Työpaikkailmoituksissa omata-verbi on tavallinen, sillä usein juuri tällä verbillä ilmaistaan, millaisia ominaisuuksia työnhakijalla toivotaan olevan. Miksi omata on niin suosittu, vaikka saman asian voi ilmaista suomen kielelle tyypillisellä omistusrakenteella? Miksi työnantaja toivoo, että työntekijä omaa hyvän kielitaidon eikä että työntekijällä on hyvä kielitaito? Mitä muita vaihtoehtoisia ilmauksia on tarjolla?

Tarkasteluni aineistoksi olen etsinyt työvoimahallinnon WWW-sivujen työpaikkailmoituksista omata-verbin muotoja omaat ja omaava. Pelkästään nämä kaksi omata-verbin muotoa esiintyivät saman päivän työpaikkailmoituksissa kymmeniä kertoja. Esimerkkini ovat tästä aineistosta. Esimerkit, joissa on pelkkä numero tai joissa numeron jäljessä on a, ovat muokkaamattomia. Sen sijaan esimerkit, joiden numeroa seuraa jokin muu kirjain, ovat muokattuja.

Omaat kokemusta ja haluat kehittyä – sama verbinmuoto rinnastuksissa

Ympäröivä teksti vaikuttaa sanojen ja rakenteiden valintaan. Tärkeä syy myös omata-verbin käyttöön on tekstiyhteys, joka vaatii tiettyyn muotoon taipuvaa verbiä.

Omaat-muotoa näkee työpaikkailmoituksissa usein luetteloissa, joissa saman virkkeen rinnasteisissa lauseissa kerrotaan, mitä hakijan toivotaan osaavan.

1a) Jos omaat kokemusta painamisesta, haluat kehittyä urallasi, olet reipas ja ripeä, olet halukas tiimityöskentelyyn ja otat vastuun toimitusten joustavuudesta. Ota yhteys!

Verbiä omata tarvitaan siis rinnastuksen symmetrian takia. Omistusrakenne poikkeaisi muista lueteltavista, sillä siinä subjektina on omistettava ja omistaja kerrotaan adverbiaalilla.

1b) Jos sinulla on kokemusta painamisesta, haluat kehittyä urallasi, olet reipas ja ripeä, olet halukas tiimityöskentelyyn ja otat vastuun toimitusten joustavuudesta, ota yhteys!

Kun peräkkäisissä lauseissa on samanlainen rakenne, myös sisältö tulkitaan helposti samankaltaiseksi. Samaa verbinmuotoa käyttämällä kaikki työnhakijalta toivottavat ominaisuudet saadaan vaikuttamaan yhtä tärkeiltä.

Seuraavassa esimerkissä sama verbinmuoto on erityisen perusteltu, sillä näin ajatusviivan jälkeinen näkökulman vaihdos korostuu: alussa subjektina on ”sinä” mutta lopussa ”tämä paikka”.

2a) Olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, omaat elämänkokemusta, et pelkää erilaisia työtehtäviä, olet palvelualtis ja haluat kehittää omaa osaamistasi, pystyt myös toimistotyöhön, olet itsenäiseen työhön pystyvä, hallitset tietotekniikkaa ja olet tupakoimaton – niin tämä paikka voi olla sinun.

Samaa vaikutelmaa ei ehkä saavutettaisi käyttämällä omistusrakennetta, sillä se rikkoisi ehjän toisen persoonan subjektien varaan rakentuvan luettelon:

2b) Olet oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen, sinulla on elämänkokemusta, et pelkää erilaisia työtehtäviä, olet palvelualtis ja haluat kehittää omaa osaamistasi – –.

Onko omata-verbi siis välttämätön silloin, kun halutaan esittää työnhakijalta toivottavat ominaisuudet tasavertaisina? Ei aina, sillä monesti omata-verbin tilalle on helppo löytää jokin muu verbi, jonka avulla lauseen voi tarvittaessa muotoilla sellaiseksi, että ominaisuuden haltija on lauseen subjektina:

1c) Jos olet kokenut painaja, haluat kehittyä urallasi, olet reipas ja ripeä, olet halukas tiimityöskentelyyn ja otat vastuun toimitusten joustavuudesta, ota yhteys!

