Pistettä käytetään välimerkkinä virkkeiden rajalla. Se on tärkein tekstiä jaksottava merkki. Piste on käytössä myös erilaisissa merkinnöissä, varsinkin lyhenteissä ja järjestysluvuissa. Pisteellä erotetaan lisäksi asiakohtia koodeissa (mm. sähköpostiosoitteissa, ks. s. 63).
Piste päättää toteavan virkkeen, ja se kirjoitetaan kiinni edeltävään sanaan. Tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään. Jos pistettä seuraa oikeanpuoleinen sulje tai lainauksen lopettava lainausmerkki, tämä kirjoitetaan pisteen jälkeen ilman välilyöntiä.
Ilmoittautumisaika on jo päättynyt.
Matkustamme junalla Moskovaan. Käymme Leo Tolstoin kotimuseossa.
”Vain yksi, yksi ainoa todellinen tehtävä meillä on: elää rakkaudessa veljiemme kanssa, kaikkien kanssa.”
Muodoltaan kysyväkin virke voi päättyä pisteeseen, jos se on ns. retorinen kysymys eli sisällöltään pikemminkin toteava kuin kysyvä.
Kuka ei haluaisi käyskennellä puutarhassa toukokuussa.
Kysyvän sivulauseen (eli epäsuoran kysymyslauseen) sisältävä virke päättyy pisteeseen, jos päälause ei ole kysyvä. (Vrt. kysymysmerkki, s. 6.)
Opas kysyi, ketkä olivat täällä ensimmäistä kertaa.
MUTTA: Tiedätkö, ketkä ovat täällä ensimmäistä kertaa? (Tässä päälause on kysyvä.)
Myös juoksevaan tekstiin kuuluva allekkainen luetelma päätetään pisteeseen, koska sen ajatellaan johdantolauseensa kanssa muodostavan virkkeen. (Luetelman laatimisesta ks. s. 35 ja kaksoispisteen käytöstä luetelmailmauksessa s. 36.)
Pisteen muuta käyttöä
Kuvatekstien ja esimerkiksi taulukoiden nimien lopussa käytetään pistettä, kun tekstinä on kokonainen lause; muussa tapauksessa pistettä ei yleensä käytetä. Erityisesti silloin, kun samassa yhteydessä on erimuotoisia kuvatekstejä, voi kaikkien loppuun kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi panna pisteen.
Matkustamme kuvassa näkyvällä jokilaivalla, jonka nimi on Lumottu vaeltaja.
Kuvassa jokilaiva nimeltä Lumottu vaeltaja. (~ Kuvassa jokilaiva nimeltä Lumottu vaeltaja)
Kuva 3. Kirjailija Leo Tolstoin muotokuva.
Pistettä käytetään erottamassa henkilö- ym. tietoja esitteissä, selosteissa, matrikkeleissa yms.
Ilja Repin. Leo Tolstoin muotokuva (1887). Tretjakovin galleria.
Milloin ei pistettä?
Pistettä ei käytetä otsikoitten (esim. kirjojen, lukujen, tutkielmien ym. nimien) lopussa, ei liioin näitä sisältävässä sisällysluettelossa. Myöskään taulukoiden yms. sarakkeiden otsikoita ei päätetä pisteeseen. (Tekstin ryhmittelystä, alalukujen merkinnöistä ks. s. 48, numerot.)
Sota ja rauha
Hänen olivat linnut
Epilogi
Pistettä ei liioin merkitä allekirjoituksen, osoitteen eri rivien eikä muiden irrallisten ja omaksi rivikseen kirjoitettavien ilmausten jälkeen. (Käyntikorttitiedot, ks. s. 64.)
Maija Manninen
matkanjohtaja
Sörnäisten rantatie 25
00500 Helsinki
Piste lyhenteissä
• Milloin piste lyhenteeseen?
Pisteellä osoitetaan, että lyhenne on muodostettu lyhentämällä sanaa lopusta. Myös henkilönnimien lyhenteet, joissa nimeä edustaa pelkkä alkukirjain, ovat pisteellisiä (huom. myös sananvälit!).
puh. (puhelinnumero)
esim. (esimerkki, esimerkiksi)
Heikki S. Mattila
A. I. Virtanen
A.-L. Leino
Jos lyhennetään yhdyssana, lyhenteen osien välissä ei ole välilyöntiä pisteen jälkeen.
puh.joht. (puheenjohtaja)
dipl.ins. (diplomi-insinööri)
kantt.-urk. (kanttori-urkuri)
Jos taas lyhennetään sanaliitto, lyhenteen osien väliin tulee pisteen jälkeen välilyönti.
fil. maist. (filosofian maisteri)
Jos pisteellinen lyhenne päättää virkkeen, sen jälkeen ei merkitä toista pistettä. Sen sijaan lyhenteen loppupiste säilyy muiden lauseen- tai virkkeenloppuisten välimerkkien edellä.
Tarjolla oli leipää, piirakoita, pikkukurkkuja yms.
Tarjolla oli leipää, piirakoita, pikkukurkkuja yms., joten nälkä ei päässyt yllättämään.
Jos loppupisteelliseen lyhenteeseen liitetään taivutuspääte tai johdin, piste jää pois kaksoispisteen edeltä.
v. [= vuonna] 2006 MUTTA v:een [= vuoteen] 2006
joht. MUTTA joht:lle
alv. MUTTA alv:llinen
Tällaisia ilmauksia on kuitenkin vaikea hahmottaa, mistä syystä loppupisteellisiä lyhenteitä ei yleensä kannatakaan taivuttaa. Selvintä on kirjoittaa sanat kokonaan.
vuoteen 2006
johtajalle
arvonlisäverollinen
• Milloin ei pistettä lyhenteeseen?
Jos lyhenteessä on mukana sanan viimeinen kirjain, pistettä ei käytetä.
nro
klo
Yhdyssanan osana olevasta lyhenteestä piste jätetään pois.
yo-kokelas
srk-opisto
Mittayksiköiden lyhenteissä ja tunnuksissa ei käytetä pistettä, vaikka ne olisikin tehty lyhentämällä sana lopusta.
2 mm (millimetriä)
10 l (litraa)
Pistettä ei käytetä myöskään isokirjainlyhenteissä (eikä niiden kirjaimittain luettavissa pienikirjaimisissa rinnakkaismuodoissa), ei myöskään ns. kirjainsanoissa, jotka luetaan aivan kuin ne olisivat tavallisia sanoja.
EU (Euroopan unioni)
TV, tv (televisio)
IT, it (informaatiotekniikka)
Eta
Kela
• Piste numeroilmauksissa
Pistettä käytetään numeroilmauksissa osoittamaan järjestyslukua (5. = viides) sekä lukuisssa ajanilmauksissa, mm. päiväyksissä ja kellonajoissa (ks. s. 58).