita? Miten vaikeita sanoja selitetään? Kolmanneksi annetaan ohjeita siitä, millaisia taivutusmuotoja ja lauserakenteita selkotekstissä kannattaa suosia ja millaisia välttää.

Selkojulkaisujen taitosta ja kuvittamisesta kerrotaan omassa luvussaan. Ohjeissa käsitellään muun muassa kirjaintyyppien valintaa, taiton rytmitystä, värien käyttöä sekä kuvitusta, jolla voi parhaiten tukea tekstin ymmärtämistä.

Selkokielistä vuorovaikutusta

Selkokielen opas perehdyttää myös selkopuheeseen ja ‑vuorovaikutukseen. Selkopuhetta koskevat ohjeet on kehitetty tukemaan ja sujuvoittamaan epäsymmetrisiä keskustelutilanteita, joissa osanottajien kielelliset taidot eivät ole tasavertaisia. Osin ohjeet perustuvat selkokirjoituksen suosituksiin. Esimerkiksi helppojen sanojen käyttäminen ja vaikeiden selittäminen auttaa ymmärtämistä sekä tekstissä että puheessa. Pääosin ohjeet kuitenkin liittyvät nimenomaan puhuttuun vuorovaikutukseen, jossa osanottajien kohtaamat ongelmat sekä keinot tukea ymmärtämistä ja osallistumista ovat omanlaisiaan.

Tärkeää on muun muassa se, miten äänenkäytöllä, puheen rytmillä, katsekontaktilla, ilmeillä ja eleillä voi tukea ymmärtämistä ja rohkaista keskustelukumppania osallistumaan ja ilmaisemaan mielipiteitään. Lisäksi on hyvä tietää, miten kannattaa toimia, jos keskustelukumppanilla on vaikeuksia oman vuoronsa esittämisessä, tai jos ei ole varma, onko ymmärtänyt keskustelukumppanin puheen oikein.

Melkein kaikkien yhteiskunta

Kirjassa kerrotaan myös siitä, kuinka nopeasti selkokieltä tarvitsevien määrä on Suomessa viime vuosina kasvanut. Tänä keväänä julkaistun arvion mukaan selkokieltä tarvitsee nykyisin jo yli puoli miljoonaa ihmistä. Määrän kasvua selittävät muun muassa väestön ikääntyminen ja maahanmuutto, mutta myös yhteiskunnan muuttuminen.

Tekstit ja tekstityöt ovat lisääntyneet. Työelämässä melkein kaikilla aloilla edellytetään taitoa lukea ja kirjoittaa erilaisia tekstejä. Sähköiset kanavat tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia parantaa tiedon ja palvelujen saavutettavuutta, mutta yhteiskunnan digitalisoituminen voi myös tehokkaasti lisätä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Sen vuoksi selkokielen edistäminen ja kielellisen saavutettavuuden parantaminen on kaikkien asia.

Leskelä, Leealaura 2019: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Oppimateriaalikeskus Opike.

Mitä on selkokieli?

Ilmauksia selkokieli ja selkeä kieli käytetään usein epätäsmällisesti. Selkokieli on eri asia kuin selkeä kieli.

Selkokeskus selittää selkokieltä näin: ”Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.”

Selkeä kieli taas on yleiskieltä, jossa on pyritty selkeään ilmaisuun.

Selkokieltä tarvitaan, koska vaikea kieli voi olla monelle este toimia täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnassa. Selkokielen käyttämisen tavoitteena onkin auttaa tiedon saamisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa ja ylipäätään osallistumisessa.

Selkokielen valtakunnallinen asiantuntija on Selkokeskus: https://selkokeskus.fi/selkokeskus/.

Lisää selkokielestä: https://selkokeskus.fi/selkokieli/.

Mitä tarkoittaa saavutettavuus?

Saavutettavuus tarkoittaa kohteen – palvelun, tiedon, ohjelman, tekstin, paikan jne. – helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille.

Fyysinen saavutettavuus tarkoittaa ympäristön esteettömyyttä; esimerkiksi sitä, että kohteeseen on mahdollista päästä pyörätuolilla.

Tiedonsaannin saavutettavuus taas tarkoittaa, että tieto on sellaisessa muodossa, että kaikkien on mahdollista ottaa vastaan ja käsitellä sitä. Paljon puhutaan mm. verkkopalveluiden saavutettavuudesta: niiden on oltava käyttökelpoisia esimerkiksi näkövammaisille. Yksi saavutettavuuden alue on ymmärrettävyys, jonka turvaamiseksi voidaan joissain tilanteissa tarvita selkokieltä.

Lisää saavutettavuudesta: https://www.celia.fi/saavutettavuus/.

Liisa Raevaara
Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.