Suomen kielen murteissa on monia ’poimimista’ merkitseviä sanoja. Verbien poimia ja kerätä kanssa osin samamerkityksisiä sanoja ovat niin nuokkia, nokkia, noppia, nappia kuin plokatakin. Jutun juurta löytyy osin samamerkityksisestä noukkia-verbistäkin. Verbiin liittyy sana noukka, joka on yleisesti tunnetun sanan nokka variantti.
Kukkaisii noukeivat
Poimimista kuvaavissa murre-esimerkeissä on usein kyse marjastamisesta. Tämä ei ole ihme, onhan luonto tarjonnut ravintoa meille kautta aikain. Marjat ovat superruokaa, jonka terveydellisiä hyötyjä osasivat hyödyntää kansanparantajatkin. Suomen kielen murteissa marjoja voidaan muun muassa noukkia, nuokkia, nokkia, noppia ja nappia. Tietenkin noukkia on voitu paljon muutakin, esimerkiksi perunoita ja tähkäpäitä tai kirppuja mökin täkeistä.
Sana noukkia tunnetaan merkityksessä ’poimia; napsia’ lounais- ja hämäläismurteissa, Etelä-Pohjanmaan murteessa, läntisimmässä osassa savolaismurteita sekä Vermlannissa. Joitakin tietoja sanasta on myös Peräpohjan murteista. (Ks. kartta 1.) Sana nuokkia, jolla myös on ’poimimisen’ merkitys, on sen sijaan lähinnä kaakkoismurteinen.
Sanan nokkia merkitys ’poimia; napsia’ tunnetaan lähinnä itäisimmässä ja pohjoisimmassa osassa savolaismurteita ja osassa Keski-Pohjanmaan murteita. Joitain tietoja sanan tästä merkityksestä on myös kaakkoismurteista ja Pohjois-Pohjanmaan murteista.
Edellä esitetyistä sanoista on Suomen murteiden sana-arkistossa runsaasti esimerkkejä. Jalasjärvellä pikkupoikia ei saatu täyttämään marjakorejaan vaan sinnep puihin kämpiivät ja, ei ne noukkinum marijoja. Jääskessä on kehotettu: Tuleppas miu kansai nuokkimaa potattii! Liperissä lehmät kuluki tiepuolta minä kulin kansas sielä yhessä, ja minä nokin sieltä niitä siennii.
Sanasta noppia merkityksessä ’poimia’ on eniten tietoja lounais- ja kaakkoismurteista ja Vermlannista. Vermlannissa marjastaja on ollut tehokas: se on noppinna kaikki tyy. Sanalle noppia läheinen on sana nappia, josta siitäkin merkityksessä ’poimia; nyppiä’ on eniten tietoja kaakkoismurteista. Inkerin Tyrössä viinimarjoja ei ollut poimittu terttuina: ku mie katsoin niitä marjoi, nii ne ol kaik yksim marjoin napittu.
Siinä soapi kotvan kerätäk
Kuten sana noukkia myös sanat poimia ja kerätä ovat käytössä myös yleiskielessä. Siitä huolimatta murrekartalla nämäkin sanat muodostavat oman levikkinsä. Sana kerätä tunnetaan merkityksessä ’poimia’ lähinnä osassa savolaismurteita ja kaakkoismurteita. Sana poimia on käytössä pääosin kaakkoismurteista Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä.
Parikkalassa marjastaja on täyttänyt talon varastot talven varalle: Mie oon keränt meil koko talven puolat ja muutkii marjat. Juvalla taas hyväsydäminen ja käsistään näppärä vanhus on ehtinyt auttaa heikompiaan: Se aena poem meile huonommile vattuja.
