Palauttaa ja melkein
Havaintoja 4/2010

Marjatta Palander

Palauttaa ja melkein

Mitä voidaan palauttaa?

Verbillä palauttaa on Nykysuomen sanakirjan ja Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan merkitykset ’saattaa t. toimittaa takaisin (entiseen paikkaan, lähtökohtaan, jkn haltuun tms.)’ tai ’saattaa entiseen tilaan t. aikaisemmalle kannalle’, esimerkiksi Palautan viallisen tuotteen myyjälle; Työnjako palautettiin entiselleen. Erityisesti opiskelijat ovat kuitenkin alkaneet käyttää palauttaa-verbiä uudella tavalla. Seuraavat esimerkit on poimittu suomen kielen yliopisto-opiskelijoiden sähköpostiviesteistä ja opinnäyteteksteistä:

Tavoitteenani on palauttaa työ esitarkastukseen syyslukukauden 2010 alussa.
Milloin tutkimussuunnitelma pitää palauttaa?
Niistä [kartoista] minulla on vain käsivaraiset piirrokset, jotka olen aiemmin jo joskus palauttanut.

Esimerkeissä on kyse tarkastettavaksi jätettävistä teksteistä, joita ohjaaja ei ole aiemmin nähnyt. Nähtävästi opiskelijoilta palauttaa-verbin uudenlainen käyttö on levinnyt myös oppilaitosten hallintokieleen. Seuraava ohje on saatu yliopiston hallintopalvelukeskuksesta:

 Hakemukset palautetaan sähköisesti henkilöstösuunnittelija N. N.:lle.

Mainituissa esimerkeissä palauttaminen merkitsee siis ’(tarkastettavaksi, nähtäväksi tai käsiteltäväksi) jättämistä’. Ilmeisesti se, että opintojen aikana samoja tekstejä joudutaan todellakin palauttamaan korjattavaksi opiskelijalle ja korjattuna jälleen palauttamaan ohjaajalle, on hämärtänyt verbin semantiikkaa. Useimmiten palauttamisen sijasta olisi edelleen puhuttava (tarkastettavaksi tai käsiteltäväksi) jättämisestä tai lähettämisestä.

”Ei melkein mitään”

Adverbit melkein ja lähes esiintyvät yleiskielessä tavallisesti vain myönteisissä yhteyksissä: Luin kirjan melkein loppuun; Paikalla oli lähes koko henkilökunta. Puhekielessä  melkein ja lähes ‑sanoja kuulee myös kieltolauseissa, mistä tapa on leviämässä kirjoitettuun kieleenkin.

Poimintoja melkein-adverbin käytöstä:

Ei voi verrata melkein muihin maihin. (TV-ohjelma)
Täällä ei ole melkein ketään. (Puhelinkeskustelu)
Kuten arvata saattaa, ei melkein kukaan osaa lausua sitä oikein. (Internet)
[Kuinka paljon tiedetään maailmankaikkeudesta?]
Paljon muttei melkein mitään. (Radio-ohjelma)
Ei
voi mennä melkein mihinkään. (Radio-ohjelma)
Ei siihen [jalkaan] tee enää melkein yhtään kipeää”, kuiskaa Molly. (Käännöskirjallisuus, alkuteksti ruotsia)

Esimerkkejä lähes-adverbista:

Ei lähes muita oireita. (Internet)
Teitä ketään minä lähes en tunne. (Tiedotustilaisuus)
Kielenopas M4:n puheesta heti huomasi, ettei hän puhu lähes ollenkaan peräpohjalaista murretta. (Opinnäyte)

Kieltolauseissa melkein ja lähes ‑sanoja vastaavat juuri ja varsinkin puhekielessä paljon. Olisi siis sanottava:

Ei voi juuri (~ paljon) verrata muihin maihin.
Täällä ei ole juuri ketään.
Ei voi mennä juuri mihinkään.
– – heti huomasi, ettei hän puhu juuri ollenkaan peräpohjalaista murretta.

Melkein ja lähes ‑sanojen siirtyminen kieltolauseeseen on voinut saada mallia vieraista kielistä, lähinnä englannista: Almost no-one came to the party; I haven’t spent nearly long enough here. Myös ruotsissa nästan on mahdollinen sekä myöntö- että kieltolauseessa: Nästan alla såg henne; Sådant händer nästan aldrig.

Kirjoittaja on  suomen kielen professori.

Marjatta Palander