Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta
Kieli työssä 3/2006

Inkaliisa Vihonen

Puhekielen hienovarainen keveys. Televisiosarjan kielestä ja kirjoittamisesta

Vuosia pyörineen televisiosarjan jatkuvuuden takaaminen niin kielen kuin tarinankin tasolla edellyttää yhteistyötä koko kirjoitustiimin – storyryhmän, dialoginkirjoittajien ja scripteditorien – välillä. Dramaturgi-käsikirjoittaja Melina Voipio valottaa seuraavassa tiukkatahtisen ja jouhevaa yhteistyötä vaativan työnsä salattua arkea.

Melina Voipio toimii tällä hetkellä MTV3:lla esitettävän Salatut elämät päivittäisdraamasarjan script editorina. Englanninkielinen titteli pitää sisällään sarjan käsikirjoitusten muokkaamista, yhtenäistämistä ja kehittämistä.

Olet aiemmin muun muassa kirjoittanut näytelmiä ja kääntänyt niitä. Miten Salattujen elämien kirjoittaminen eroaa näistä töistä?

Salatut elämät on pitkään jatkuva sarja, jota tuotetaan jo kahdeksatta vuotta. Niinpä esimerkiksi näytelmään verrattuna sitä ohjailevat osin erilaiset lait. Draamalliset vaatimukset ovat samat, mutta tarinan jatkuvuus ja lajityyppiin kuuluva viihteellisyys asettavat omat rajansa ja haasteensa. Luovuutta voi käyttää tässä työssä hiukan eri- tyyppisesti kuin itsenäisessä kirjoitustyössä. Luovuutta voi toki hyödyntää, mutta puitteet kirjoittamiselle ovat tiukemmat ja rajatummat. Kun vain löytää ne alueet, joissa oma luovuus ja työn haasteet kohtaavat, syntyy myös sarjan kirjoittamisen hauskuus.

Työhön vaikuttaa sekin, että kyseessä on niin sanottu prime time- tai peak time ‑ohjelma, joka esitetään suuren yleisön keskeisenä televisionkatseluaikana. Perheet kokoontuvat usein katsomaan Salattuja elämiä yhdessä. Sarjan tekijät haluavat kunnioittaa tätä, ja niinpä pyrkimyksenä on pitää tapahtumat ja kieli sellaisena, että lapset eivät ohjelman katsomisesta traumatisoidu.

Sarjan pitkä kesto antaa toisaalta mahdollisuuksia, mutta tuo myös omat rajoitteensa. Katsojat tuntevat sarjan ja sen henkilöhahmojen tyylin. Tapahtumien ja myös henkilöhahmojen kielen tulee olla katsojan kannalta uskottavaa ja tuttua.

Salatut elämät on nopeatempoinen sarja, jonka kohtaukset ovat lyhyitä. Miten tämä vaikuttaa sarjan kieleen?

Kohtaukset ovat todellakin tiiviitä. Tarkoituksena on pitää katsojan mielenkiinto yllä muun muassa siten, että draamassa viedään koko ajan tapahtumia ja tilannetta eteenpäin. Katsojille tarjotaan näin jatkuvasti uutta purtavaa. Tämä heijastuu sisäiseen dramaturgiaan ja sitä kautta kieleen. Ei ole aikaa jaaritteluun, eikä puhetta kirjoiteta puheen vuoksi vaan palvelemaan draaman etenemistä. Jos sarjan henkilö esimerkiksi on henkilönä muodollinen ja kirjakielinen, haetaan tämä piirre esiin vaikkapa puheen tyylillä ja sanavalinnoilla, sen sijaan että käytettäisiin jatkuvasti mutkikkaita ja pitkiä kirjakielen rakenteita.

Puheen pitää myös olla sekunnilleen sopivan pituista, eli se taimataan kohtauksen kestoon sopivaksi. Tämä vaatii kurinalaisuutta ja ammattitaitoa käsikirjoituksen työstämisen kaikissa vaiheissa. Editorina tehtäväni on vastata siitä, että juoni ja draama, niin teknisine kuin emotionaalisinekin elementteineen, on loogista ja tasalaatuista. Työstämme jaksoa kokonaisuutena, myös dialogia. Scriptryhmä työstää lopullisen, kuvauksissa käytettävän käsikirjoituksen.

Miten sarjan eri henkilöiden käyttämä kieli syntyy? Päätetäänkö siitä jo kyseistä henkilöhahmoa luotaessa?

Sarjan hahmot luodaan storyryhmässä, joka luo sarjan teemat, juonet ja henkilöt. Se luo myös sarjan henkilöiden taustan. Storyryhmä ei yleensä suoranaisesti määrittele henkilöhahmojen kieltä, paitsi jos hahmon kannalta on aivan olennaista puhua esimerkiksi ”suomea espanjalaisittain murtaen”. Yleensä henkilöhahmojen kieli kuitenkin syntyy ja muotoutuu dialogikirjoittajien ja editorien prosessina. Henkilön luonne, elämäntilanne ja sosiaaliset suhteet määrittävät henkilön puhetyyliä. Myös näyttelijä saattaa tuoda elementtejä roolihenkilönsä puhetyyliin yhteistyössä scriptin kanssa. Joskus taas haetaan tietoista ristiriitaa henkilöhahmon ja puhetyylin välille, pannaan esimerkiksi lääkäri puhumaan slangia.