2c) Olet oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen, olet jo hankkinut elämänkokemusta, et pelkää erilaisia työtehtäviä, olet palvelualtis ja haluat kehittää omaa osaamistasi – –.

Vaihtelua rakenteisiin

Edellä oli esimerkkejä, joissa omata-verbiä on käytetty siksi, että se taipuu samoin kuin muut samassa yhteydessä esiintyvät verbit. Toisinaan voi kuitenkin päinvastoin olla tarve välttää toistamasta samaa rakennetta. Niinpä omata-verbin avulla saadaan vaihtelua omistusrakenteeseen:

3a) Toivomme, että Sinulla on koneteknikon tai -insinöörin koulutus sekä mielellään pedagoginen koulutus ja kokemus. Mahdollisesti omaat myös EWE-, EWT- tai EWS- koulutuksen. Sinulla on voimassa olevia hitsaajan pätevyyksiä puikko-, MIG/MAG- ja TIG-prosesseilla.

Tässä esimerkissä omistusrakenteita tulisi kolme peräkkäin, ellei käytettäisi omata-verbiä. Seuraavassa esimerkissä taas toisesta virkkeestä tulisi ilman omata-verbiä samanmuotoinen kuin ensimmäinen:

4a) Sinulla on kyky tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen ja hallitset Windows-ympäristön. Omaat teknikon tai insinöörin koulutuksen ja olet valmis vastaanottamaan haasteita.

Kummassakin esimerkin 4a virkkeessä on kaksi päälausetta. Ensimmäisen virkkeen ensimmäisessä lauseessa on omistusrakenne ja toisessa toisen persoonan muoto. Toinen virke poikkeaa ensimmäisestä vain siinä, että sen molemmissa lauseissa on toisen persoonan muoto, omaat ja olet. Ilman omata-verbiä myös toisesta virkkeestä tulisi rakenteeltaan samanlainen kuin ensimmäisestä:

4b) Sinulla on kyky tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen ja hallitset Windows-ympäristön. Sinulla on teknikon tai insinöörin koulutus ja olet valmis vastaanottamaan haasteita.

On makuasia, kumpi häiritsee enemmän, rakenteen toisto vai omata-verbi. Moni ei huomaa kumpaakaan, mutta niille, joita molemmat vaivaavat, on hyviä vaihtoehtoja. Omistusrakenteen ja omata-verbin voi korvata myös muilla verbeillä:

4c) Sinulla on kyky tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen ja hallitset Windows-ympäristön. Olet koulutukseltasi teknikko tai insinööri ja olet valmis vastaanottamaan haasteita.

4d) Tulet ihmisten kanssa hyvin toimeen ja hallitset Windows-ympäristön. Sinulla on teknikon tai insinöörin koulutus ja olet valmis vastaanottamaan haasteita.

Kuten edellä oli puhetta, sama rakenne saa tulkitsemaan sisällönkin samankaltaiseksi. Myös tästä syystä peräkkäisiä omistusrakenteita vältetään ja niiden sijasta suositaan omata-verbiä, kuten seuraavassa esimerkissä:

5a) Odotamme, että omaat positiivisen asenteen ja olet 25–45-vuotias, oppimishaluinen, kunnianhimoinen ja sinulla on auto käytössäsi.

Jos sanottaisiin sinulla on positiivinen asenne, tuntuisi positiivinen asenne rinnastuvan enemmän autoon kuin ikään, oppimishaluun ja kunnianhimoon:

5b) Odotamme, että sinulla on positiivinen asenne ja olet 25–45-vuotias, oppimishaluinen ja kunnianhimoinen ja sinulla on auto käytössäsi.

Huvittavuuden huomaa selvästi, jos rinnastaa auton ja asenteen samaan lauseeseen:

5c) Odotamme, että olet 25–45-vuotias, oppimishaluinen ja kunnianhimoinen ja että sinulla on positiivinen asenne ja auto käytössäsi.

