Murtolukua tarkoittavat ilmaukset muodostetaan suomessa kolmesta kymmeneen ulottuvalla lukusanojen alueella sijoittamalla lukusanan vartalon ja järjestyslukua osoittavan s:n väliin tunnus nne: esimerkiksi kolma- + -nne- + -s = kolmannes. Murtolukua voidaan osoittaa myös – periaatteessa koko lukujärjestelmässä – muodostamalla yhdyssana, jossa perusosana on sana osa ja määriteosana järjestyslukua tarkoittava sana: kolmasosa.

Vanhassa kirjasuomessa voitiin kolmannes-tyypin nnes-aineksen sijasta käyttää myös nnus-ainesta. Nykykielen asua kuudennes vastasi asu kuudennus. Yhdyssanalla kuudennusmies tarkoitettiin entisaikojen pitäjissä henkilöä, joka huolehti kirkkokurista ja yleisestä järjestyksestä.

Kuten tunnettua, papit saivat ennen palkkansa kymmenyksinä. Joka kymmenes katiskaan uinut kala, ansaan joutunut lintu, voipytty tai viljakappa kuului kirkolle. Sana kymmenys palautunee varhempaan kuudennus-muodon kaltaiseen asuun *kymmenennys.

Lukusanat yksi ja kaksi ovat lukusanojen systeemissä sikäli erikoisia, että niistä ei voida yhdistämättömissä sanoissa käyttää odotuksenmukaisia järjestysilmauksia yhdes ja kahdes (vrt. kuitenkin yhdyssanatyyppeihin yhdestoista, kahdeskymmenesyhdes, kahdeskymmeneskahdes) ja että niistä ei ole tapana muodostaa murtolukuilmauksia *yhdennes ja *kahdennes tai *yhdesosa ja *kahdesosa. Merkityksiä ’1/1’ ja ’1/2’ vastaamassa on omat murtolukuilmausten systeemistä poikkeavat sanansa koko ja täysi sekä puoli.

Vaikka puoli-sana liittyy merkityksen kannalta siis murtolukuja tarkoittaviin ilmauksiin, sitä käytetään kielessä samalla tavalla kuin peruslukua osoittavia sanoja. Samoin kuin sanotaan: ”kolme kalaa” (peruslukua osoittava sana + yksikön partitiivi), sanotaan myös: ”puoli leipää”.

Puoli-sanan monikon nominatiivi puolet on erilainen. Se käyttäytyy murtolukua tarkoittavien sanojen tavoin. Sanotaan: ”kolmannes (tai: kolmasosa) leivästä” (murtolukua tarkoittava sana + yksikön tai monikon elatiivi) ja ”puolet leivästä”.

Sananmuotoihin puoli ja puolet kytkeytyy merkitysero.

Puoli-sana on kuin peruslukuilmaus. Siihen liittyy olennaisesti määrän näkökulma. Peruslukua osoittavat sanat vastaavat kysymyksiin ”kuinka monta?”, ”kuinka paljon?”; puoli-sana vastaa pelkästään kysymykseen ”kuinka paljon?”.

Puolet-muodon ja murtolukua tarkoittavien sanojen käyttöön liittyy olennaisesti osan ja kokonaisuuden välisen suhteen näkökulma. Puheena olevat sanat vastaavat kysymykseen ”kuinka suuren osan?”.

Lauseessa ”Mies söi puoli leipää ja kolme kalaa” ovat sanat puoli ja kolme toistensa yhteyteen luontevasti sopivia määrän ilmaisimia. Samoin käyvät lauseessa ”Mies söi puolet leivästä ja kolmanneksen kaloista” sanat puolet ja kolmanneksen yhtä luontevasti yhteyteensä.

Puolet-sanan käyttöön liittyy yksi lauseopillinen erikoisuus. Jos monikon nominatiivimuoto esiintyy subjektina, se pakottaa normaalisti myös predikaattiverbin monikolliseksi. Sana puolet on poikkeus. Sen ollessa subjektina predikaatti onkin yksikössä. Ei sanota: ”Puolet soitetuista kappaleista olivat iskelmiä” vaan ”Puolet soitetuista kappaleista oli iskelmiä”.