Tietoinen valinta on myös se, ettei sarjassa suoranaisesti puhuta stadin slangia, vaikka tapahtumapaikkana on ydin-Helsinki. Sarjaa katsotaan kaikkialla Suomessa ja sarjan dialogi on suunnattu myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Puheessa pyritään pääasiassa kieliopillisesti puhtaaseen yleiskieleen, joka soljuu puhekielen rytmillä. Pois karsitaan liian murteelliset ja paikalliset ilmaukset, hesalaisuuden lisäksi esimerkiksi turkulaisuudet ja tamperelaisuudet. Piirteitä ja sävyjä paikallisuudesta voi toki olla. Ne ilmenevät puheen tasolla melko pienissä asioissa. Ulla Taalasmaa voi esimerkiksi lausua ”Voi että minnuu harmittaa”.

Sarjalla on paljon lapsikatsojia. Vaikuttaako tämä kieleen?

Vaikuttaa ehdottomasti. Monet meistä tekijöistäkin ovat perheellisiä. Asia huomioidaan monin tavoin. Joskus esimerkiksi lasta hämmentäviä asioita sanotaan niin, että vain aikuinen ne ymmärtää. Lapsi voi sitten kysyä aikuiselta, joka voi halutessaan kertoa, mistä on kyse. Muutenkin pyritään pitämään kielenkäyttö mahdollisimman perheystävällisenä. Ei esimerkiksi kiroilla, vaikka tilanne olisikin tunnelmaltaan vahva. Moniin muihin viihdesarjoihin verrattuna Salattujen elämien kieli on hyvin kesyä. Vain poikkeustapauksissa käytetään perhanaa vahvempia voimasanoja. Kiroilu tuodaan esiin muunlaisin keinoin kuin kielen kautta. Emotionaalinen tilanne sinällään voi tuottaa vaikutelman kiroilusta, vaikka varsinaista kirosanaa ei olisi edes lausuttu. Saamme siis joskus palautetta kirosanoista, joita ei ole sanottu! Tilanteen intensiteetti on luonut mielikuvan kiroilusta.

Harrastetaanko Salatuissa elämissä kielenhuoltoa?

Harrastetaan. Itse asiassa se on osa työmme mielenkiintoa. Sanojen tasolla vältämme esimerkiksi englannista peräisin olevia anglismeja, paitsi jos se on syystä tai toisesta erikseen perusteltua. Uudissanoja käytetään harkiten, vaikka toki käytämme uusia ilmauksia varsinkin nuorempien roolihenkilöiden puheessa. Kuitenkin esimerkiksi pissis saattaisi olla liian pääkaupunkikeskeinen sana, kun himmee taas ei. Täysin uusia ilmauksia käytettäessä niiden merkityksen pitää käydä ilmi itse tilanteesta.

Työhuoneessamme on suunnittelutaulu, johon kokoamme muun lisäksi kieleen liittyvää ohjeistusta. Ohjeistukseen kuuluu esimerkiksi, että kuule- tai siis-ilmaukset karsitaan repliikeistä lörpöttelynä, joka vie voimaa varsinaiselta dialogilta. Puhetta ei siis viljellä puheen vuoksi. Kieli palvelee kuvaa ja draaman etenemistä, ei päinvastoin. Siksi toisekseen monet sarjan näyttelijät ovat todella ammattitaitoisia ja osaavat mainiosti ilmentää tilannetta näyttelijäntyöllä.

Pyrimme kieliopillisesti korrektiin kieleen erityisen rakenteen tasolla. Sellaiset muodot kuin alkaa tekemään karsitaan tekstistä pois. Kieli on korrektia yleiskieltä, jossa kuitenkin on puhekielen rytmi. Puheen ääni on siis vahvasti läsnä, mikä tekee tämän sarjan tekemisestä ihanaa.. Esimerkiksi lausahduksessa ”Alas laittaa nyt sitä lamppua” ovat mukana sekä kieliopillisuus että puheen rytmi. Kieli toimii ikään kuin öljynä rattaassa. Salattujen elämien kieli on mielestäni löytänyt ja pitänyt tyylinsä hyvin.

Päivittäissarjan salatut termit

Päivittäissarjassa pyritään käyttämään yleiskieltä, ja esimerkiksi anglismeja ja slangi-ilmaisuja vältetään. Kirjoittajilla on kuitenkin oma ammattislanginsa, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Seuraavissa muutamia poimintoja televisiosarjojen tekemiseen liittyvästä kielestä selvennyksineen.

story editor – luo päivittäissarjan teemat, juonen, henkilöt ja käsikirjoituksen rakenteen
script editor – vastaa käsikirjoituksen lopullisesta työstämisestä
taimaus – dialogin ja kohtausten sovittaminen niiden varattuun aikaan sopivaksi
istutus – kohtauksen osa, jolla vihjataan katsojalle tulevasta tapahtumasta
jatkumo – juonen, henkilön tai teeman eteneminen tarinassa
storyline – draaman versio käsikirjoituksen pohjaksi
kuljetus – esimerkiksi teeman tai henkilön kuljettaminen draamassa
biittaus – tarinan käänteiden määrittely käsikirjoituksen pohjaksi

Inkaliisa Vihonen