Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Perusasiaa 2/2018

Sari Maamies

Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai

Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat parikonjunktiot ovat sekä–että ja joko–tai. Niissä molemmat osat ovat konjunktioita. Niiden kaltainen on kiinteä yhdistelmä niin–kuin, jossa on konjunktion lisäksi partikkeli (niin).

Kylpyhuoneessa oli sekä suihku että poreamme.

Ensi viikolla korkeapaine tuo joko kylmää tai lämmintä.

Kansallispuistot tarjoavat henkireiän niin suomalaisille kuin ulkomaisille matkailijoille.

Sekä antoisa että tuskallinen

Parikonjunktio sekä–että on konjunktion ja lähivastine. Sekä–että kuitenkin esittää rinnastettavat asiat korosteisesti, ikään kuin erillisinä, kun taas ja asettaa rinnastettavat neutraalisti rinnakkain:

Perheellä on sekä kissa että koira. – Vrt. Perheellä on kissa ja koira.

Kyläjuoksutapahtuma oli sekä antoisa että tuskallinen kokemus.

On epärealistista ajatella, että uudistus sekä tuottaa säästöjä että parantaa palveluita.

Pitkissä ja rakenteeltaan raskaahkoissa virkkeissä sekä–että-rinnastus voi hahmottua selvemmin kuin pelkkä ja-rinnastus:

Mielestäni kaikkein tehokkainta olisi se, että parlamentti vaatisi aloitteen sekä kehitysyhteistyökysymyksiä käsittelevältä neuvostolta että kehitysyhteistyötä koskevista asioista vastaavalta komission jäseneltä, jotta meillä olisi lähtökohta, jonka pohjalta keskustelut voitaisiin aloittaa.

Erityisen hyvin sekä–että sopii yhdistämään keskenään ja-sanalla rinnastettuja ilmauksia:

Hakkuutyömaa on yhtä aikaa sekä sosiaalinen ja kulttuurinen että fyysinen ja teknologinen, tilanteisesti muovautuva toimintakenttä tai ‑tila – –.

Sekä–että-rakenne on perusluonteeltaan symmetrinen, joten tyypillisesti rinnastettavia on kaksi, kuten edellä olevissa esimerkeissä. Rakennetta näkee kuitenkin käytettävän myös lauseissa, joissa on enemmän kuin kaksi rinnastettavaa:

Merkkejä tiedetään tehdyn sekä puihin, kiviin että kallioihin.

Harjoitus levittäytyy sekä Suomen, Ruotsin että Norjan ilmatilaan.

Vaarallisten aineiden kuljetusta harjoittavat yritykset on velvoitettu noudattamaan riskien välttämistä koskevia sääntöjä sekä maanteillä, rautateillä että sisävesillä.

Tällaiset rakenteet eivät ole symmetrisiä, ja niissä menetetään sekä–että-rakenteen tuoma painokkuus: kun rinnastetaan kaksi asiaa, symmetria korostaa molempia osia (perheellä on sekä kissa että koira), mutta jos rinnastettavia on enemmän, tämä vaikutus vinoutuu.

Toisaalta useamman kuin kaksi rinnastettavaa sisältävät lauseet ovat yleensä rakenteeltaan melko yksinkertaisia, joten väärin ymmärtämisen riskiä ei niissä juuri ole. Usein kuitenkin yksinkertaisempi listaus riittäisi:

Merkkejä tiedetään tehdyn puihin, kiviin ja kallioihin.

Merkkejä tiedetään tehdyn puihin, kiviin sekä kallioihin.

Käytössä näkee sellaisiakin sekä–että-rakenteita, joita on jatkettu vielä toisella että-sanalla. Tällaiset rakenteet ovat sävyltään arkisia, eivätkä ne sovi neutraalia tyyliä tavoittelevaan tekstiin. Usein pelkkä ja-sana riittäisi:

Lopputulos sekä puhuttelee että koskettaa että viihdyttää.

> Lopputulos puhuttelee, koskettaa ja viihdyttää.

Monissa edellä olevista esimerkeistä voisi sekä–että-rakenteen sijaan käyttää merkitykseltään läheistä parikonjunktiota niin–kuin.

Niin Pariisissa kuin Berliinissä

Parikonjunktio niin–kuin on sekä–että-konjunktion lähivastine. Näiden ilmaisutapojen merkitysero on usein vähäinen. Kuin-sanaa seuraavaan sanaan liittyy usein ‑kin-liite (niin X kuin Y:kin), mutta se ei ole välttämätön.

Kaunis ja vaarallinen naisvakooja on ollut niin kirjailijoiden kuin elokuvantekijöidenkin rakastama aihe.

Hän on asunut niin Pariisissa kuin Berliinissä.

Rakenteeseen voi sisältyä lisäksi sana myös (niin–kuin myös):

Kesäinen mansikkamarenki sopii niin arjen herkutteluun kuin myös juhlavampaan hetkeen.

Niin–kuin-ilmausta käytettäessä rinnastettavia voi olla enemmän kuin kaksi:

Hapsut tulevat kevään toisesta hauskasta trendistä, joka on ottanut etnisiä vaikutteita niin intiaaneilta, espanjalaisilta kuin venäläisiltäkin.