Matemaatikkojen ja kansanihmisten puoli

Puoli-sanan kansanomainen käyttö määriä koskevassa vertailussa perustuu yksinkertaiseen logiikkaan. Kuvitellaan, että A sanoo B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) vähemmän.” Näin sanoessaan A kuvittelee B:n rahojen olevan kahdessa arvoltaan yhtä suuressa kasassa. Sitten hän toteaa, että hänen rahakasansa arvo on yhtä suuri kuin B:n kumman tahansa rahakasan arvo.

Kuvitellaan, että A sanoisi B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) enemmän.” Tässä tapauksessa A kääntää edellä kuvatun suhteen, relaation, toisin päin. Nyt hän jakaa omat rahansa kahteen arvoltaan yhtä suureen kasaan ja toteaa, että kumpi tahansa niistä vastaa arvoltaan B:n rahojen muodostamaa kasaa.

Kansankielen lausekkeet ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” voidaan esittää myös matemaattis-formaalisesti kahtena yksinkertaisena kaavana. Jos A:n rahat merkitään x:llä ja B:n rahat y:llä ja jos A:lla on rahaa ”puolta vähemmän” kuin B:Ilä, on tilanne kuvattavissa yhtälöllä x = y/2. Tilannetta, jossa A:lla on rahaa ”puolta enemmän” kuin B:llä, vastaa yhtälö x = 2y.

Kansankielen lauseke ”puolta enemmän” ilmaistaan matematiikan kielessä hiukan toisin: lausekkeella ”kaksi kertaa niin paljon kuin”. Lauseketta ”puolta enemmän” on joskus tulkittu matematiikan kannalta niin, että sillä tarkoitettaisiin samaa kuin matemaattisesti täsmällisellä lausekkeella ”puolitoista kertaa enemmän kuin”. Toden perään ei lausekkeella ”puolta enemmän” ole matematiikassa tällaista merkitystä. Lauseke ”puolitoista kertaa enemmän” (x = y + 1/2y) on tietysti erisisältöinen asia kuin kansankielen lauseke ”puolta enemmän”.

Puoli-sanan ’sivun’ merkitys alkuperäisin

Puoli-sanalla on vastine kaikissa suomen lähisukukielissä. Karjalassa sana ääntyy kuten suomessakin, vepsässä se on pol’, vatjassa pooli, virossa pool ja liivissä pùol. Mordvan kielen pola ’miespuolinen puoliso; (harv.) osa’ voidaan yhdistää itämerensuomen puoli-sanoihin, jos alkumuodoksi oletetaan *pola (ks. Kaisa Häkkinen, Etymologinen sanakirja. Nykysuomen sanakirja 6, 1987). Venäjän kielen pol ’suku, puoli(kas), sivu’ voi olla suomensukuista lainaa. Toinen mahdollisuus on, että suomensukuiset kansat ovat omaksuneet puoli-sanansa jostakin vanhasta indoeurooppalaisesta kielimuodosta.

Pohjoispohjalaisessa Iin Olhavan murteessa puoli-sana esiintyy mm. sentyyppisissä lauseissa kuin ”Talo ei ole aivan keskellä kylää vaan vähän puolessa (’vähän syrjässä’) tuolla metsänreunassa”, ”Auto on (tie)puolessa” (’Auto on tien sivulla, ojassa’; Tiepuoli esiintyy ainakin Oulun seudulla myös sukunimenä) ja ”Lanka meni puoleen” (’sivuun’; näin sanotaan, kun puolataan ompelukoneessa aluslankaa, joka ei satu sukkulaan vaan menee ohi). Vihannin Lumimetsässä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa sanotaan mm.: ”Se mies on nyt tuolla metsän puolessa (’metsän reunalla, sivussa’) niittämässä”.

