Suomen kielen tehdään-, tehtiin-tyyppistä verbimuotoa kutsutaan passiiviksi. Passiivilauseessa ei ole tekijää, kokijaa tms. ilmaisevaa subjektia, mutta tekijäksi on tavallisesti tulkittavissa ihminen tai ihmisjoukko. Tekijä jää paljastamatta eri syistä: tekijää ei tunneta tai ei haluta esittää, tekijä on ilmeinen tai tekijän mainitseminen ei muuten vain ole olennaista.

Eduskunnassa kiistellään koulusäästöistä.
Munat ja sokeri sekoitetaan kevyesti. Joukkoon lisätään sulatettu voi tai margariini.
Amazonin sademetsän alueelta on löydetty jopa 400 uutta lajia.

Mikäli proteesinivelessä epäillään bakteeritulehdusta, antibioottihoidon saa aloittaa vasta kun nivelestä on otettu tulehdusnäytteet. Varhaisessa tekoniveltulehduksessa puhdistetaan tulehtunut nivel, minkä jälkeen aloitetaan pitkä, jopa 3 kuukautta kestävä antibioottihoito.

Yksi tekijä vai monta?

Usein passiivimuodon tekijäksi tulkitaan ihmisjoukko, joka tekstiyhteyden perusteella on jollain tavalla rajattavissa:

Kokouksessa äänestettiin tekijänoikeuslainsäädännön tulevaisuudesta.
1800-luvun kivitaloa puretaan jo Kuopion keskustassa.
Mitä tulevaisuuden koulussa opitaan?

Joskus tekijäksi voi paljastua täsmentämätön yksilö:

R-kioski ryöstettiin keskellä päivää. Poliisi ei ole tavoittanut tekijää.

Määrän tarkentaminen saattaa tekstiyhteyden näkökulmasta olla epäolennaistakin. Esimerkiksi seuraavassa on yhdentekevää, tulkitaanko toimijaksi yksi sekoittaja vai useampia:

Kerman sekaan sekoitetaan (ei vatkata!) maitorahka.

Toisinaan passiivi synnyttää – harhaanjohtavastikin – vaikutelman, että väittämä koskisi yleistäen laajaa joukkoa, kuten seuraavissa otsikoissa:

Nuoret halutaan nopeasti työelämään (kyseessä yhden työryhmän ehdotus)
Turussa uskotaan elämyskeskukseen (jutussa haastateltu kolmea ”vaikuttajaa”)

Joka tapauksessa passiivimuodon taakse kätkeytyvän tekijän monikollisuuteen viittaa se, että oletettua tekijää luonnehtiva adjektiivi-ilmaus on monikossa (tyytyväisiä):

Vaikka nyt oltaisiin tyytyväisiä palveluihin, muutospaine alalla on kova.
Hallituksessa oltiin pettyneitä äänestyksen tulokseen.

Vihjeitä häivytetystä tekijästä?

Passiivi häivyttää tekijän taustalle, minkä vuoksi ilmauksessa kohoaa etusijalle esimerkiksi toiminnan kohde tai myös itse toiminta. Tällöinkin tekstiin voi sisältyä vihjeitä tekijöistä. Esimerkiksi seuraavassa vihje erillisistä toimijoista tulee sanoista ambulanssi ja poliisi(asema):

Puukotuksen uhri kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Poliisi tavoitti lähistöltä teosta epäillyn, joka vietiin poliisiasemalle.

Sen sijaan seuraavissa esimerkeissä passiivimuotojen oletettua tekijää ei voi helposti päätellä. Tällaista epätarkkuutta ja moniselitteisyyttä kannattaa välttää asiateksteissä, erityisesti ohjeissa:

Avustusta haetaan etukäteen ja maksetaan jälkikäteen syntyneiden kustannusten mukaan. [Kyseessä yrityksen kehittämistyöhön tarkoitettu avustus.]
Vuokra (550 euroa) maksetaan verkkopankissa. Laskuun lisätään aina laskutuspalkkio 2,95 euroa.

Näissä tapauksissa ohjeiden lukijalle voi jäädä epäselväksi, kuka hakee, maksaa ja lisää. Ensimmäisen verbin tekijähän ei ole sama kuin toisen. Kaikilla lukijoilla ei ole samaa maailmantietoutta, joten tulkintavihjeitä tarvitaan. Vihjeitä tarvitaan myös silloin, kun tekijäksi tarkoitetaan passiivin peruskäytön vastaisesti eläin tai eloton laite.

Tekijänä eläin?

