Kysymys: Onko olemassa verbi halpua?
Vastaus: Jos muualla maassa hinnat halpenevat, niin laajalti Pohjois-Suomessa ne halpuvat. Molempien verbien pohjana on adjektiivi halpa. Halpua kuuluu suureen u/y-johtimisten verbien joukkoon, joista enin osa on verbikantaisia eli verbistä johdettuja (jatkua, kastua, löytyä, painua). Nominikantaisiakin toki on (kuivua, kuumua, kypsyä, mustua), ja varsin paljon on myös sellaisia u/y-johdoksia, joiden kantasanaa ei enää tunneta (eksyä, istua, puhua, väsyä).
Nominikantaiset u/y-johtimiset verbit ovat merkitykseltään yleensä ns. translatiivisia muuttumisjohdoksia: ne osoittavat, että muutoksen tuloksena on kantasanan ilmaiseva ominaisuus tai tila tai sen aiempaa suurempi aste (tummua ’tulla tummaksi tai tummemmaksi’). Pohjois-Suomen murteissa Keski-Pohjanmaata ja Kainuuta myöten tunnetaan myös muita yleiskielelle outoja u/y-johtimisia verbejä kuin halpua. Näitä ovat esimerkiksi hoikkua ’laihtua, hoiketa; kaveta’, kylmyä ’kylmetä’, laiskua ’laiskistua’, nälkyä ’olla nälissään; tulla nälkäiseksi’ ja jopa arkua ’tulla araksi’.
Samankaltaisia u/y-johtimisia verbejä on myös muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, mutta niiden ei ole arveltu olevan yhteistä alkuperää, vaan ne ovat voineet kehittyä kussakin kielessä erikseen. Toisaalta on hyvin mahdollista, että edellä mainittuihin pohjoissuomalaisiin verbeihin on vaikuttanut pohjoissaame, sillä siellä kyseisenlaiset verbit ovat tavallisia (hálbut ’halpua’, galbmot ’kylmetä, jäähtyä; paleltua; jäätyä’, láikut ’laiskistua’, nealgut ’olla nälissään; tulla nälkäiseksi’, árgut ’tulla araksi’). Suomen ja saamen kielten rinnakkaiselo on jatkunut pitkään, ja kielen aineksia on vaihdeltu puolin ja toisin. Lainaketjut ovat toisinaan moninkertaisia, ja niinpä myös pohjoissaamen verbien hálbut, láikut ja árgut kantasanat hálbi, láiki ja árgi on alkuaan lainattu suomesta.