Jälleen on valittavissa muitakin vaihtoehtoja kuin omata-verbi ja omistusrakenne:

5d) Odotamme, että asenteesi on positiivinen, olet 25–45-vuotias, oppimishaluinen ja kunnianhimoinen ja että sinulla on auto käytössäsi.

5e) Odotamme, että olet 25–45-vuotias, oppimishaluinen, kunnianhimoinen ja asenteeltasi positiivinen ja että sinulla on auto käytössäsi.

Omaava on substantiivin määrite

Myös omaava-muoto on tavallinen nimenomaan luetteloissa. Se on verbin partisiippimuoto, ja sitä käytetään substantiivin määritteenä samaan tapaan kuin adjektiivia. Usein se on siis osa
luetteloa, johon kuuluu lisäksi adjektiiveja.
Omaava voi kuulua ensinnäkin predikatiivien luetteloon:

6a) Jos olet yhteistyökykyinen, asiakaslähtöinen ja vankan ammattitaidon omaava; olet etsimämme henkilö.

Seuraavassa se taas on osa attribuuttien luetteloa:

7a) Ammattitaitoinen, pitkähkön työkokemuksen omaava ja tilinpäätöstaitoinen henkilö KIRJANPITÄJÄksi.

Omaava-rakennetta ei voi korvata omistusrakenteella ilman, että virkerakenne muuttuu, sillä omistusrakenteesta ei voi tehdä partisiippia. Jos omistusrakennetta käytetään, sen ympärille rakentuu lause:

6b) Jos olet yhteistyökykyinen ja asiakaslähtöinen ja sinulla on vankka ammattitaito, olet etsimämme henkilö.

On pitkälti makuasia, kumpi vaihtoehto on parempi.

Työkokemusta omaava henkilö vai henkilö, jolla on työkokemusta

Jos esimerkki 7 halutaan ilmaista ilman omaava-partisiippia, se kuuluu seuraavasti:

7b) KIRJANPITÄJÄksi ammattitaitoinen ja tilinpäätöstaitoinen henkilö, jolla on pitkähkö työkokemus.

Etumääritteen asemesta on siis käytetty jälkimääritettä, relatiivilausetta. Näin voi aina tehdä:

pitkähkön työkokemuksen omaava henkilö = henkilö, jolla on pitkähkö työkokemus

erittäin hyvän englannin kielen taidon omaava henkilö = henkilö, jolla on erittäin hyvä englannin kielen taito.

Jälkimääritteessä ilmaistu ominaisuus joutuu eri asemaan etumääritteissä ilmaistujen ominaisuuksien kanssa. Toisaalta pitkää etumääritteiden luetteloa ei ole helppo hahmottaa, joten se on syytä pilkkoa. Niinpä omaava-rakenteen aikaansaama symmetria kannattaa tällaisissa luetteloissa vaihtaa omistusrakenteen tuomaan selkeyteen.

Vaihtoehtona adjektiivi

Välillä omaava-muotoa tuntuu käytettävän vain siksi, ettei kirjoittaja ole tullut miettineeksi parempia vaihtoehtoja. Miksi esimerkiksi käyttää monisanaista rakennetta, kun voi käyttää lyhyempää adjektiivia:

ammattitaidon omaava = ammattitaitoinen

englannin kielen taidon omaava = englannin kielen taitoinen.

Tosin kaikista omaava-rakenteista ei voi muodostaa adjektiiveja tai ne voivat tuntua keinotekoisilta, kuten seuraavat:

positiivisen asenteen omaava = positiivisasenteinen

ajokortin omaava = ajokortillinen.

Omaava-rakennetta ei ole helppo muuttaa adjektiiviksi, jos omattavalla asialla on omia adjektiivimääritteitä. Hyvän ammattitaidon omaava tai hyvän englannin kielen taidon omaava ei ole korvattavissa yhdellä adjektiivilla. Toisinaan määritteen voi kuitenkin nostaa esiin ja tehdä substantiivista ablatiivimääritteen:

positiivisen asenteen omaava = asenteeltaan positiivinen

nuhteettoman taustan omaava = taustaltaan nuhteeton

säännölliset elämäntavat omaava = elämäntavoiltaan säännöllinen.

