Pisteitä ja pilkkuja
Talkoohavaintoja 4/2018

Riitta Korhonen

Pisteitä ja pilkkuja

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.

Yleiskielen seurantatalkoissa voi kuka tahansa lähettää havaintojaan kielenpiirteistä, jotka omasta mielestä tuntuvat poikkeavan yleiskielestä tai muuten vain pohdituttavat.

Desimaalipilkustako desimaalipiste?

Suomen kielessä, samoin kuin esimerkiksi saksassa ja ruotsissa, suositellaan yleiskielisissä teksteissä käytettäväksi kokonaisluvun ja kymmenesosan välissä pilkkua, ei pistettä, esimerkiksi seuraavaan tapaan:

Suomen lämpöennätys 37,2 °C on mitattu Liperissä vuonna 2010.
Marketeista voi nyt ostaa 5,5-prosenttista viiniä.

Kyseessä on siis desimaali- eli kymmenyspilkku. Englanninkielisessä maailmassa samassa tehtävässä käytetään pistettä. Välimerkitys- ja muut oikeinkirjoitusseikat ovat kielikohtaisia sopimuksia. Silti englannin käytänteitä edustava desimaalipiste on näkyvästi esillä myös omassa arjessamme erilaisissa laskentaohjelmissa ja digitaalisissa mittareissa. Ei olekaan ihme, että näin ”tyrkyllä” oleva piste on levinnyt käyttöön myös suomenkielisiin teksteihin.

Tällainen pisteen käyttö on pistänyt useammankin talkoohavaintojen lähettäjän silmään:

Tiedotusvälineissä esiintyvät poliitikot ja toimittajat käyttävät aivan yleisesti desimaalierottimena pistettä, vaikka se suomen kielessä on pilkku.

Tämä virheellinen käytäntö on muodostunut maan tavaksi, vaikka se aiheuttaa väärinkäsityksiä, eikä ole standardin mukainen. Korjaus pitää saada pikaisesti aikaan kaikissa medioissa.

Näitä kummallisuuksia esittävät myös kielenkäytön ammattilaiset, joiden luulisi olevan perillä oikeakielisyydestä.

Ei myöskään ole yllättävää, että pistettä on havaittu puheestakin:

Desimaalierottimena käyttävät ministereitä myöten pistettä. Mm. valtiovarainministeri: kaksi piste neljä miljoonaa.

Suomen kielen lautakunnan edeltäjä suomen kielen kielivaliokunta esitti suosituksensa desimaalipilkun puolesta vuonna 1937. Käytäntö on myös standardin SFS 4175 (2006) mukainen. Suositusta ei ole näillä näkymin tarkoitus muuttaa englannin mallin mukaiseksi.

Pisteet karussa

Joissakin tapauksissa piste siis kärkkyy pilkun paikalle. Toisissa yhteyksissä pisteen käyttöä taas kartetaan. Viime vuosien aikana on nimittäin yleistynyt tapa merkitä päiväys ilman kuukauden perään kuuluvaa pistettä. Tästä käytänteestä on lähetetty lukuisia talkoohavaintoja:

Harmittaa, että nykyään koko ajan törmää siihen, että päivämäärien yhteydessä jätetään piste pois kuukauden jälkeen (28.3) – tätä näkee ihan kaikkialla, virallisissakin yhteyksissä. Joskus jopa näin: 28.3 2016.

Päiväyksissä kuukauden järjestysnumeron pois jättäminen. Esim. ”3.4” eli oikein kirjoitettuna 3.4. Hyvin tavallinen virhe, joka on alkanut näkyä sähköpostien lisäksi myös esimerkiksi Ylen uutisjutuissa. Todella ärsyttävää!

Sekä päivään että kuukauteen viittaavan numeron perään kuuluu yleiskielisessä tekstissä piste, koska molemmat ovat järjestyslukuja. Esimerkiksi 6.12. luetaan ”kuudes kahdettatoista”.

Kun päiväysmerkinnässä on mukana vuosiluku, päivään ja kuukauteen viittaavien numeroiden perään ei tule välilyöntiä, koska merkintätapa on sellaisenaan koodimainen:

Seuraava kokous on 10.1.2018 kello 10.
Palvelu on suljettuna 22.12.2018–6.1.2019.

Päiväyksen pisteiden on tarkoitus olla selventäviä välimerkkejä. Merkintätapa on myös standardin SFS 4175 (2006) mukainen. Miksi ei siis suosittaisi pistettä?

Pilkkupöhinää

”Olen jo vuosia kiinnittänyt huomiota siihen, että lähes KAIKISSA medioissa pilkkusäännöt ovat täydellisesti unohtuneet”, kirjoittaa eräs talkoisiin osallistunut. Onneksi asiat eivät ole näin huonosti, mutta jonkinlaista ”pilkkuturbulenssia” on havaittavissa.

