Saavutettavuusmyllerrystä
Artikkeli 4/2018

Virpi Jylhä

Saavutettavuusmyllerrystä

Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Olen vaikeasti heikkonäköinen. Sairastan silmänpohjanrappeumasairautta, josta johtuen näkökenttäni on hyvin sirpaleinen, olen lähes värisokea ja lisäksi kärsin häikäisystä. Päivänvalo, valkoiset seinät tai vaaleat näyttöjen taustat saavat silmäni kirvelemään. Ne häikäisevät minua niin, että näen vain epämääräistä sumua. En näe lukea tekstejä, ellei fontti ole poikkeuksellisen suurta ja kirjaimet ole vaaleita tummalla taustalla.

Apunani tietokoneessa ja mobiililaitteessa on ruudunlukuohjelma. Se tulkitsee minulle koneäänellä sovellusten ja verkkosivustojen sisältöjä. Pystyn ruudunlukuohjelman avulla selaamaan verkkosivun sisältöä haluamallani tarkkuudella eli voin valita, luenko vaikkapa vain pelkät otsikot tai linkit vai selailenko tekstiä kappaleittain. Ruudunlukuohjelman avulla saan selville myös sen, millaisia lomakekenttiä ja painikkeita sivustolla tai sovelluksessa on. Käytän hiiren sijasta näppäinkomentoja ja mobiililaitteissa hieman muuttuneita pyyhkäisyeleitä. Parhaimmillaan voin toimia näkövammastani huolimatta aivan kuin kuka tahansa digitaalisten palvelukanavien käyttäjä. Mutta jotta tämä olisi mahdollista, on verkkosivustojen ja sovellusten oltava saavutettavia toteutukseltaan.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Lyhyesti sanottuna saavutettavuus tarkoittaa sitä, että digitaaliset palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä – ilman, että jokin vamma tai erityispiirre sitä estäisi.

Saavutettavuuden huomioiminen hyödyttää kaikkia. Selkeät, helppokäyttöiset verkkosivut ja sujuvasti toimivat mobiilisovellukset ovat kaikille miellyttäviä käyttää, mutta joillekin ryhmille saavutettavuus ei ole vain mukavuustekijä vaan se on välttämättömyys.

Minä näkövammaisena kuulun siihen joukkoon, jolle saavutettavuus on erityisen tärkeä asia. Minun ja verkkosivun tai sovelluksen välissä on aina ylimääräinen kerros – apuväline. Digitaalisen palvelun on tuettava apuvälineen toimintaa, ja tämän lisäksi minun on hallittava apuvälineohjelmani niin hyvin, että selviän valikko-, painike- ja lomakeviidakossa. Ellei verkkosivusto tai sovellus toimi käyttämilläni tietoteknisillä apuvälineillä, jää esimerkiksi lääkärinaika varaamatta, reseptit jäävät uusimatta ja elintarvikkeet tilaamatta.

Näkövammaisten lisäksi saavutettavuudesta hyötyvät muut aistivammaiset, henkilöt, joilla on motorisia vaikeuksia tai vaikeuksia vaikkapa muistamisessa tai hahmottamisessa sekä henkilöt, joilla on heikko suomen kielen taito.

Saavutettavuus auttaa myös niitä, joiden digitaidot eivät ole vahvat ja jotka eivät ole tottuneet käyttämään nettipalveluita.

Jokaisella on joskus väliaikaisia toimintarajoitteita, jotka vaikeuttavat tietotekniikan käyttöä. Liukkaat kelit ovat kohtalokkaita ranteille, jolloin hiiren käyttö voi muuttua "vääränkätiseksi". Tällöin tietotekniikan käyttö voi olla tilapäisesti samalla lailla vaikeata kuin henkilöillä, joilla on motorisia ongelmia. Selkeät sivurakenteet helpottavat silloin vaikkapa tiedon etsintää verkosta.

Jokaisella on joskus väliaikaisia toimintarajoitteita, jotka vaikeuttavat tietotekniikan käyttöä.

