Petäjäinen ja Kajhället – saarten osoitenimien suunnittelu
Artikkeli 4/2017

Elina Wihuri

Petäjäinen ja Kajhället – saarten osoitenimien suunnittelu

Myös saaret tarvitsevat osoitteen, jotta asukasta tai mökkiläistä etsivät löytävät perille. Millaisia periaatteita osoitenimien suunnittelussa olisi hyvä noudattaa? Tämä kirjoitus on jatkoa Kielikellossa 2/2011 julkaistuun kirjoitukseen ”Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa”.

Osoite- ja muut kaavanimet ovat kaupungin tai kunnan suunnittelemaa nimistöä, esimerkiksi kaupunginosien ja asuinalueiden nimiä sekä teiden ja saarten osoitenimiä. Tällä hetkellä monet kunnat suunnittelevat osoitenimiä saarille, jotta kaikille asuin- ja kesämökkirakennuksille saadaan osoite, joka auttaa esimerkiksi pelastustyöntekijöitä löytämään perille. Osoitenimien suunnittelussa voi ilmetä kuitenkin ongelmia, jos kunnassa on samannimisiä saaria tai jos saarella ei ole ollenkaan nimeä peruskartassa. Saarten nimiä voi tarkastella Maanmittauslaitoksen Karttapaikan peruskarttarasterissa (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/).

Tässä kirjoituksessa esitellään osoitenimien suunnittelun yleisohjeita ja annetaan käytännön vinkkejä. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijat ovat osallistuneet muun muassa Sipoon saarten osoitenimien suunnitteluun. Kirjoituksen esimerkit hyvistä malleista ovatkin pääosin Sipoosta ja siten kaksikielisiä.

Kuva: Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasteri 2017

Osoitenimeksi peruskartassa oleva nimi

Lähtökohtana saarten osoitenimien suunnittelussa on, että peruskartassa olevia saarten nimiä on hyvä käyttää sellaisinaan osoiteniminä eikä niitä tule kääntää. Monilla kaksikielisen alueen saarilla on vain ruotsinkielinen nimi. Yksikielistä saarennimeä käytetään molemmissa kielissä myös osoitenimenä, esimerkiksi Kajhälletin osoitenimi on sekä ruotsiksi että suomeksi Kajhället. Vastaavasti Petäjäisen suomen ja ruotsin kielessä käytettävä osoitenimi on Petäjäinen.

Lähtökohtana saarten osoitenimien suunnittelussa on, että peruskartassa olevia saarten nimiä on hyvä käyttää sellaisinaan osoiteniminä.

Täsmennysten tarve

Suomen Kuntaliiton ohjeessa Kunnan osoitejärjestelmä (2006) neuvotaan luvussa 2.7, että saaren osoitenimeä voidaan täydentää tarvittaessa esimerkiksi kylän tai järven nimellä, jos kunnan alueella on useita samannimisiä saaria.

Täsmennys on osoitenimeen liitetty täsmentävä määrite, jota käytetään saarennimen edellä, jos saarten osoitteet eivät muuten erotu toisistaan. Esimerkiksi Soukanniemi on täsmennys osoitenimessä Soukanniemen Björkholmen. Saaren nimi on pelkkä Björkholmen.

Lyhyt osoitenimi on helppo muistaa, kirjoittaa ja käyttää. Täsmennettyä osoitenimeä ei ole siis syytä luoda kunnan jokaiselle saarelle, sillä täsmentävä määrite tekee osoitenimestä pidemmän. Jos esimerkiksi toinen saari on Björkholmen ja toinen Lilla Björkholmen, on Lilla-alkuosa riittävä erottava tekijä eikä erillistä määritettä enää tarvita. Riittää, että täsmennystä käytetään vain samannimisten saarten toissijaisen kohteen osoitenimessä – ja vain siinä kielessä, jossa samannimisyyttä esiintyy.

