Renki isäntää käsittämässä
Kieli kartalla 1/2016

Nina Kamppi

Renki isäntää käsittämässä

Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.

Käsittää-verbi on johdos sanasta käsi, ja kädellä onkin tekemistä verbin alkuperäisen merkityksen kanssa: verbi on tarkoittanut käsissä pitämistä ja käsiin saamista. Nykyisessä yleiskielessä se kuitenkin ensisijaisesti tarkoittaa ymmärtämistä.

Käsittämisen lisäksi myös eräillä muilla ihmisen ajatustoimintaa kuvaavilla suomen kielen verbeillä on alun perin ollut hyvin konkreettinen merkitys. Esimerkiksi ajatella liittyy takaa ajamiseen, keksiä tukkilaistenkin käyttämään välineeseen keksiin, pohtia-verbin taustalla on viljan pohtaminen eli seulominen pohtimella, ja ymmärtää liittyy ympäri kulkemiseen.

Eri kielissä on hyvin tavallista, että käsissä pitämistä ja käsin johonkin tarttumista merkitsevät verbit ovat saaneet ymmärtämisen merkityksen. Kehityskulku johtuu siitä, että ymmärtäminen on tietyssä mielessä samanlaista kuin kädessä pitäminen: ymmärretty asia on ikään kuin saatu käteen,  henkisesti haltuun. Samanlainen merkityksen kehitys on tapahtunut  mm. latinan verbeissä comprehendere ja capere sekä ruotsin ja saksan verbeissä begripa ja begreifen.

Oletko paperia käsittänyt?

Käsittää-verbin konkreettisesta nyky-yleiskielelle jo tuntemattomasta käsissä pitämisen tai käsiin saamisen merkityksestä on paljon tietoja Suomen murteiden sana-arkistossa. Vanhaa paperia kädessään pitävälle on Pyhtäällä sanottu: Mie luulen että työ etten o näiv vanhaa paperii käsittänny. Vihdissä on kyselty: Mistäs veitten olet käsittänny? Hinnerjokelainen on uhannut kopauttaa hiiren hengiltä, jos saa sen kiinni: Kyl mar mää sitä (hiirtä) koputtele jos käsitä!

Astetta kuvallisempi verbin merkitys on silloin, kun haltuun saamisessa ei kädellä enää ole osaa. Mistä hullusta minä ton yskän taas tommotten käsiti, on urjalalainen pohdiskellut yskänsä alkuperää. Isoäiti on Iitissä onnitellut tyttärentytärtään: Sie taisit hyväm miehen käsittää. Kymiläinen on tuskaillut, miten saa karanneen hevosensa takaisin: Kuka liä lassu (= laskenut) hepusen (= hevosen) karkuteille, mistä sen ny taas käsittää.

Lapset lampaita käsittämässä

Osassa suomen murteita verbin merkityksen kehitys on lähtenyt omille teilleen. Oheisessa kartassa näkyvällä suppealla lounaismurteiden ja lounaisten välimurteiden puhuma-alueella verbillä on takaa ajamisen, hätistämisen, hätyyttämisen merkitys. Tämän merkityksen ja käsiin saamisen merkityksen yhteys on siinä, että takaa ajaminen on käsiin saamisen yrittämistä ja usein jopa tapahtuu siten, että kädet ovat ojentuneina tarttumaan takaa ajettavaan. Mynämäellä on päivitelty lampaita hätyyttäviä lapsia: Ovak noi mukulat taas tual lamppai käsittämäs! Pyhämaalla vaimo on kehottanut miestään ajamaan kärpäset pois tuvasta samalla tavalla kuin Mikon muori on häätänyt häkää: Käsit ulos ovest ikä (= ikään kuin) Miko muar häkkä, sano äm äijäl, kon tuvas kärvässi ol. Kalantilainen sanonta kertoo jänistä takaa ajavasta optimistisesta kerjäläispojasta: Tämä ja yhren toise saa, nii kolm sit viäl viirest puuttu, sano keripoik ko jänest käsit.

Takaa ajamisen merkityksen pohjalta verbiä on samalla alueella alettu käyttää myös siten, että ilmaus käsittää sanaansa tarkoittaa änkyttämistä. Änkyttäminen onkin helppo ymmärtää kuvalliseksi sanan takaa ajamiseksi, tavoittelemiseksi. Taivassalossa on arveltu lapsen pelästyttämisen aiheuttavan änkyttämistä: Ei saap peljättä, laps ruppe sanatas käsittämä!

Verbin lounaismurteinen merkitys oli käytössä myös vanhassa kirjasuomessa 1500–1600-luvulla. Esimerkiksi Agricolan käännöksen mukaan Korkean veisun (nyk. Laulujen laulun) teksti kehottaa pyydystämään tuhoa tekeviä kettuja viinitarhoista näin: Käsiteket meille Kettuia, pienet Ketut iotca raiskavat winatarhat. (Nykytekstissä: ”Auttakaa meitä, ottakaa kiinni ketunpojat, jotka turmelevat viinitarhat!” Laulujen laulu 2:15.)

1_16_kartta.jpg

Järki käsittää

Toisaalta verbiä käsittää käytettiin jo vanhassa kirjasuomessa myös ymmärtämisen merkityksessä. Tähän virkkeeseen Agricola on varmuuden vuoksi tehnyt lisäyksen, jossa hän selittää verbin kyseessä olevan merkityksen latinaksi: Sille se loonolinen  inhiminen ei ymmerdhä miteken Iumalan hengestä, Sille se on henelle yxi hullus, ia ei taidha site käsitte (et non potest intelligere) (1. Kor. 2:14). Ihminen ei kykene ymmärtämään järjellään myöskään ylösnousemusta: Ia ehke (= vaikka) sinun rumijs wiele mätenepi, ia madot sen ylessöisit, teuty (= täytyy) sen quitengi wijmeisne päiuene ylesnosta. Sencaltaisita ei taida sinun toimes (= järkesi) käsitte, waan ainoa wsko sen ymmertepi (Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista).

Ymmärtämisen merkityksessä verbi käsittää tunnetaan tietysti myös murreaineistossa. Vampulalainen nainen valittelee, ettei enää pysty kutomaan: Ei sormet taivu ennääv vaikka järki käsittäski. Maaningalla epäillään toisen ymmärrystä: Soaphan tuon tuolles sannoo, voan käsittännöönkö tuo tuota.

Kertoman mukaan käsittää-verbin monimerkityksisyys on aiheuttanut Taivassalossa tulkintaongelmia isännän ja rengin välisessä keskustelussa, kun isäntä on arvellut, ettei renki käsitä jotakin asiaa: Kyl mä sum perkelen käsitä, sano trenk, ja läks kirven kans käsittämä.

Nina Kamppi
Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.