Moni on yrittänyt osua kuoppaisella tiellä pomppivassa bussissa kännykän näytöllä oleviin pieniin ikoneihin. Samalta voi tuntua vaikkapa Parkinsonin tautia sairastavasta verkkopankkisovellusta käyttäessään. Tarpeeksi suuret kuvakkeet auttavat oikeaan kohteeseen osumista. Kevätauringon häikäistessä on vaikeaa nähdä näytön elementtejä, elleivät kontrastit ole tarpeeksi selkeitä. Heikkonäköinen on tässä tilanteessa aina.

Saavutettavuus ei ole mustavalkoinen asia

Saavutettavuus koostuu karkeasti ottaen kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä.

Tekninen saavutettavuus on näistä kolmesta helpoimmin määriteltävissä ja testattavissa. Tekninen saavutettavuus on esimerkiksi sitä, että verkkosivusto tai sovellus on käytettävissä erilaisilla apuvälineohjelmilla. Apuvälineohjelmia voivat olla näkövammaisten käyttämät ruudunlukuohjelmat ja suurennusohjelmat sekä esimerkiksi silmä- tai päähiiret, joista on apua, jos motoriikassa on vaikeuksia.

Apuvälinekäytössä on tärkeää, että esimerkiksi valikot, painikkeet ja lomakekentät on tehty niin, että avustava tekniikka huomaa ja tunnistaa ne. Käyttäjän on pystyttävä valitsemaan painikkeet ja linkit apuvälineensä avulla tai kirjoittamaan lomakekenttiin haluamansa tekstit.

Saavutettavasti toteutettu palvelu on mukautettavissa käyttäjän tarpeisiin: hän voi kääntää värit negatiiveiksi tai suurentaa tekstiä ilman, että sivun eri elementit menevät hassuun järjestykseen.

Kansainvälinen yhteisö World Wide Web Consortium (W3C) on laatinut ohjeistuksen verkkosivujen saavutettavuuden toteuttamiseen. Ohjeistus, WCAG 2.1, sisältää ohjeiden lisäksi erilaisia onnistumiskriteerejä, joiden toteutumista testaamalla voidaan arvioida saavutettavuuden tasoa. Tasoja ovat A, AA ja korkeimpana toteutumistasona AAA.

WCAG ottaa kantaa lähinnä tekniseen saavutettavuuteen, mutta kesällä 2018 ohjeistusta päivitettiin siten, että siinä huomioidaan nyt enemmän mobiilisovelluksia ja kognitiivista saavutettavuutta eli ymmärrettävyyttä.

Ymmärrettävät sisällöt on toteutettu ajatellen kohdeyleisöä, jolle palvelu on suunniteltu. Kieli on selkeää, eikä teksteissä ole käytetty ilman erityistä syytä ammattislangia tai vierasperäisiä ilmaisuja. Kaikkia palvelun käyttäjiä auttaa, jos ilmaisu palvelussa on selkeää ja ytimekästä eikä olennaisen tiedon etsimiseen joudu käyttämään runsaasti aikaa ja voimia.

Sivuston sisältö on hyvä esittää vaihtoehtoisilla tavoilla: kuvat selkiyttävät, mutta eivät voi olla ainoa viestinnän keino. Niille pitää tuottaa tekstivastineet mm. näkövammaisia varten. Sivustosta täytyy tehdä tarvittaessa selkokielinen versio.

Helppokäyttöisyys on myös saavutettavuutta. Sitä ei ole aivan yksinkertaista arvioida tai mitata. Kuitenkin jokainen pystyy aika pian sanomaan verkkosivusta, onko sen käyttö hankalaa vai löytyykö etsittävä tieto helposti. Sivulla tai sovelluksella pitää pystyä ilman suuria ponnistuksia tekemään se, mitä käyttäjä alun perinkin ajatteli tekevänsä.

Helppokäyttöinen palvelu on sellainen, että tapahtumat etenevät loogisesti, käyttäjä pystyy helposti arvaamaan, mitä hänen on tehtävä seuraavaksi. Helppokäyttöisen sivun tai sovelluksen käyttöön palaa mielellään uudelleen.

