Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?
Perusasiaa 3/2016

Karoliina Markula

Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?

Yleiskielessä käytetään omistusliitteitä. Ne ovat persoonan osoittavia tunnuksia, joilla viitataan esimerkiksi omistajaan tai tekijään.

Automme läpäisi katsastuksen.

Uskallatko maistaa leipomaani pullaa?

Omistusliitteet kiinnittyvät eritoten substantiiveihin, mutta myös esimerkiksi verbin nominaalimuotoihin ja joihinkin adjektiiveihin. Liitteen muoto vaihtelee persoonittain. Yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa omistusliite on sama, joko vokaali + ‑n tai -nsa/-nsä, joskin -nsa/-nsä on vaihtoehtoaan harvinaisempi.

Muista lukita pyöräsi. | Olisipa enemmän teidän kaltaisianne. | He tapasivat toisensa jo kauan sitten. | Hän pinkaisi rautatieasemalle ehtiäkseen junaan. | Kävellessämme puistossa tuuli tyyntyi. | Puu oli myrskyssä kaatumaisillaan.

Omistusliite kuuluu lisäksi moniin tavan, tilan, asennon tai asenteen ilmauksiin. Niissäkin omistusliite mukautuu yleiskielessä lauseen tekijän persoonaan:

Olin huolissani sinusta.

Nukutko yleensä mahallasi vai selälläsi?

Monen kielitajussa sellaiset muodot kuin mielellään, huolissaan, innoissaan, selällään kuitenkin sopisivat myös ensimmäiseen ja toiseen persoonaan: ”teen sen mielellään”, ”nukut mahallaan”. Tällöin sanan lopun vokaali + -n ei miellykään kolmannen persoonan omistusliitteeksi:

Autan mielellään. | Emme olleet huolissaan. | Olette varmasti innoissaan uutisesta.

Tällaisissa tapauksissa loppuosa -llaan/-llään tai -ssaan/-ssään saattaa siis hahmottua pikemminkin osaksi, jonka avulla muodostetaan tapaa, asentoa tms. ilmaisevia sanoja eli adverbeja. Toisaalta yksittäisenkin puhujan kielessä voi esiintyä vaihtelua: Nukutko yleensä mahallaan ~ mahallas(i)?

Kielelle on tyypillistä, että yksi mutkattomasti muodostettavissa oleva muoto pyrkii valtaamaan alaa. Yleiskielen suositus on silti yhä käyttää omistusliitteitä persoonan mukaan: autan mielelläni, emme olleet huolissamme, olette varmasti innoissanne uutisesta.

Muutamissa sanoissa, kuten erillään, hajallaan, irrallaan ja aikanaan, on tosin yleiskielessäkin vakiintunutta vaihtelua: Minua harmittaa, kun en aikanani ~ aikanaan vaihtanut alaa. Sellaiset sanat kuin harvakseltaan, hiljalleen ja kommentoiva tavallaan ovat tyystin kivettyneitä, eikä niiden pääte riipu persoonasta:

Anna kiehua hiljalleen noin 10 min.

Kissan häntä tavallaan retkottaa velttona.

Mielellään on ehkä erityisen altis kiteytymiselle, koska se esiintyy usein lyhyissä verbittömissä vastauksissa, joissa se ei varsinaisesti viittaa mihinkään persoonaan:

Voinko tarjoilla teille teetä?

– Kiitos, mielellään.

Omistusliitteen mukautumattomuus on yleistä paitsi puheessa myös sosiaalisen median kielessä: Olin mielissään ku näin sut pitkästä aikaa! Kirjoittaminen yhteisöpalveluissa voi olla niin ripeää, että on joutuisinta käyttää yhtä liitettä kaikkialla. Aivan harvinainen piirre ei ole yleiskielisiksi tarkoitetuissa asiateksteissäkään: Kun kukko ja sen viisi kanarouvaa näyttivät tyytyväisiltä, olimme mielissään. – Suosituksen mukainen olisi siis kuitenkin muoto mielissämme.

Karoliina Markula
Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimistossa.