Puolipiste ei päätä virkettä, vaan sitä käytetään erottamaan kahta virkkeen veroista ilmausta (yleensä lausetta), jotka kuuluvat läheisesti yhteen. Puolipisteen voi korvata pisteelläkin – tai pilkulla: vanhan ohjeen mukaan puolipistettä käytetään, kun piste on liikaa ja pilkku liian vähän.
Edestakaisiin junamatkoihin menee noin kahdeksan päivää; perillä vietämme kymmenen päivää.
Tulos oli tänä vuonna hyvä; liian suureen itsevarmuuteen ei silti ole syytä.
Rakastunut heijastelee ihanteitaan toiseen; ennen rakastumista hän havaitsee niitä toisessa.
(Markku Envall)
Puolipistettä käytetään myös ryhmittelemään luettelon kohtia niin, että puolipisteellä erotetut osat muodostavat keskenään yhteen kuuluvan jakson. Puolipiste on havainnollinen myös ryhmiteltäessä hakusanojen eri merkitysryhmiä sana- ja tietosanakirjoissa. Tavallisessa juoksevassa tekstissä ryhmittelyyn käytetään kuitenkin yleensä pilkkua. Puolipiste on tarpeen vain silloin, kun se todella selventää lueteltavien asiakokonaisuuksien rajoja. (Ks. myös luetelma, s. 35.)
Ohjelmaa oli runsaasti: kiertoajelu kaupungin keskustassa; retkiä taide- ja kotimuseoihin; piknik omenatarhassa.
Läsnä: Makkonen, Matti; Laakso, Maija-Liisa; Lahtinen-Virtanen, Anna; Virtanen, Kalevi
baletti näyttämöllä musiikin säestyksellä esitettävä taidetanssi; sitä varten sävelletty musiikki; sitä esittävä tanssijaryhmä
Puolipiste on melko harvinainen välimerkki, jota käyttämällä tekstistä kuitenkin saa vaihtelevaa ja sävykästä. Sen tiheä käyttö voi silti olla häiritsevää, kuten muutkin maneerit.
Puolipisteen ja kaksoispisteen käyttötavat menevät helposti sekaisin. Erityisesti kannattaa muistaa, että luettelon, selityksen, täsmennyksen tms. edellä ei käytetä puolipistettä vaan kaksoispistettä!
Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit: romaanin, novellin, esseen....
(EI: ”Hän hallitsi kirjallisuuden eri lajit; romaanin, novellin, esseen...”)