Autoa ja ompelulankaa koskevissa esimerkeissä puoli-sanan merkitys voidaan täsmentää ’tietyn kulkureitin ohessa olevaksi alueeksi, syrjäksi, sivustaksi’. Talo- ja niittoesimerkkien sana puolessa merkitsee ’tietyn alueen ulkopuolella, sivussa, syrjässä olevaa’.

Olhavan ja Lumimetsän murteiden esimerkit edustavat puoli-sanan laajalle levinnyttä kansankielistä käyttöä. Niistä kuvastuu puoli-sanan ehkä alkuperäisin ’sivun’ merkitys. Sama merkitys esiintyy myös eräissä puoli-sanasta johdettujen verbien merkityksissä.

Verbi puoltaa ( < puoli) tarkoittaa kirjakielessä tunnetusti ’jonkun puolella olemista tai jonkun puolesta toimimista’. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa mainitaan esimerkkinä puoltaa-verbistä mm. lause ”Muuten hyvä pyssy vaan puoltaa (’vie syrjään’) vasemmalle”. Lumimetsän murteesta olen merkinnyt muistiin lauseen ”Vältti (’kyntöaura’) puoltaa (’pyrkii sivuun oikeasta asennostaan’)”.

Esimerkiksi Ruskealan murteessa luovutetun Karjalan alueella on ollut käytössä niin ikään puoli-sanasta muodostettu verbi puolentaa. Kun hevonen ei enää tahtonut sopia talliin, talli ”puolennettiin”, ts. sonta lapioitiin tunkiolle.

Puolentaa-verbin alkumerkitys on aivan ilmeisesti ’heittää pois, sivuun tietyltä alueelta’. Vastaavasti on puoltaa-verbin alkumerkitykseksi luontevaa ajatella ’vetää tai viedä sivuun tietyltä kulkureitiltä, tietystä asennosta tms.’.

Matemaattisen täsmälliseen ’1/2:n’ merkitykseensä puoli-sana on kaiketikin muuntunut erityisesti tarkoittaessaan parillisten ruumiinosien toisen jäsenen puuttumista. Sellaista puuttumista tarkoittavat mm. yhdyssanat silmäpuoli, käsipuoli ja jalkapuoli. Silmäpuolena, käsipuolena tai jalkapuolena oleminen merkitsee käytännössä sitä, että vain toinen osa ( = 1/2) silmistä, käsistä tai jaloista on käytössä.

Mainittuihin sanoihin verrattavia ovat myös eräät sukulaisuussuhteita osoittavat sanat: äitipuoli, isäpuoli, sisarpuoli, velipuoli jne.

Puoli-sanan ’1/2:n’ merkityksen synnyssä on otettava huomioon myös se, että sanaan liittyy yleensäkin kiinteästi ns. binaarinen oppositio eli kaksijakoinen vastakohtaisuus; tällainen vastakohta sisältyy esimerkiksi ilmauksiin ”etupuoli ja takapuoli”, ”oikea puoli ja vasen puoli”, ”yläpuoli ja alapuoli”, ”tämä puoli ja tuo puoli”.

Yhdyssanoina silmäpuoli, käsipuoli ja jalkapuoli edustavat vanhaa tyyppiä. Ne ovat ns. bahuvriihi-sanoja, eksosentrisiä ilmauksia, jotka viittaavat tavallaan itsensä ulkopuolelle: silmä- ym. puoleus liittyy sanan tarkoitteen eli referentin ulkopuolella olevaan olentoon.

Sen, että perusosan puoli sisältävät yhdyssanat ovat kytkeytyneet muihinkin tarkoitteisiin kuin parillisiin ruumiinosiin ja sukulaisuussuhteisiin, osoittaa mm. sana mielipuoli. Se ei tunnetusti tarkoita, että jollakulla olisi jäljellä vain puolet mielestä vaan että tämän jonkun mieli on ”puolessa”, sivussa järjenjuoksun oikeana pidetyltä reitiltä, vialla.