Tämä on mahdollista silloin, kun adjektiivi kuvaa samalla sekä ominaisuutta että henkilöä. Jos se ei kuvaa, tätä tapaa ei voi käyttää. Esimerkiksi hyvän englannin kielen taidon omaava ei ole ”englannin kielen taidoltaan hyvä” eikä pitkän työkokemuksen omaava ”työkokemukseltaan pitkä”.

Alan tuntemusta omaava on alaa tunteva

Aika usein on löydettävissä synonyyminen ilmaus, jossa käytetään jonkin muun kuin omata-verbin partisiippia. Jos omattava on ilmaistu teonnimellä, voi käyttää sen kantasanasta muodostettua partisiippia:

hyvän englannin taidon omaava = englantia hyvin taitava

alan tuntemusta omaava rautamyyjä = alaa tunteva rautamyyjä

kokemusta omaava myyjä = kokenut myyjä.

Kokenut-sanaa kuitenkin näkee harvoin, mikä johtunee sanan sivumerkityksistä ’kovia kokenut, sukupuolisesti kokenut’ tms. Vastaava teonnimi kokemus ei tuo vääriä mielleyhtymiä, mikä puoltaa ilmausta kokemusta omaava. Myös jokin muu ilmaus voi sopia:

pitkän työkokemuksen omaava = kauan työssä ollut, kauan alalla ollut.

Omaatko alan työkokemusta vai oletko työskennellyt alalla?

Hyvin usein omata-sanan tilalle on siis helppo löytää muita, jopa lyhyempiä vaihtoehtoja. Mikä kuitenkin saa työpaikkailmoittajat käyttämään näissäkin tapauksissa verbiä omata? Alussa oli puhe siitä, että tekstiyhteys vaikuttaa: omata-sanaa käytetään, koska sen avulla saadaan aikaan muiden ilmausten kanssa symmetrisiä rakenteita. On myös selvää, että omata on työpaikkailmoituksissa paljon käytetty muotisana, joka etsimättä tulee mieleen. Lisäksi omata-sana näyttää kuuluvan tietynlaiseen tapaan hahmottaa ja nimetä asioita: maailma hahmotetaan pikemminkin ominaisuuksina kuin tekoina.

Työpaikkailmoituksessa luetellaan vaatimukset, jotka työnhakijan on täytettävä saadakseen paikan. Nämä vaatimukset esitetään yleensä henkilöä kuvailevina ominaisuuksina, ei henkilön tekoina. Vaikka työpaikkailmoitusten verbit ovat aktiivimuodossa, ne ovat yleensä merkitykseltään passiivisia. Tavallisia verbejä ovat olla ja omata.

8) Tässä on mahdollisuus Sinulle, joka olet myyntihenkinen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen ja omaat tervettä kunnianhimoa.

Sen sijaan toiminnallisia, tekemistä kuvaavia verbejä käytetään harvakseltaan. Kuitenkin monet ominaisuudet ovat ilmaistavissa toimintana. Samalla vältetään omata-verbi:

9a) Toivomme, että hallitset työn sekä omaat kokemusta myös mainoksenteosta eli ilmoitusten ja esitteiden laatimisesta.

9b) Toivomme, että hallitset työn sekä olet myös tehnyt mainoksia ja laatinut ilmoituksia ja esitteitä.

10a) Omaat hyvät vuorovaikutustaidot.

10b) Tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa.

11a) Pääsyvaatimuksena koulutukseen on, että olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja omaat metallialan ammatilliset perusopinnot tai työkokemusta metallialalta.

11b) Pääsyvaatimuksena koulutukseen on, että olet vähintään 25-vuotias työtön työnhakija ja olet suorittanut metallialan ammatilliset perusopinnot tai työskennellyt metallialalla.

12a) Toivomme myös että omaat siivoukseen tarvittavan osaamisen, työkokemus ei ole välttämätöntä mutta etu.

12b) Toivomme myös, että osaat siivota; työkokemus ei ole välttämätöntä mutta etu.

Samaan tapaan myös omaava-partisiipin sisältävistä rakenteista saa dynaamisempia, kun käyttää toiminnallista verbiä:

13a) Syntyperäinen tai erittäin hyvän suullisen englannin omaava, innostunut, vastuuntuntoinen, joustava ja ehdottomasti lasten kanssa työskentelystä pitävä.