Moni saavutettavuutta tukeva ratkaisu palvelee sekä näkövammaista että kuulovammaista.

Saavutettavuus liittyy palvelun lisäksi myös käyttäjään itseensä ja hänen tarpeisiinsa. Pystyäkseen toimimaan digitaalisessa ympäristössä tasavertaisesti näkövammainen tarvitsee joitakin erilaisia saavutettavuusasioita kuin esimerkiksi kuulovammainen. Moni saavutettavuutta tukeva ratkaisu palvelee kumpaakin. Videoissa näkyvää kuvaa kuvaileva ääniraita on näkövammaiselle tärkeä, kun taas kuulovammainen tarvitsee ehdottomasti tekstityksen. Molemmat hyötyvät silti esimerkiksi verkkosivuilla olevasta hyvästä otsikoinnista, kuvailevista linkkiteksteistä ja selkeistä väreistä.

Miten arvioidaan saavutettavuutta?

Kun saavutettavuuden toteutumista arvioidaan, pitää huomioida hyvin monenlaisia käyttäjäryhmiä ja heidän tarpeitaan. Jokainen sovelluskehittäjä tai sivuston käyttöliittymän suunnittelija voi testata itse oman työnsä tuloksia. WCAG:n lisäksi verkosta löytyy tähän työhön avuksi useita erilaisia tarkistuslistoja ja työkaluja. Testaaminen kannattaakin sisällyttää oman työn arviointiin koko työskentelyn ajan jatkuvana prosessina.

Jotta voidaan varmistua siitä, että digitaalinen palvelu on mahdollisimman saavutettava kaikilta osiltaan, pitäisi se antaa myös ammattilaisten ja aitojen käyttäjien testattavaksi. Palvelu täytyy tarkastaa eri apuvälineillä, selaimilla ja käyttöjärjestelmillä. Testaus on uusittava aina, kun palveluakin joltakin osin uusitaan.

Mitä saavutettavuus maksaa?

Mitä varhaisemmassa vaiheessa saavutettavuus huomioidaan, sitä vähemmällä vaivalla ja rahalla selvitään. Saavutettavuuden toteuttaminen ei sinällään maksa mitään muuta kuin oikean valinnan tekemisen vaivan. Jälkeenpäin asioiden kuntoon saattaminen voi olla kallista ja joskus jopa mahdotonta. Kun erilaiset käyttäjät ja käyttötavat muistetaan heti alusta alkaen, voidaan rakentaa saavutettava ja visuaalisesti myös kaikin puolin upea verkkosivu tai sovellus.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa saavutettavuus huomioidaan, sitä vähemmällä vaivalla ja rahalla selvitään.

Laki digitaalisista palveluista

Aika pitkään on saavutettavuutta tarvitsevien pitänyt nojata ihmisten hyvään tahtoon, kun jokin palvelu on osoittautunut mahdottomaksi käyttää vaikkapa apuvälineillä. Yhdenvertaisuuslaki on antanut joitakin työkaluja, mutta vasta joulukuussa 2016 tapahtui jotain hyvin merkityksellistä: EU:n saavutettavuusdirektiivi julkisten elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan.

Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan. Suomen hallituksen esitys laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018, ja sen odotetaan tulevan voimaan viimeistään vuoden 2019 alkupuolella.

Luvassa on melkoista myllerrystä digitaalisissa palveluissa, mutta vihdoinkin me saavutettavuutta tarvitsevat voimme odottaa edistystä ainakin julkisten palveluiden käyttöön. Saavutettavuusosaaminen laajenee, ja uskon myös muiden kuin julkisen tahon tuottamien palveluiden väistämättä kehittyvän saavutettavammiksi. Edessäpäin häämöttää rutkasti valoa, ja se valo tulee viimeinkin jostain muusta kuin vastaantulevasta junasta.

Virpi Jylhä
Kirjoittaja työskentelee Näkövammaisten liitossa saavutettavuuden asiantuntijana.
Takaisin ylös