Monet sekä–että-rakenteet, joissa on useampi kuin kaksi rinnastettava, kannattaisikin korvata niin–kuin-rakenteella, etenkin jos tavoitellaan tarkkuutta.

Merkkejä tiedetään tehdyn sekä puihin, kiviin että kallioihin. ~ – – niin puihin, kiviin kuin kallioihinkin.

Tutkimuksen mukaan sekä Lissabonin, Tukholman että Turun kaupungistumisprosesseissa oli yhtäläisyyksiä. ~ – – niin Lissabonin, Tukholman kuin Turun kaupungistumisprosesseissa – –.

Joko yksin tai yhdessä

Joko–tai-parikonjunktio korostaa, että esitetyt vaihtoehdot sulkevat toisensa pois. Tyypillisesti vaihtoehtoja on kaksi ja ne ovat rakenteeltaan samanlaisia. Kokonaisuus on symmetrinen:

Pöllövisa on verkossa toimiva perinteinen lautapeli, jota voi pelata joko yksin tai yhdessä kavereiden kanssa.

Punajuuret voi joko hauduttaa höyryssä tai paistaa uunissa paistopussissa.

Joko–tai on merkityksensä vuoksi lähtökohtaisesti kahta osaa liittävä konjunktio. Sitä näkee käytettävän (samoin kuin sekä–että-parikonjunktiota) kuitenkin myös ilmauksissa, joissa rinnastettavia on useampia kuin kaksi. Tällaiset ilmaukset ovat epätasapainoisia mutta silti yleensä ymmärrettäviä ja sopivat periaatteessa neutraaliinkin asiatyyliin:

Toiseksi pitäisi kunnioittaa erilaisuuden periaatetta, sillä kaikki konfliktit johtuvat joko uskontoon, kansallisuuteen tai rotuun perustuvista eroista.

Komissio voi hyväksyä 108 tarkistuksesta 72 joko kokonaisuudessaan, osittain tai periaatteessa.

Seuraavassakin esimerkissä vaihtoehtoja on kolme, mutta mukana on kaksi tai-konjunktiota: joko–tai–tai. Tällainen rakenne synnyttää jossain määrin sekavan vaikutelman. Pelkkä tai-ilmaus yksinkertaistaisi kokonaisuutta:

Emme toimi niin, että kansalaiset voisivat tehdä jotakin konkreettista joko kotonaan tai työpaikallaan tai teollisuudessa tukeakseen ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. ~ – – tehdä jotakin konkreettista kotonaan, työpaikallaan tai teollisuudessa.

Huomio joko- ja sekä-sanan paikkaan

Parikonjunktion ensimmäinen osa on heti ensimmäisen rinnastettavan edellä ja toinen osa jälkimmäisen rinnastettavan edellä. Rinnastettava ilmaus voi koostua useammasta sanasta, jolloin se muodostaa rakenteellisen kokonaisuuden. Symmetrisessä rakenteessa parikonjunktion ensimmäinen osa sijaitsee ennen tällaista kokonaisuutta.

Jatkuva makeisten napostelu ja sokerijuomien litkiminen voi sekä vahingoittaa hammaskiillettä että syövyttää hampaisiin reikiä. [Osat ovat vahingoittaa hammaskiillettä ja syövyttää hampaisiin reikiä.]

Joko–tai- ja sekä–että-rakenteita näkee kuitenkin käytettävän niin, että joko- tai sekä-sana sijaitseekin ensimmäisen osan sisällä. Yleensä tällainen epäsymmetrinen ilmaus on silti mahdollista tulkita symmetrisen rakenteen mukaisesti.

Korkea palamislämpötila parantaa sekä tulisijan energiatehokkuutta että vähentää haitallisia hiukkaspäästöjä.

[Osat ovat parantaa tulisijan energiatehokkuutta ja vähentää haitallisia hiukkaspäästöjä.]

Symmetrisesti: Korkea palamislämpötila sekä parantaa tulisijan energiatehokkuutta että vähentää – –.

Näitä tarkistettuja mittaustuloksia voi katsella joko portaalissa tai ladata tiedostoina omalle tietokoneelleen. [Vaihtoehdot ovat katsella portaalissa ja ladata tiedostoina.]

Symmetrisesti: – – mittaustuloksia voi joko katsella portaalissa tai ladata omalle tietokoneelleen.

Tai ilman joko-sanaa: – – voi katsella portaalissa tai ladata tiedostoina – –.

Mitä epäsymmetrisempi ilmaus on, sitä vaikeampi sitä on hahmottaa:

[Kuva ei vastaa todellisuutta, mikä johtuu siitä,] että koneet ovat joko valtavan kokoisia tai kuvan ottanut satelliitti killuu vain reilun kymmenen kilometrin korkeudessa.

> [– –] että joko koneet ovat valtavan kokoisia tai sitten kuvan ottanut satelliitti killuu – –.

Lue lisää:

Iso suomen kielioppi, § 815: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=815

Kielitoimiston kielioppiopas. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 178. 4., korjattu painos 2017, s. 315 ja 317–318.

Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/495 ja http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/645

Sari Maamies
Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.
Takaisin ylös