Joskus passiivia käytetään myös puhuttaessa eläimistä, jolloin niiden toiminta tuntuu jossain määrin inhimillistellyltä. Tekstiyhteys yleensä paljastaa tarkoitetun eläintulkinnan, mutta tällaisiin ilmauksiin sisältyy usein leikillistäkin sävyä, koska taustalla piilee – teoreettinen – mahdollisuus tulkita passiivi ihmisviitteiseksi.

Sisällä koirat ovat tavallisesti rauhallisia, mutta pihalla haukutaan välillä olemattomiakin asioita.

Sika on äärimmäisen utelias eläin. Kun aitaukseen tuodaan uusi esine, vaikkapa vedellä täytetty emalivati, se tutkitaan ja haistellaan tarkkaan. Sitten työnnetään kärsä veteen ja puhalletaan ilmakuplia.

Kuitenkin kun passiivi-ilmauksessa keskeistä on eläimen toiminnan tulos (kuten seuraavassa perfektimuotoisessa ilmauksessa on syöty), tulkinta on yksiselitteinen ja tyyliltään myös neutraali:

Tyypillistä karhun raatelemille poroille on, että ne on syöty tarkkaan ja raajaluiden päät on purtu murskaten poikki.
Kahden suden epäillään raadelleen kuoliaaksi neljä lammasta Suomenkylässä. Kolmea lammasta oli syöty ja yksi raadeltu kuoliaaksi.

Tekijänä laite?

Passiivia käytetään usein myös puhuttaessa laitteista, vaikka tällöin kyseessä onkin suomen passiivin peruskäytön vastaisesti eloton toimija. Tavallista tämä on varsinkin tilanteissa, joissa laite tai ohjelma ”kertoo”, mitä parhaillaan on tapahtumassa. Siitä, että tekijä on laite, ei ole kielellistä vihjettä; tulkinta perustuu maailmantietouteen.

Numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä.
Tarkistetaan yhteyttä.
Pääsy sivulle estetty.

Tällaiset ilmaukset ovat vakiintuneet käyttöön. Yksinkertaista vaihtoehtoa niille ei aina olekaan helppoa keksiä. Joissakin tapauksissa passiivimuoto olisi kyllä korvattavissa merkitykseltään passiivisella verbillä, joka sisältää u/y-aineksen:

Ohjelmaa ladataan. – Vrt. Ohjelma latautuu.
Ohjelma suljetaan. – Vrt. Ohjelma sulkeutuu.
Ohjelmaa päivitetään. – Vrt. Ohjelma päivittyy; Ohjelman päivitys käynnissä.

Joskus laitetulkintaiset passiivi-ilmaukset saattavat herättää hämmennystä, koska toimijaksi voi tulkita verbimuodon takia myös ihmisen.

Jos esimerkiksi ohjetekstin eri passiivimuotojen taustalle voi tulkita sekä ihmisen että laitteen, saattaa lukijalle jäädä epäselväksi, kenen tai minkä odotetaan tekevän kyseiset toiminnot:

Monimerkityksisyys → ei suositeltavaa käyttöä

Käyttäjä ohjataan [’laite ohjaa’] kassalle, jossa täytetään [’asiakas täyttää’] pyydetyt tiedot (etu- ja sukunimi, sähköpostiosoite, maksutapa) ja lopuksi klikataan [’asiakas klikkaa’] Lähetä tilaus ja maksetaan [’asiakas maksaa’] tuote. Tarkista, että yhteys suljetaan [’laite sulkee’].
– Vrt. yksiselitteinen vaihtoehto: Laite ohjaa sinut kassalle, jossa voit täyttää pyydetyt tiedot. Klikkaa lopuksi ”Lähetä tilaus” ja maksa tuote. Tarkista, että yhteys katkeaa.

Tekijänä verenkierto?

Lääketieteen ja terveysalan teksteissä passiivia näkee joskus käytettävän myös niin, että tekijäksi on tarkoitettu esimerkiksi elimistö, solut tai jokin yhdiste. Tällainen passiivin käyttö on räikeässä ristiriidassa suomen passiivin ihmistekijäisen tulkinnan kanssa.

Ei suositeltavaa käyttöä

Elimistön toiminnan ylläpitämisessä verellä ja verenkierrolla on useita tärkeitä tehtäviä. Verenkierron mukana kuljetetaan kudoksiin ravintoaineita sekä happea, kudoksista kuljetetaan pois kuona-aineita, lisäksi verenkierron mukana kuljetetaan hormoneja.