Miten määritellään, mikä samannimisistä saarista on ensisijainen ja mikä toissijainen osoitekohteena? Ensisijaisena pidetään yleensä tunnetuinta tai kookkainta saarta. Ensisijainen saari on myös sellainen, jossa on pysyvää asutusta tai selvästi enemmän mökkikiinteistöjä kuin muissa saarissa. Asumaton saari on aina toissijainen osoitekohde. Jos saaret ovat samankokoiset ja saaressa olevia kiinteistöjäkin on liki yhtä paljon, on hankala todentaa, kumpi saarista on tunnetumpi. Saarien tunnettuutta voidaan arvioida Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmatietojen avulla, mutta arvioinnissa on hyvä käyttää myös paikallistuntemusta.

Jos saarella on rinnakkaisnimiä eli saaresta käytetään paikkakunnalla useampaa eri nimeä, osoitenimeksi on hyvä valita nimistä käytetyin ja tunnetuin. Näiden perusteiden mukaan nimi valitaan myös peruskarttaan. Jos molemmat rinnakkaisnimet esitetään peruskartassa, nimistä ensimmäinen riittää osoitenimeksi.

Millainen on hyvä täsmennys?

Toimiva täsmentävä määrite on läheisen kaupunginosan, kylän, kyläkunnan tai kyseessä olevaa saarta suuremman luontopaikan, esimerkiksi niemen, saaren, lahden tai järvenselän, nimi. Tällaiset nimet esiintyvät yleensä peruskartassa ja opaskartassa ja ovat oletettavasti paikkakunnalla laajalti tunnettuja ja siten paikantavia. Peruskartassa esiintyvä paikannimi on hyvä täsmennys siksikin, että nimi on Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarkistama ja oikeinkirjoitusohjeiden mukainen. Jos viereinen samankokoinen saari on kunnassa erityisen tunnettu esimerkiksi ulkoilualueestaan, senkin nimi voi käydä osoitenimen täsmentäväksi osaksi.

Kuntaliiton ohjeessa annetaan mallina pilkkurakenteinen osoitenimi Sikosaari, Kesamonsaari. Vaihtoehtoisena mallina annetaan genetiivirakenne (Kirkkojärven Harakka), jota Kotimaisten kielten keskus suosittaa. Pilkkurakenne on käytännöllinen listauksissa, mutta juoksevassa tekstissä ja suullisessa käytössä se ei toimi.

Osoitenimen täsmennyksen on luontevinta olla genetiivimuodossa varsinaisen saarennimen edellä, esimerkiksi Eestiluodon Granlandet, Röysön Brändholmen. Genetiivirakenne on toimiva myös ruotsinkielisissä osoitenimissä, kuten Kamsholmens Björkholmen ja Röysö Brändholmen. Ruotsin kielessä genetiivirakenteessa on ‑s-, jos nimessä on konsonanttiloppu; esimerkiksi Kamsholmen on genetiivissä Kamsholmens. Vokaaliloppuisiin nimiin s:ää ei merkitä, eli Röysö on siis genetiivissäkin Röysö.

Muut täsmentävät määritteet

Jos saaren lähellä ei ole sellaista saarta suurempaa luonto- tai muuta kohdetta, jonka nimeä voisi käyttää täsmennyksenä, joudutaan turvautumaan muihin ratkaisuihin. llmansuunnat ovat täsmennyksinä monitulkintaisia ja suhteellisia, joten niitä kannattaa käyttää harkiten. Täsmennyksissä kannattaa välttää myös tietyn kunnan rajaan viittaavia ilmauksia, esimerkiksi X:n rajan Kalliosaari. Alueiden rajat ja kuntien nimet voivat muuttua, jolloin pysyväksi tarkoitettu osoitenimikin joudutaan muuttamaan.

On myös käytännöllistä ajatella täsmennyksen ja koko osoitenimen pituutta ja rakennetta. Esimerkiksi sanaliiton (Inre Krokholmenin Björkholmen) tai yhdysmerkin sisältävistä täsmennyksistä (Pikku-Mustan Björkholmen) yhdistettynä saarennimeen tulee hyvin vaikearakenteisia osoitenimiä.