Pilkun käyttöä koskevia havaintoja onkin lähetetty runsaasti. Suurelta osin ne koskevat liikakäyttöä. Yli sata vuotta vanhan suosituksen mukaan (etenkään virkkeen alussa olevia) lauseenvastikkeita ei yleiskielisissä teksteissä eroteta muusta lauseesta pilkulla. Pilkun käyttö tässä yhteydessä on kuitenkin räjähdysmäisesti yleistynyt, ja se on monien talkoohavaintoja lähettäneiden mukaan harmillista:

”Tavattuaan lapsuuden ystävättärensä ja kuultuaan Eväitä Elämälle ‑ohjelmasta, hän koki löytäneensä etsimänsä.” – Lauseenvastikkeen jälkeinen pilkku! Sitä näkee nykyään kaikkialla. Itse asiassa kun aloin jossain vaiheessa kiinnittää siihen huomiota, olen sen jälkeen törmännyt siihen lähes päivittäin jossain. Näitähän kyllä näkee isommissakin medioissa koko ajan.

Pilkuttaminen on siinä mielessä ymmärrettävää, että nimenomaan sivulausetta vastaava lauseenvastike hahmottuu omaksi merkityskokonaisuudekseen samaan tapaan kuin sivulausekin. Kouluopetuksessa lauseenvastike jäänee melko vähälle huomiolle. Siksipä rakennetta koskevaa välimerkkisääntöäkään ei ole helppo hahmottaa.

Sitä paitsi esimerkiksi englannissa lausetta vastaavia rakenteita erotetaan pilkulla muusta lauseesta. Tämä malli saattaa osaltaan vaikuttaa myös suomen pilkutukseen. ”Turha pilkuttaminen alkaa olla hyvin yleistä; lienee englannin vaikutusta”, kirjoittaa myös eräs havaintoja lähettänyt.

Mahdollisesti englannin vaikutuksesta on yhä yleisemmin alettu käyttää pilkkua muidenkin rakenteiden kuin lauseenvastikkeiden yhteydessä. Nähty malli on sitten jatkanut leviämistään myös ilman englantia. Pilkkua käytetäänkin paljon lauseenalkuisen ajanilmauksen tai muun määritteen perässä, esimerkiksi seuraavien talkoohavaintojen tapaan:

”Neljä kuukautta kestäneen remontin jälkeen, kirjasto avautuu torstaina 1.2. klo 12.

"Näiden muutamien viikkojen aikana, se ei ole muuttunut miksikään.”

”Huolimatta rajojen hankaumista, presidentti haluaa kovasti Valkoisen talon kansliapäällikön hyväksyntää päätöksilleen.”

Erityisen paljon havaintoja on lähetetty tapauksista, joissa pilkkua on käytetty useasta sanasta koostuvan subjektin perässä:

”Ainoa varma tapa omistajalle saada omat henkilöt hallintoneuvostoon, on omistaa vähintään 75 prosenttia.”

”Todellisten kustannusten jääminen talousarvion ulkopuolelle, johtaa kannustimeen käyttää takauksia talousarvion sisään laskettavien menoerien sijasta.”

”Esikoisen nouseminen ehdolle kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi, oli Cristina Sandulle täydellinen yllätys.”

Tällainen pilkutus ei perustu luontaiseen tauotukseenkaan, joten sillä ei luulisi olevan suuria menestymisen mahdollisuuksia. Moni kirjoittaja taitaa kuitenkin olla eri mieltä, sen verran tavallista on esimerkkien kaltainen pilkutus. Korostettakoon kuitenkin vielä, että myöskään tämä välimerkitys ei vastaa suomen yleiskielen oikeinkirjoitussuosituksia.

Yleiskielen seurantatalkoot

Yleiskielen seurantatalkoisiin voi kuka tahansa lähettää havaintojaan kielen piirteistä, jotka eivät omasta mielestä sovi yleiskieleen tai jotka muuten vain mietityttävät. Tähän mennessä havaintoja on tullut kaikkiaan alun kolmatta tuhatta. Havaintoja voi lähettää lomakkeella osoitteesta www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/yleiskieli/yleiskielen_seuranta.

Tuolla sivulla kerrotaan myös seurantatalkoiden tuloksista (Yleiskielen seuranta: talkoohavaintoja 1–14).

Lue myös:

Talkoohavaintoja-palstan muut jutut Kielikellossa: https://www.kielikello.fi/palstat/-/categories/238184

Riitta Korhonen
Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.
Takaisin ylös