13b) Syntyperäinen tai erittäin hyvin englantia puhuva, innostunut, vastuuntuntoinen, joustava ja ehdottomasti lasten kanssa työskentelystä pitävä.

14a) Osastonlääkärin tehtäviin voidaan pätevien hakijoiden puuttuessa valita määräajaksi ko. erikoisalalta kokemusta omaava laillistettu lääkäri.

14b) Osastonlääkärin tehtäviin voidaan pätevien hakijoiden puuttuessa valita määräajaksi kyseiseltä erikoisalalta kokemusta hankkinut laillistettu lääkäri.

Etsiikö työnantaja ominaisuuspakettia vai tekijää?

Näkökulma asiaan on toiminnallisia verbejä käytettäessä toinen kuin omata-verbiä ja substantiivia käytettäessä. On eri asia, että työnhakija omaa tutkinnon tai työkokemusta kuin että hän on aktiivisesti suorittanut tutkinnon tai hankkinut työkokemusta tai jopa työskennellyt alalla. Jos henkilön sanotaan vain omaavan jonkin ominaisuuden, ei oteta kantaa siihen, miten hän on ominaisuuden saanut. Tästä syystä omata-verbin avulla ihmiseen voi liittää hyvin monenlaisia ominaisuuksia: niin myötäsyntyisiä luonteenpiirteitä kuin itse hankittuja taitoja.

Toiminnallinen verbi kertoo myös, miten ominaisuus käytännössä ilmenee. Tämä ei paljastu vielä omata-verbistä ja siihen liittyvästä ominaisuudesta. Mistä tietää, että joku omaa vuorovaikutustaitoja? Tai mistä tietää, että joku omaa hyvän suullisen englannin taidon? Taito ilmenee toimintana: henkilö tulee toimeen ihmisten kanssa tai puhuu hyvin englantia. Vasta nämä asiat ovat testattavissa – esimerkiksi työpaikkahaastattelussa.

Monet asiat toki on testattu jo aiemmin suoritetussa tutkinnossa. Ehkä rakenne omata + ominaisuus onkin työpaikkailmoituksissa suosittu siksi, että korostetaan tutkintoja ja todistuksia.

Hahmotustapa ei muutu, vaikka kaikki omata-verbit korvattaisiin omistusrakenteilla, sillä myös omistusrakenteessa asia ilmaistaan substantiivilla eikä verbillä. Omistusrakenteen verbi olla on sitä paitsi vielä vähemmän toiminnallinen kuin omata.

Kun toiminnan esittämistä vältetään ja tarve ominaisuuksien ilmaisemiseen kasvaa, erilaisia tapoja liittää ominaisuudet haltijaansa tarvitaan yhä useammin. Jos omata-verbiä ei olisi, omistusrakenne esiintyisi työpaikkailmoituksissa (ja muissakin teksteissä) useammin myös muulloin kuin konkreettisia esineitä omistettaessa. Ehkä tosiaan on tarvetta sellaiselle työnjaolle, että omistusrakenteella ilmaistaan yhä enemmän vain konkreettisia asioita ja omata-verbillä taas abstrakteja ominaisuuksia: työnhakijalla on auto ja hierontapöytä, mutta hän omaa positiivisen asenteen ja alan työkokemusta.

Omatako vai eikö omata?

Sananvalinta ei ole sattumankauppaa, vaan kirjoittaja valitsee sanansa erilaisten kielen, tekstin ja maailman vaatimusten mukaan. Myös omata-verbillä on paikkansa kielenkäytössä. Silti esimerkiksi työpaikkailmoitusta laativan on hyvä harkita, olisiko jokin muu sana tai ilmaus sittenkin merkitykseltään täsmällisempi tai toiminnallisempi. Kenties omata-rakennetta ei kannatakaan muuttaa omistusrakenteeksi, vaan työntekoa voi katsoa toisesta näkökulmasta ja löytää työn tekemistä kuvaavan verbin.

 

Salli Kankaanpää on Kielitoimiston virkakielenhuoltaja.