Kivikkoinen ranta Rastilan leirintäalueen läheisyydessä. Edessä mäntyjä, taustalla vettä.
Resilienssi-termin sijaan voi puhua esimerkiksi palautumisesta. Kuva: Mika Lappalainen, 2016. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Kysymys

Mitä resilienssi tarkoittaa, ja voisiko sanan suomentaa jotenkin?

Vastaus

Resilienssi on termi, joka on siirtynyt erikoisalojen kielenkäytöstä myös yleiskieleen. Niinpä se esiintyy hakusanana esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjassa.

Käsitteen merkitys ei kuitenkaan ole kaikille tuttu, ja myös itse sana voi kuulostaa vaikealta. Jos resilienssi-sanaa käyttää, sen merkitystä on usein syytä avata.

Joissain tilanteissa sana kannattaa kokonaan korvata suomennoksella. Substantiivin resilienssi tilalla on käytetty esimerkiksi suomennoksia kriisinkestävyys, kriisinsietoisuus; selviytymiskyky(isyys); palautumiskyky tai palautuvuus; häiriönsietokyky; pärjäävyys, pärjääminen; muutosjoustavuus. Joihinkin yhteyksiin voi myös sopia henkinen kestävyys tai kolmiosainen ilmaus mielen sinnikkyys, joustavuus ja palautumiskyky.

Eri yhteyksiin ja tilanteisiin sopivat erityyppiset suomennokset usein sen mukaan, puhutaanko yksilöstä, organisaatiosta (esim. työyhteisöstä) vai kokonaisesta yhteiskunnasta.

Resilienssissä on kyse yksilön tai yhteisön henkisestä kapasiteetista, kyvystä selvitä toimintakykyisenä läpi kriisien ja kuormittavien tilanteiden. Yksilötasolla resilienssin arvellaan vaikuttavan laajemminkin elämänkulkuun.

Resilienssistä puhutaan tällä hetkellä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös koulutuksen ja kasvatuksen sekä kyberturvallisuuden alalla. Koko ihmiskuntaa koskettava globaali koronapandemia korostaa entisestään tarvetta ymmärtää, mitä kriisinkestävyys ja ‑sietoisuus on ja miten sitä voisi vahvistaa.

Entä adjektiivi resilientti?

Resilienttiä henkilöä voidaan kuvata suomeksi adjektiiveilla selviytymiskykyinen, palautumiskykyinen, joustava, lannistumaton ja sinnikäs.

Joskus resilientti-adjektiivia näkee käytettävän viitattaessa abstraktiinkin asiaan, esimerkiksi päätökseen. Tällainen ilmaus on erityisen vaikeasti avautuva. Kirjoittajan tai puhujan kannattaa silloin pysähtyä miettimään, mitä hän oikeastaan tarkoittaa.

Kun ajatus täsmentyy, on helpompi löytää sopiva, ymmärrettävä ilmaus. Onko kyseessä esimerkiksi kriisitilanteet kestävä päätös; mahdolliset häiriötilanteetkin huomioiva päätös; päätös, joka ottaa huomioon tilannekuvan muutokset – vai jotain muuta?
​​​​​​​

Lue lisää resilienssin määritelmistä ja käsitteen käytöstä:

resilienssi Kielitoimiston sanakirjassa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

resilienssi Sanastokeskus TSK:n termipankissa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Pia Koirikivi & Saija Benjamin: Mitä resilienssi on? (Helsingin yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Työterveyslaitos: työn kehittämisen näkökulma resilienssiin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)