Saadaanko aikaan vai aikaiseksi on yksi kielikeskustelun kiistakysymyksistä. Joitakuita jälkimmäinen ilmaus ärsyttää, toisten mielestä se on käypää kieltä, ja kolmannet ehkä hahmottavat ilmausten välille lievän merkitys- tai tyylieron.
Ilmaus saada aikaan tarkoittaa samaa kuin aiheuttaa, tuottaa, saada tehdyksi, saada toimeksi, pystyä tekemään: ”Räjähdys sai aikaan suurta tuhoa.” ”On saatu aikaan tulopoliittinen ratkaisu.” ”Puhuu ja puhuu eikä saa mitään aikaan.”
Puhutussa ja usein myös kirjoitetussa kielessä käytetään sen rinnalla yleisesti vähän pitempää ilmausta saada aikaiseksi: ”YK ei saanut aikaiseksi kloonauksen kieltävää sopimusta.” ”Yhteistyöllä on haluttu saada aikaiseksi kustannussäästöjä ja synergiaa.” ”On saatu aikaiseksi yksimielinen mietintö.”
Näistä kahdesta muodosta yleiskieleen on vanhastaan suositettu muotoa saada aikaan; niin tekevät myös Kielitoimiston sanakirja (2006) ja sen edeltäjä Suomen kielen perussanakirja (1990).
Yleisiä myös murteissa
Kumpaakin muotoa käytetään myös murteissa. Murteissa on yleistä saada aikaan mutta paikoin myös saadaan aikoihin, ajalleen tai ajoille.
Laajalevikkisimmän saada aikaan -ilmauksen jälkeen yleisin murteissa on ilmaus saada aikaiseksi. Se on vanhastaan ollut käytössä Ylä-Satakunnassa, osassa Hämettä ja läntisessä Kymenlaaksossa sekä lisäksi Karjalankannaksen itäosissa ja Länsipohjassa. Näistä kolmesta erillisestä levinneisyysalueesta laajin on läntinen eli hämäläismurteiden alue. Pohjoisen murteissa saadaan aikuiseksi tai aikuisiksi ja etenkin Etelä-Pohjanmaalla ajalliseksi.
Jo levinneisyydestä on pääteltävissä, että ilmaus saada aikaiseksi ei ole aivan nuori. Sen esittää Suomalais-Ruotsalaisessa Sanakirjassa (1866; hakusana aikainen) myös Lönnrot: ”saada aikaiseksi (= saada aikaan) få i stånd; saatko aikaiseksi kan du uträtta det? ”.
Vanhin kirjallinen tieto saada aikaiseksi -ilmauksesta on vuodelta 1767 ruumissaarnasta, joka pidettiin Vesilahden kirkkoherran kontrahtirovasti Johan Carl Hacksin hautajaisissa. Edellisenä vuonna halvaantunut rovasti ei ”voinut omalla avullans olla lijckeellä, eikä myös saannut yhtän puhetta aicaisexi”. Muistopuheen pitäjä oli todennäköisesti joku naapuriseurakunnan kirkkoherra ja ilmaus eikä saannut aicaisexi paikallista hämäläistä puheenpartta.
Saada aikaiseksi jakaa mielipiteet
Ilmauksessa saada aikaan (tai aikoihin) on sanan aika illatiivimuoto, ja ilmauksissa saada ajalleen ja saada ajoille on sen allatiivimuoto. Ilmauksissa saada aikaiseksi (tai aikuiseksi, aikuisiksi, ajalliseksi) on sanan aikainen (aikuinen, ajallinen) translatiivimuoto. Yhteistä näille kolmelle paikallisuutta ilmaisevalle sijamuodolle on, että ne ovat tulosijoja.
Entä näiden ilmausten merkitys? Kun jokin saadaan aikaan (aikoihin, ajalleen, ajoille), se saadaan olemaan ajassa, toisin sanoen syntymään eli tehdyksi. Samalla tavalla aikaiseksi (aikuiseksi, aikuisiksi, ajalliseksi) saatu on saatu ajassa olevaksi, olemassa olevaksi eli tehdyksi. Tässä yhteydessä aikainen-sanan merkitys ei ole ’varhainen’, vaan ’(johonkin) aikaan kuuluva’. Synonyyminen ilmaus saada toimeksi sisältää niin ikään toimi-sanan translatiivimuodon. Vanha tulosija translatiivi on muutenkin yleinen tämäntapaisissa yhteyksissä: saada valmiiksi, selväksi, ymmärrettäväksi jne.
Mitä vikaa siis on ilmauksessa saada aikaiseksi? Puhtaasti kielen rakenteen kannalta siinä ei ole vikaa. Kirjakieleen on kuitenkin aikanaan haluttu useista rinnakkaisista vaihtoehdoista valita vain yksi muoto, tarjolla olevista kaikkein yleisin: saada aikaan.
Vaikka ilmaus saada aikaiseksi on nykyään yleinen viestimissä ja jopa virallisessa kielenkäytössä, se ei ole kaikissa yhteyksissä eikä etenkään kaikkien kielitajun mukaan sävyltään täysin sama kuin saada aikaan. Jotkut kielenkäyttäjät ovat kuvanneet eroa niin, että saada aikaan kuulostaa tehokkaalta ja saada aikaiseksi taas kuvaa jonkinlaista jahkaamista. Tämmöinen sävy ilmenee esimerkiksi seuraavasta Hämeenkyrön murteen lauseesta: ”Son semmonen hihnapiaru (= vetelys), ei se mitees saa aikaseksi.” Merkityssävy tosin johtuu nimenomaan kielteisestä lauseyhteydestä.
Ilmaus saada aikaiseksi jakaa kielenkäyttäjiä. Joidenkin mielestä se on jotenkin virheellinen, ärsyttävä ja kirjakieleen sopimaton, sävyltään vähintään puhekielinen tai arkinen. Jotkut puolestaan pitävät sitä neutraalina, saada aikaan -ilmauksen täytenä synonyymina. Saada aikaiseksi -ilmauksen yleisyys viestinnässä ja erilaisissa asiateksteissä kertoo siitä, että näiden kahden ilmauksen tyyliero on kaventunut ja osin hävinnyt kokonaan. Ilmausta käyttävän on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, että hänen neutraalina pitämänsä muoto saattaa olla lukijan mielestä kielteisesti värittynyt.
Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.