Suomen kielessä erisnimet taipuvat sijamuodoissa kuten yleissanatkin. Niinpä matkustamme Tampereelle, syömme lounasta Mikon kanssa, luemme valtakunnansovittelija Minna Helteen haastattelun ja käymme ostoksilla Isossa Omenassa.
Nimien taivuttamiseen liittyy monenlaista huomioon otettavaa. On tiedettävä, mitkä kaikki osat nimessä taipuvat (Vähässäkyrössä mutta Korkeasaaressa) ja millainen taivutuspääte valitaan (Laviassa, Luvialla, Linnéhen). Lisäksi on osattava liittää taivutuspääte nimeen (New York : New Yorkissa) ja tiedettävä, millaisia muutoksia nimen äänteissä tapahtuu taivutettaessa (Antti : Antille).
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kahta nimien taivutukseen liittyvää ilmiötä: nimen sisällä tapahtuvia konsonanttien k, p ja t muutoksia eli astevaihtelua sekä taivutuspäätteen liittämistä nimeen. Lisäksi käsitellään sosiaalisessa mediassa levinnyttä tapaa taivuttaa nimiä ja käyttää siinä yhteydessä heittomerkkiä ja kaksoispistettä.
Terveisiä Riiasta Mikolle!
Taivutettaessa nimessä voi tapahtua äänteiden muutoksia nimen keskellä (esim. Antti : Antin, Juuka : Juuassa) tai nimen lopussa ennen sijapäätettä (esim. Hirvas : Hirvaan tai Hirvaksen, Kivi : Kiven). Tässä käsitellään vain nimen keskellä tapahtuvia muutoksia eli astevaihtelua.
Astevaihtelu tarkoittaa sanan sisällä olevien konsonanttien k, p ja t, kaksoiskonsonanttien kk, pp, tt sekä kahden konsonantin yhtymien kuten nk, mp, nt, lk jne. vaihtelua tiettyjen periaatteiden mukaan. Astevaihtelu kuuluu myös nimiin, mutta joissain tapauksissa nimet taipuvat hiukan toisin kuin yleissanat.
Paikannimet
Suomenkielisissä paikannimissä k, p ja t, kaksoiskonsonantit kk, pp, tt sekä konsonanttiyhtymät (esim. nk, nt) taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanoissakin. Taivutettaessa konsonantit muuttuvat tarvittaessa, eli ne osallistuvat astevaihteluun:
Uppa : Upassa (kuten kauppa : kaupassa)
Hanko : Hangossa (kuten tanko : tangossa)
Kalanti : Kalannissa (kuten tunti : tunnissa)
Tämä koskee myös useimpia ulkomaiden paikkojen vanhastaan vakiintuneita suomalaistettuja nimiä eli eksonyymejä:
Riika (latviaksi Rīga) → Kävin lomalla Riiassa (kuten siika : siiassa).
Englanti → Englannin suurin kaupunki on Lontoo.
Kaikki eksonyymit eivät kuitenkaan osallistu astevaihteluun. Esimerkiksi kaupungin nimi Aleppo taipuu muuttumattomana:
Aleppo (arabiaksi Ḥalab) → Näin voit auttaa Aleppon uhreja.
Etunimet
Suomenkielisissä etunimissä kaksoiskonsonantit kk, pp ja tt vaihtelevat k:n p:n ja t:n kanssa:
Kukka : Kukan (ei ”Kukkan”)
Hilppa : Hilpan (ei ”Hilppan”)
Marjatta : Marjatan (ei ”Marjattan”)
Kaksoiskonsonantti tt voi kuitenkin jäädä muuttumatta kolmi- tai useampitavuisissa nimissä, jotka ovat ranskalaisperäisiä:
Janette : Janeten ~ Janetten
Henriette : Henrieten ~ Henrietten
Jos etunimi ei ole yleiskielen sana, yksinäiskonsonantit k, p ja t sekä kahden eri konsonantin muodostamat konsonanttiyhtymät eivät muutu taivutettaessa:
Eetu : Eetun (ei ”Eedun”)
Topi : Topin (ei ”Tovin”)
Ilpo : Ilpon (ei ”Ilvon”)
Jos taas etunimi merkitsee jotakin yleiskielessä, riippuu aina nimestä, säilyvätkö k, p ja t muuttumattomina vai eivät.
Kulta : Kullan
Sointu : Soinnun ~ Sointun
Aarre : Aarren ~ Aarteen
Sampo : Sampon ~ Sammon
Taika : Taikan
Sukunimet
Suomenkieliset sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleissanat tai äänneasultaan samantyyppiset sanat. Sanan keskellä tapahtuu siis muutoksia konsonanteille k, p ja t sekä nämä konsonantit sisältäville äänneyhtymille:
Ruutu : Ruudun
Honka : Hongan
Kulppi : Kulpin (kuten vilppi : vilpin)
Edellä mainitusta pääsäännöstä poikkeavasti taipuvat lähinnä jotkin keinotekoiset, nimenmuutoksissa otetut sukunimet:
Lerto : Lerton
Tolpo : Tolpon
Suomenkieliset sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleissanat tai äänneasultaan samantyyppiset sanat.
