Oletteko kuullut – teitittelystä?
Kysyttyä 2/1999

Riitta Eronen, Sari Maamies

Oletteko kuullut – teitittelystä?

Sinuttelua suosiva tapakulttuurimme on etäännyttänyt monet teitittelystä niin, että teitittelyn verbinmuotojen valinta tuottaa vaikeuksia. Niinpä nuoren toimittajan haastateltavalleen esittämä kysymys ”Kuinka olette ratkaisseet ongelman?” raivostuttaa tarkkakorvaista kuulijaa, joka tietää, että teititeltäessä yhtä ihmistä pitäisi sanoa ”Kuinka olette ratkaissut ongelman?”

Teitittelystä selviää osittain samoilla muodoilla kuin puhuteltaessa useampaa ihmistä monikon toisessa persoonassa: ”Voitteko hyvin?”, ”Otatteko kahvia?” Liittomuodot vaativat kuitenkin erityisen teitittelymuodon käyttöä; siinä apuverbi olla on monikon toisessa persoonassa (olette), mutta pääverbi (partisiippimuoto) yksikössä. Yhtä ihmistä teititeltäessä sanotaan siis esimerkiksi ”Oletteko kuullut?”, ”Ettekö ole kuullut?” Useampaa henkilöä puhuteltaessa käytössä ovat tavalliset monikon toisen persoonan muodot: ”Oletteko kuulleet?”, ”Ettekö ole kuulleet?”

Olkaa hyvä!

Kohteliaisuusfraasi ”olkaa hyvä” on vakiintunut muotoon, jossa predikatiivi hyvä on yksikössä, vaikka puhuteltavia olisi useampiakin. ”Olkaa hyvät” on sekin mahdollinen, mutta ehkä hieman vanhahtava.

Teitittelyyn liittyvä yksikön ja monikon vaihtelu tuottaa kysymyksiä muunkinlaisissa tervehdys- ja puhuttelutilanteissa, esimerkiksi toivotettaessa tervetulleeksi. Yhtä henkilöä teititeltäessä (esimerkiksi kutsussa) sanotaan: ”Olette tervetullut!”, useampaa kerralla puhuteltaessa taas ”Olette tervetulleet” tai ”Olette tervetulleita”. Kannattaa muistaa, että yksinkertainen ”Tervetuloa” on usein näitä luontevampi muoto.

Sinä ja Te kirjeissä

Kirjeissä ja kutsuissa vastaanottajaa puhuteltaessa kirjoitetaan Sinä ja Te usein kohteliaisuudesta isolla alkukirjaimella. Pienenkään kirjaimen käyttöä ei kuitenkaan pidä tulkita epäkohteliaaksi.

Mainoskirjeissä puhutellaan usein saajaa tyyliin ”Nyt Sinulla, Matti Suomalainen, on ainutlaatuinen tilaisuus – –” tai ”Nyt Teillä, hyvä Matti Suomalainen, on ainutlaatuinen tilaisuus – –”. Tällainen puhuttelutyyli tuntuu helposti päällekäyvältä ja saattaa ärsyttää. Sanan Sinä tai Te käyttö monta kertaa samassa tekstissä ei tunnukaan kohteliaalta vaan ainakin joidenkin mielestä kosiskelevalta ja epäsuomalaiselta. Pronomini kannattaa jättää pois silloin, kun lauserakenne ei sitä vaadi. Esimerkiksi lauseen ”Oletteko Te tullut ajatelleeksi” korvaa täysin yksinkertaisempi ”Oletteko tullut ajatelleeksi?” Verbihän jo kertoo, mistä muodosta on kyse, ilman että sitä tarvitsisi pronominia käyttämällä korostaa.

Riitta Eronen
Sari Maamies