Kun saarelle ei löydy nimeä

Kaikilla saarilla ei ole peruskartassa nimeä, mutta silti niillä voi olla käytössä oleva nimi. Jos saarelle ei löydy nimeä myöskään Kotimaisten kielten keskuksen arkistokokoelmista tai kirjallisista lähteistä, kunta voi yrittää selvittää nimiä haastattelemalla saarten läheisyydessä vakituisesti asuvia asukkaita, esimerkiksi ammattikalastajia ja maatilallisia. On aina parempi, että perinteistä luontopaikannimeä etsitään kaikin mahdollisin tavoin, ennen kuin päädytään muuhun osoitenimeen. Olisi ikävää, jos osoitenimenä käytetty nimi poikkeaisi siitä nimestä, jota paikalliset asukkaat saaresta käyttävät.

Jos paikkakuntalaisten käyttämää nimeä ei kuitenkaan löydy, voi osoitenimeksi harkita kiinteistön nimeä. Käytettävän kiinteistön nimen tulee kuitenkin olla paikkakunnalla tunnettu ja perinteisen paikannimen (talon- tai luontonimen) kaltainen. Niin sanottuja toivenimiä, kuten Lomasaari, Paratiisisaari tai Villa Solsidan, on hyvä välttää osoitenimien täsmennyksinä.

Olisi ikävää, jos osoitenimenä käytetty nimi poikkeaisi siitä nimestä, jota paikalliset asukkaat saaresta käyttävät.

Toinen toissijainen vaihtoehto on luoda osoitenimeksi keinotekoinen uudisnimi eli harkinnainen. Myös uudisnimen on hyvä muistuttaa perinteistä paikannimeä, ja siihen sisältyvän sanaston on oltava paikallista. Tällöin uudisnimi on kielellisesti luonteva ja neutraali ja se istuu ympäristöönsä. Kohdealueen paikannimistöä on hyvä käyttää hyödyksi, kun suunnitellaan uusia osoitteita. Koska uudet keksityt osoitenimet eivät edusta paikkakuntalaisten käyttämää nimistöä, niitä ei lisätä peruskarttaan. Uudisnimen on erotuttava opaskartoissakin luontonimistä eri kirjaintyypein tai värein.

Kannaksella toisiinsa liittyneet saaret

Kun kahta saarta yhdistää pysyvä kannas, voi yhteen liittyneitä saaria ajatella osoitetta annettaessa kokonaisuutena. Tämä ratkaisu on toimivin ainakin silloin, jos vain toisella saarista on nimi. Jos kuitenkin molemmat saaret ovat tunnettuja eri nimillään paikkakunnalla, on mahdollista antaa kummallekin saarelle oma peruskarttanimeen pohjautuva osoitenimi. Saaressa sijaitsevien mökkien omistajilta tai paikallisilta asukkailta voi vielä kysyä, kumpi ratkaisuista olisi heistä parempi.

Uudisnimet kaksikielisillä alueilla

Kaksikielisissä kunnissa on alueita, jotka ovat pitkälti yksikielisiä. Tästä huolimatta kaikkien kaksikielisen kunnan suunniteltujen nimien, mukaan lukien saarten keinotekoisten osoitenimien, on oltava molemmilla kielillä. Esimerkiksi pienelle nimettömälle saarelle voitaisiin antaa uudisnimi viereisen suuremman Laduholmenin mukaan. Ruotsiksi osoitenimi voisi olla Lilla Laduholmen ja suomeksi Pikku Laduholmen. Määriteosa voidaan kääntää tässä uudisnimiparissa. Luontopaikan tai tilan nimeä ei käännetä, jos paikalla on perinteinen nimi vain yhdellä kielellä. Esimerkiksi Sandholmenin osoitenimi on suomeksi ja ruotsiksi Sandholmen ja Majholmenin täsmennyksen tarvitseva osoitenimi on suomeksi Djupsundetin Majholmen ja ruotsiksi Djupsundets Majholmen.

Saarten osoitenimien rakenteesta on ohje Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.kotus.fi > Ohjeet > Nimistönsuunnittelun ohjeita > Saarten osoitenimet. Kotimaisten kielten keskuksen nimipalvelu myös auttaa tilauksesta kaupunkeja ja kuntia kaava- ja osoitenimien suunnittelussa, kieliasujen tarkistamisessa, saarten nimien etsinnässä ja tarvittaessa uudisnimien luomisessa (yhteydenotot: nimipalvelu@kotus.fi).

Elina Wihuri
Kirjoittaja työskentelee nimistönhuoltajana Kotimaisten kielten keskuksessa.