Jos sukunimi on yleissana, sitä voi aina taivuttaa yleiskielen periaatteiden mukaan. Jos tiedossa on henkilön oma tai paikallinen, yleiskielestä poikkeava taivutustapa, sitä voi käyttää harkinnan mukaan. Yksinkertaisinta kuitenkin on, että nimet taipuvat julkisessa viestinnässä mahdollisimman säännönmukaisesti:
Raade : Raateen (~ Raaden)
Vieraskieliset nimet
Vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina:
Atlanta: Atlantassa pidettiin vuoden 1996 kesäolympialaiset.
Valletta: Maltan pääkaupungissa Vallettassa historia on läsnä kaikkialla.
Ebba: Kävin Ebban kanssa elokuvissa.
Pavarotti, Donizetti: Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Nikko: Hän toivoo lahjaksi Nikkon radio-ohjattavaa autoa.
Käytä heittomerkkiä ja kaksoispistettä oikein
Kun vieraskielistä nimeä tai sanaa taivutetaan, riippuu nimen rakenteesta, miten sijapääte liitetään siihen.
a) Jos nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, sijapääte liitetään suoraan sen perään:
Obama : Obamalle | Hollande : Hollanden
college : collegea
b) Jos nimi päättyy kirjoitettaessa ja äännettäessä konsonanttiin, sijapääte liitetään i-vokaalin avulla:
Trump : Trumpin | Clinton : Clintonille
vorschmack : vorschmackia
c) Jos nimi päättyy kirjoitettaessa konsonanttiin mutta äännettäessä vokaaliin, liitetään sijapääte heittomerkin avulla:
Calais [kalee] : Calais’hen
Bordeaux [bordoo] : Bordeaux’ssa
show : show’ta
Heittomerkkiä ja kaksoispistettä on alettu käyttää ohjeiden vastaisesti erityisesti sosiaalisen median yhteisöpalveluissa.
Sanoja ja nimiä näkee joskus taivutettavan niin, että vartalo on erotettu taivutuspäätteestä ohjeiden vastaisesti heittomerkillä, kaksoispisteellä tai jopa puolipisteellä. Tällaiset merkinnät eivät ole yleiskielen mukaisia:
Ehdottomasti mukana Midnight Run:ssa! → Midnight Runissa
MTV muuttaa – tv-talo:n tilalle asuntoja → tv-talon
Kulku laiturille 1 Dixi;n kautta. → Dixin
Kaksoispistettä tarvitaan ainoastaan silloin, kun taivutetaan kirjaimittain luettavaa lyhennesanaa tai -nimeä:
tv [tee-vee] → Katsoin koko illan tv:tä.
STT [äs-tee-tee] → STT:n uutisia.
SAK [äs-aa-koo] → SAK:n puheenjohtaja on Jarkko Eloranta.
Aihetunnisteet ja käyttäjän tilille linkitetyt nimet
Heittomerkkiä ja kaksoispistettä on alettu käyttää ohjeiden vastaisesti erityisesti sosiaalisen median yhteisöpalveluissa, kuten Twitterissä. Sosiaalisessa mediassa käytetään aihetunnisteita eli hashtageja, joita merkitään ristikkomerkillä, ”risuaidalla” (#). Esimerkiksi aihetunnisteen #kielenhuolto avulla voi seurata kaikkia niitä viestejä, joihin tämä aihetunniste on merkitty. Aihetunnisteiden pitää kuitenkin aina olla samassa muodossa, joten niitä ei voi taivuttaa lauseessa. Esimerkiksi merkkijono #kielenhuollon ei yhdisty aihetunnisteeseen #kielenhuolto. Jotta linkittäminen aihetunnisteeseen onnistuisi keskellä lausetta, käyttäjät ovat alkaneet erottaa perusmuotoa sijapäätteestä välilyönnillä tai jollakin merkillä:
Hyvä kahvi toi #joulujuhla'n sateisimmassakin aamuhämärässä!
Taivutettu muoto ei tule sosiaalisessa mediassa kyseeseen silloinkaan, jos toisen käyttäjän haluaa merkitä omaan kirjoitukseensa. Siksi nimiä, joissa tapahtuu taivutettaessa muutoksia, taivutetaan kielenvastaisesti muuttumattomina. Joissakin palveluissa käyttäjän nimen edellä käytetään ät-merkkiä (@) käyttäjätunnusta merkitsemässä. Esimerkeissä alleviivaus merkitsee linkkiä käyttäjän tilille:
Ketkä kaikki on tulossa tänään Riikkan juhliin? (pitäisi olla Riikan)
Pelattiin @Kosunen:in kanssa hyvä matsi! (pitäisi olla Kosusen)
Vääränlaisen taivuttamisen sijaan tekstin voi yrittää muotoilla niin, että sanan saa kirjoitettua perusmuodossa:
Hyvän kahvin ansiosta #joulujuhla onnistuu sateisessakin aamuhämärässä!
Riikka järjestää tänään juhlat! Ketkä kaikki on tulossa?
@Kosunen ja minä pelattiin hyvä matsi!
Koska taivuttaminen on kuitenkin luontevaa, on usein toimivampi vaihtoehto kirjoittaa aihetunniste tai -tunnisteet erikseen tekstin loppuun:
Hyvä kahvi toi juhlan sateisimmassakin aamuhämärässä! #joulujuhla
Etsimme iloista ja ahkeraa myyjää kesätöihin. #kesätyö #työpaikat
Henkilön voi puolestaan merkitä taivutetun nimen perään sulkeissa:
Ketkä kaikki on tulossa tänään Riikan (Riikka Rantala) juhliin?
Pelattiin Kosusen (@Kosunen) kanssa hyvä matsi!