Luurankolihasta on pidetty tärkeimpänä glutamiinin syntetisoijana. Glutamiinia syntetisoidaan ja vapautetaan verenkiertoon luurankolihaksen lisäksi munuaisista, maksasta, keuhkoista, sydämestä ja rasvakudoksesta.

Ravinnon proteiinit pilkotaan ruoansulatuskanavassa aminohapoiksi, jotka imeytyvät ja yhdistyvät elimistön omista proteiineista peräisin oleviin aminohappoihin. – – Osa aminohapoista hajotetaan ja käytetään joko energia-aineenvaihdunnassa tai varastoidaan hiilihydraateiksi tai rasvaksi muuttuneina.

Osittain tällaiseen passiivimuotojen käyttöön on saattanut vaikuttaa englanti, jossa vastaavan tyyppinen rakenne ei yhtä lailla ole sidoksissa ihmistulkintaan kuin suomen passiivi.

Tulkinta vain lukijan vastuulla?

Suomen kielen passiivia käytettäessä kannattaa ajatella lukijaa, joka tulkitsee verbimuodon taakse kätkeytyvää tekijää ensisijaisesti tekstin tarjoamien vihjeiden perusteella. Ei siis pidä jättää liikaa tulkittavaa tekstin ulkopuolisen maailmantietouden varaan, sillä tuo tietous ei ole kaikille yhteistä. Erityisesti ohjetekstejä laadittaessa tuleekin muistaa, että lukijoiden erot voivat – eri taustojen ja lähtökohtien takia – olla suuret paitsi suomen kielen taidoissa myös esimerkiksi siinä, kuinka hyvin tunnetaan eri palveluita ja muita yhteiskunnassa tarvittavia toimintoja. Yksiselitteisyydellä vältytään monelta turhalta väärinkäsitykseltä.

Muistettavaa passiivista!

Suomen passiivimuotoinen verbi on persoonamuoto. Passiivin persoonapääte on vokaali +-n: syödä+än, syöti+in.

Kieltomuodossa ja menneen ajan liittomuodoissa ei ole passiivin persoonan merkkiä: ei syödä, ei syöty, on syöty, oli syöty, ei ollut syöty.

  • Ruotsissa syödään vuosittain enemmän suklaata kuin Suomessa.
  • Metsästyskausi alkoi. Ensimmäinen karhu kaadettiin heti maanantaina.
  • Helle yllätti jäätelökioskin – suureen kysyntään ei osattu varautua.
  • Keskustasta kaikki vanhat rakennukset on purettu jo kauan sitten.

Passiivin persoonapääte näkyy yleiskielessä myös konditionaali- (-isi-) ja potentiaalimuodoissa (-ne-), eli niiden lopussa on -n:

  • Luopuisitko omasta autosta kuukaudeksi, jos sinulle maksettaisiin siitä 500 euroa?
  • Kylpylän laajennuksesta päätettäneen vasta loppuvuodesta.

Yleiskielisissä menneen ajan ilmauksissa on passiivimuoto vain kertaalleen; ns. kaksoispassiivi on puhekielinen:

  • Päivystykseen on saatu riittävästi lääkäreitä. – Vrt. puhekielinen Päivystykseen ollaan saatu riittävästi lääkäreitä.
  • Päivystykseen ei ole saatu riittävästi lääkäreitä. – Vrt. puhekielinen Päivystykseen ei olla saatu riittävästi lääkäreitä.
  • Päivystykseen ei ollut saatu riittävästi lääkäreitä. – Vrt. puhekielinen Päivystykseen ei oltu saatu riittävästi lääkäreitä.

Passiivimuotoa käytetään puheessa sekä epämuodollisessa kirjoittelussa myös monikon 1. persoonan muotona:

  • Miksi me aina valitetaan? (Yleiskielessä: Miksi me aina valitamme?)
  • Me ei haluta täältä minnekään! (Yleiskielessä: Me emme halua…)

Lisäksi sama verbimuoto on käytössä kehotuksissa. Tyyliltään vanhahtava vastine on menkäämme:

  • Nyt lauletaan yhdessä ja heilutetaan käsiä!
  • Vrt. Laulakaamme yhdessä ja heiluttakaamme käsiä!

Passiiviksi kutsutulla verbimuodolla on eri kielissä hieman erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi englannissa passiivilauseessa voidaan varsinainen tekijä esittää by-preposition avulla:

  • This text was written by a computer.

Esimerkit on poimittu internetistä.

Lue lisää passiivista ja passiivimaisista rakenteista:

Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/340(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hakulinen, A. ym. 2004. Iso suomen kielioppi. Verkkoversio 2008. SKS, Helsinki. http://scripta.kotus.fi/visk/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) §1313–.