Mielipuoli-sanan merkityksen tulkinta saattaa johtaa sanojen silmäpuoli, käsipuoli ja jalkapuoli sekä äitipuoli, isäpuoli, sisarpuoli ja velipuoli alkuperäisten merkitysten jäljille. Alkuaan silmäpuoli, käsipuoli ja jalkapuoli tarkoittivat mahdollisesti ’ihmistä, jolla silmä, käsi tai jalka oli ”puolessa”, jotenkin vialla’. Vastaavasti tarkoitettiin sanoilla äitipuoli, isäpuoli, sisarpuoli ja velipuoli alun perin kaiketi ’ihmistä, joka oli äidin, isän, sisaren tai veljen asemassa mutta jonka äitiys, isyys, sisaruus tai veljeys ei ollut oikeaa vaan ikään kuin oikeasta sivussa’.

Tämänkaltaisen merkityksenkehityksen todennäköisyyteen viittaavat sanojen mielipuoli ja äitipuoli yms. merkitysten ohella myös mm. sellaisten murteissa ja osaksi kirjakielessäkin käytössä olevien bahuvriihien kuin paripuoli ja ikäpuoli merkitykset. Esimerkiksi sukka on ”paripuoli”, jos toinen sukka on erilainen kuin toinen, ts. jos toinen sukka on ikään kuin sivussa siitä mallista, johon sitä parinsa perusteella verrataan. Vastaavasti ihminen on ”ikäpuoli”, jos hän on vanha ja siten sivussa elettävän elämän keskeiseksi katsotusta aika-alueesta.

Puola-alkuiset nimet

Puoli-muodon rinnalla on aikoinaan mahdollisesti esiintynyt myös muoto *puola. Tämä voidaan päätellä epäsuorasti.

Murteissa sana puolue merkitsee mm. ’seutua, sivua’ ja ’sellaisen asukkaita’: esimerkiksi Kiihtelysvaarassa on ilmauksella ”Pietarin puolue” tarkoitettu ’Pietarin eli nykyisen Leningradin seudun asukkaita’.

ue-loppuisen sanan rinnalla esiintyy usein myös a-loppuinen saman- tai sukulaismerkityksinen sana. Esimerkiksi alue-sanan rinnalla on olemassa sana ala, matkue-sanan rinnalla sana matka, seurue-sanan rinnalla on olemassa sana seura, ’rantaseutua’ merkitsevän rantue-sanan rinnalla sana ranta, laivue-sanan rinnalla sana laiva, ’nuottakuntaa’ merkitsevän nuottue-sanan rinnalla sana nuotta, poika-sanan rinnalla sana poikue jne. Siten on mahdollista, että sanan puolue rinnalla on joskus ollut käytössä myös vastaavan analogiamallin mukainen sana *puola.

Oletettu puoli-sanan rinnakkaismuoto * puola sisältynee kantasanana eräisiin nimiin. Näitä nimiä ovat sukunimistössä esimerkiksi Puolanne ( puola + johdin - nne; vrt. esim. ala > alanne, harja > harjanne, selkä > selänne) ja Puolakka ( puola + johdin - kka; vrt. esim. nimiin Munakka < muna, Lomakka < loma) ja paikannimistössä esimerkiksi jo Jusleniuksen mainitsema Turun maastonimi Puolalanmäki ( puola + johdin - la; vrt. esim. taka > Takala ~ Takalo ’takaseutu’) ja pitäjännimi Puolanka ( puola + vanha paikallisuutta osoittava johdin - nka; vrt. esim. nimiin Liminka < lima ’tietynlainen vesikasvi’ tai limi ’maastossa oleva halkeama, ura’, Himanka, Naamanka, Jaalanka, Luhanka). Puola-alkuiset nimet lienevät kaikki alun alkaen osoittaneet, että niiden tarkoite on sijainnut ”puolessa” eli tietystä nimenantajan keskukseksi ajattelemasta paikasta syrjässä.