Alueitten, maitten ja kansojen nimeämisen perusteista yksi on se, että suppean piirin nimestä voi väestön levitessä tai kyseisen alueen vallan kasvaessa tulla laajemman alueen nimi. Näin kävi Euroopassa, kun kansallisvaltioita nimettiin. Saksahan sai suomessa nimensä yhdestä germaanisesta heimosta eli sakseista, kun taas englannin kielessä maan nimi (Germany) juontuu laajemmasta germaani-sanasta. Voisi sanoa, että tämäntapainen maitten ja niiden kansalaisten nimeäminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Otan kumminkin pohdittavaksi tendenssin niin sanotusti omia laajemman alueen nimi oman alueen nimeksi, jopa virallisissa yhteyksissä.

Kieleen vakiintuneet nimet ovat yksilöiviä tunnisteita, eivätkä nimen antamisen motivaatio ja historia ole yleensä tärkeitä tavalliselle kielenkäyttäjälle. Nimien läpinäkymättömyys käy ilmi siitäkin, että emme yleensä ole tietoisia sellaisten sukunimien kuin Koivuselkä tai Niemi yleisnimimerkityksistä. ”Nimethän ovat vain nimiä.” Kuitenkin kun elämme kilpailevien nimityksien keskellä ja kielellisessä muutospaineessa, tavallisenkin puhujan (tai oikeastaan kuulijan) kielikorva saattaa joskus herkistyä jopa erisnimien ja niiden johdannaisten kohdalla. Yksi pinttynyt svetisismi tai anglismi (tai ehkäpä indoeuropeismi) liittyy sanojen Amerikka ja amerikkalainen käyttöön silloin, kun viitataan koko Amerikan sijasta suppeammin vain Amerikan Yhdysvaltoihin.

Asutushistoriallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti ja taloudellisesti on tietenkin ymmärrettävää, että USA on yhtä kuin ”Amerikka”. Sitä se oli 1800-luvun siirtolaisille, ja sitähän se on tämän päivän talousliberalisteille ja hampurilaisenpurijoille. Amerikan käyttäminen USA:n sijasta on niin pureutunut, luultavasti englannin vaikutuksesta, suomen kielen käyttöön, että esimerkiksi seuraavanlaiset lehtiteksteissä esiintyvät mielettömyydet eivät enää meitä kummemmin hetkauta. Esimerkit ovat vain satunnaisia otteita, lukijat ja kuulijat törmännevät näihin useastikin.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin 7.8.2005, että ”Nuevo Laredo sijaitsee Rio Grande -joen varrella vastapäätä amerikkalaista Laredon kaupunkia.” Tälläkin rajalla käyneenä ihmettelee (useinkin intiaaniverta suonissaan kantavien!) meksikolaisten väitettyä epäamerikkalaisuutta, kun heitä vertaa rajan pohjoispuolella asuviin anglosakseihin. Musiikin puolelta mm. todetaan, että ” – – kanadalainen Foley, Belgradissa syntynyt ja kasvanut Popovic ja amerikkalainen Kane ovat luoneet uraa bluesmuusikkoina 1990-luvun alkupuolelta – –” (HS 23.4.2005). Vastaavat ilmaisut ovat yleisiä myös aikakauslehdissä; juuret juontunevat usein englanninkielisiin alkuperäislähteisiin, kuten seuraavassa: ” – – professori Rogelio Diaz-Guerrero – – pyysi eräässä tutkimuksessaan joukkoa amerikkalaisia ja meksikolaisia arvioimaan ilman kelloa, milloin on kulunut yksi minuutti.” (Tiede 7/2005.) Mainittakoon, että koska ruotsista, englannin tapaan, puuttuu yhdysvaltalaista tarkoittava adjektiivi, näitä ”amerikanismeja” löytyy ruotsista pilvin pimein.

Nykysuomen sanakirja ja Suomen kielen perussanakirja ovat poliittisesti korrekteja hakusanan amerikkalainen kohdalla, sillä näitten auktoriteettien perusteella yhdysvaltalaisuuden käsite ei ole termissä dominoiva. Toisin on esimerkiksi Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan (toim. Timo Nurmi, 3. p., 1998) kohdalla. Siinä amerikkalainen kuvataan neljällä selitteellä, joissa USA-pohjaisuus nousee Amerikka-näkökulman ohi niin substantiivissa kuin adjektiivissakin: ”1. subst. vars. Yhdysvaltain asukas – –, 2. subst. Amerikan asukas – –, 3. adj. Yhdysvaltoihin kuuluva tai liittyvä, yhdysvaltalainen – – ja 4. adj. Amerikkaan kuuluva tai liittyvä”.

Suomenkielinen media oli aikoinaan tarkka sanojen venäläinen ja neuvostoliittolainen käytössä. Meillä kävi neuvostoliittolaisia vieraita, vaikka he olisivatkin olleet sataprosenttisesti venäläisiä. Voisimmeko olla nykyisin – ihan omasta vapaasta tahdostamme – niin kohteliaita, että varaisimme sanat Amerikka ja amerikkalainen viittaamaan myös esimerkiksi kuubalaisiin ja kanadalaisiin ja käyttäisimme Yhdysvaltoja (USA:ta) ja yhdysvaltalaista (USA:laista, usalaista) viittaamaan George W. Bushin johtamaan liittovaltioon, vaikka he itse puhuvatkin omista kansalaisistaan ja lähetystöistään amerikkalaisina (American citizen, American Embassy)?