Lukuisat kuntaliitokset ovat synnyttäneet tarpeen löytää jokin ilmaus, jolla viitataan liitoskuntien alueisiin. Viime vuosina kyläyhdistykset ja poliitikot ovat tehneet aloitteita pitäjä-sanan käyttöönotosta.
Vuonna 2014 Kiihtelysvaaran kyläyhdistykset antoivat alueestaan pitäjäjulistuksen ja esittivät Joensuun kaupungille, että se käyttäisi Kiihtelysvaarasta jatkossa pitäjä-nimitystä. Samaa mallia seurasi pian Pro Kesälahti ry, joka esitti Kiteen kaupunginhallitukselle, että kaupunki viittaisi Kesälahteen Kesälahden pitäjänä.
Tänä vuonna myös Hollolassa eri puolueiden jäsenet ovat tehneet yhdessä valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Hollola käyttäisi vastedes kaikissa virallisissa yhteyksissä vuoden 2016 alusta lakkautetun Hämeenkosken kunnan alueesta nimitystä Hämeenkosken pitäjä.
Kuopiossa puolestaan osayhteisvaltuusto eli väliaikainen kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa niin sanotun pitäjäraadin toimintasäännön. Pitäjäraadit ovat osa lähidemokratiamallia, jolla halutaan varmistaa asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toteutuminen koko Kuopion alueella. Niitä perustetaan kuusi, yksi jokaiseen liitoskuntaan (aiemmin liittyneiden Riistaveden, Vehmersalmen, Karttulan, Nilsiän ja Maaningan lisäksi Juankoskiliittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta). Liitoskuntien asukkaat valitsevat pitäjäraadin pitäjäkokouksessa.
Kuopiossa asiakirjoissa on kirjoitettu pitäjäraadin toiminta-alueista, mutta tällainen monimutkainen nimitys ei ole tarpeen. Jos käytetään termiä pitäjäraati, se oikeastaan edellyttää, että on olemassa myös pitäjiä: alueita voi siis kutsua rohkeasti pitäjiksi.
Edellä mainitut esimerkit pitäjä-sanan käytöstä ovat ilahduttavia, sillä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuolto on jo pitkään suosittanut, että maalaismaisista liitoskunnista voisi käyttää nimitystä pitäjä erottamaan niitä toisaalta nykyisistä kunnista ja toisaalta pienemmistä kaupunginosista ja kylistä. Tämä käytäntö on suomen kielessä hyvä ja toimiva.