Sanakirjantoimittajan mieleen juolahtaa vielä yksi sana, jolla myös voidaan ilmaista ’poimimista tai nappaamista’, nimittäin ruotsin plocka-sanaan perustuva plokata. Sana tässä muodossaan on länsimurteinen, onhan kaksi konsonanttia sanan alussa länsimurteille tyypillinen äännepiirre. Vampulassa on pelätty, että suomuuraimet eivät ehdi kypsyä, kun kohta ne plokkaa ne ihar rahkiloina. Itämurteiden puolella ja osin länsimurteissakin sana tunnetaan muodossa lokata. Sanalla on myös merkitys ’perata; kyniä, nyhtää’.
Älä anna itsiäsi nuokkia
Sekä nokkia, noukkia että nuokkia ‑sanoilla on kuvallinen merkitys ’näykkiä, pilkata’. Tämä juontunee näiden sanojen linnun syömispuuhaa kuvaavasta konkreettisesta merkityksestä ’hakata, poimia nokallaan’.
Puolangalla piikittelijä on harmillisesti päässyt niskan päälle – Pistipä se vähän nenällek kun sillälaella Pekka nokki minnuo –, kun taas Jyväskylässä nälvijää ei ole otettu todesta: Kyllä se nyt koettoo noukkia.
Se kulkoo noukka pystys
Noukkia-verbiin liittyy sana noukka, joka on tutun nokka-sanan variantti. Sana noukka tunnetaan Etelä-Pohjanmaan murteessa, osassa hämäläismurteita ja läntisimmissä savolaismurteissa Vermlannin murre mukaan lukien. Sana merkitsee niin ’linnun nokkaa’, ’ihmisen nenää’ kuin ’astian nokkaa’, ’esineen kaarevaa kärkeä’ ja ’koukkuakin’. Kiteymä joka noukka merkitsee ’jokaista, joka ikistä’. Virroilla lähtökomennon kuuluessa joka noukka lähti kuj jumalan ilima ryykäämään kohta kun kuulu kolome.
Kuten nokasta myös noukasta on muodostettu joukko yhdyssanoja ja johdoksia. Etelä-Pohjanmaalla Laihialla on päästy päivittelemään, kun joku on ollut ylpeä ja mahtava: Kylläpä se nyt menöö noukkakomiaa. Alahärmässä puolestaan on ihmetelty: Kyllä tääll on toisentupaaset mahtavia kun ne menöö nin noukkapystyä. Osassa Etelä-Pohjanmaata on tuttu myös adjektiivi noukkava ’nokkava’. Ylihärmässä on moitittu: Älä oon niin noukkavaa.
Nenän kunkinhetkisestä asennosta onkin päätelty yhtä ja toista. Ihmisen nenää merkitsevä nokka tai noukka sisältyy esimerkiksi moneen loukkaantumista kuvaavaan sanaan. Tällaisia sanoja ovat muun muassa nokastua, nokkautua, nokkiintua, noukkaantua ja noukkamustua. Saarijärvellä tunnetaan sana noukkanuutti, jota on käytetty helposti nokkiinsa ottavasta ihmisestä. Sanaa on käytetty myös nirsosta asiakkaasta: se noukkanuutti tulloo, joka aina kaikki veäntää ja tinkii.
Noukkahiiren tekoja
Pitkänenäistä, kuonollaan ympäristöään tutkivaa päästäistä merkitsee sana noukkahiiri, joka tunnetaan lähinnä osassa hämäläismurteita sekä päijäthämäläisessä murteessa. (Ks. kartta 2.) Tietoja sanasta on Vermlannistakin. Samamerkityksinen nokkahiiri asettuu levikkikartalla noukkahiirtä etelämmäs, lähinnä hämäläismurteiden lounaislaitaan ja osaan lounaisista välimurteista.
Artjärveltä on tieto: jos ne (kissat) noukkahiiren löytää ni ei se sit syä. Tunnettua onkin, että kissat jättävät pyydystämänsä päästäisen syömättä niiden erittämän pahan hajun takia. Päästäisistä ei ole nähtävästi keuruulainen anoppikaan perustanut, kun hän on kuvaillut miniänsä tekevän kiusaa: kyllä se minullen semmosia noukkahiiren tekoja tekkee.