Poliisi on Sisäasiainministeriön (SM) alainen organisaatio, joka turvaa ja ylläpitää oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä sekä ennaltaehkäisee, selvittää ja saattaa syyteharkintaan rikoksia. Poliisin toiminta on tulosohjattua, ja sitä arvioidaan osana valtiokonsernia. Tulokset ja tilinpäätökset raportoidaan valtioneuvostolle ja Eduskunnalle.

Poliisin organisaatio on kaksiportainen: poliisihallitus johtaa ja ohjaa sen alaisuudessa toimivien Poliisilaitosten ja valtakunnallisten yksiköiden operatiivista toimintaa. Nämä valtakunnalliset yksiköt ovat keskusrikospoliisi (krp), Suojelupoliisi (Supo) ja Poliisiammattikorkeakoulu (PolAmk). Krp torjuu ja tutkii vakavaa kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista ja taloudellista rikollisuutta sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä. Supon tehtävänä on torjua ja tutkia valtio- ja yhteiskuntajärjestystä vaarantavia hankkeita ja rikoksia yhdessä tullin, Rajavartiolaitoksen (Ravio), Maahanmuuttoviraston (Mavi) sekä kansainvälisten turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen kanssa. PolAmk puolestaan vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, poliisialan tutkinto-, johtamis- ja täydennyskoulutuksesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

(Tekstin asiatiedot on poimittu osoitteesta www.poliisi.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).)

Vastaukset

  1. Sisäasiainministeriön nimi lyheni vuonna 2013 muotoon sisäministeriö. Kaikkien ministeriöiden nimetkirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Niiden alkukirjaimiin perustuvat kirjainlyhenteet ovat isokirjaimisia, joten lyhenne SM on oikein.
  2. Ministeriöiden alaisten  valtion laitosten ja virastojen nimet  kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, joten poliisihallituksen sijaan Poliisihallitus.
  3. Poliisilaitos-sanalla ei tässä viitata varsinaiseen hallinnon toimielimeen, tiettyyn virastoon, vaan laitoksiin yleisesti, joten poliisilaitokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
  4. Valtion ylimpien hallintoelinten nimet, kuten eduskunta, valtioneuvosto ja korkein oikeus, kirjoitetaan ministeriöiden tapaan pienellä alkukirjaimella.
  5. Keskusrikospoliisin lyhenne KRP on alkukirjaimista muodostettu, kirjaimittain luettava koostelyhenne. Vaikka keskusrikospoliisi kirjoitetaankin pienellä alkukirjaimella, lyhenne on silti isokirjaiminen, koska kaikki julkishallinnon nimien kirjainlyhenteet kirjoitetaan kokonaan isoin kirjaimin
  6. Keskusrikospoliisin tapaan myös suojelupoliisi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Suojelupoliisin lyhenne on isokirjaimisena SUPO, mutta koska se on lyhennesana (eli lyhenne, joka voidaan lukea sanana), siitä voidaan käyttää myös pienikirjaimista lyhennettä supo. Käytössä on myös perinteisesti erisnimeksi hahmotettu muoto Supo.
  7. Lyhenteet, joissa on sekaisin isoja ja pieniä kirjaimia, ovat hankalia käyttää, eikä niiden muodostaminen ole suositeltavaa. Niitä on kuitenkin esimerkiksi tutkintonimikkeiden lyhenteissä ja vanhastaan  esimerkiksi urheiluseurojen, alkuaineiden ja säädösten lyhenteissä. Lyhenne PolAmk kirjoitetaan mieluummin  muodossa Polamk, vaikka suositeltavinta on aina käyttää lyhenteen sijasta koko nimeä.
  8. Ministeriöiden alaiset valtion laitokset ja virastot, kuten Tulli viranomaisen nimenä, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Yleisnimenä tulli kirjoitetaan kuitenkin pienellä (esim. päästä tullista läpi).
  9. Ravio ei ole Rajavartiolaitoksen käyttämä lyhenne. Kun nimi on riittävän ytimekäs, ei lyhenteelle ole tarvetta.
  10. Maahanmuuttovirasto käyttää lyhennettä Migri, joka perustuu englannin kielen sanaan migration = muutto, vaellus. Mavi on Maaseutuviraston lyhenne.

Kielipähkinän laatijat ovat työskennelleet harjoittelijoina Kielitoimistossa.