Nimipäiviä on Suomessa vietetty 1700-luvulta lähtien, ja tapa on edelleen yleinen. Radiossa ja sanomalehdissä julkaistaan säännöllisesti nimipäivätietoja, ja päivänsankareita juhlitaan monin tavoin. Perinteen säilyminen edellyttää kuitenkin ajantasaisia nimipäiväkalentereita. Suomalainen ja suomenruotsalainen nimipäiväkalenteri on vuodesta 1995 lähtien uudistettu viiden vuoden välein. Maamme nimipäivälistoja ylläpitää Helsingin yliopisto, jolla on niihin tekijänoikeus.
Vuoden 2025 nimipäiväuudistukset julkistettiin elokuussa 2023. Uusista nimipäivistä kerrotaan aina yli vuotta aiemmin kuin uudistus tulee voimaan, koska kustantajat tarvitsevat tiedot hyvissä ajoin tulevien vuosien kalentereihinsa.
Nimipäiväuudistukset ovat Minna Saarelma-Paukkalan ja Leila Mattfolkin laatimat, ja ne on hyväksynyt Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Uudistusten pohjana käytettiin aineistoa, joka sisälsi alkuvuonna 2018 elossa olleiden suomalaisten ensimmäiset etunimet ja johon oli lisätty vuosina 2018–2022 syntyneiden lasten ensinimet. Aineisto saatiin Digi- ja väestötietovirastolta.
Suomalaiseen kalenteriin: Alissa ja Livia, Jasu ja Neo
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee tässä uudistuksessa 33 uutta nimeä, joista naistennimiä on 18 ja miestennimiä 15. Uudistuksessa käytetyssä aineistossa niillä on kaikkiaan 26 131 äidinkieleltään suomenkielistä nimenkantajaa. Uudistus vastaa laajuudeltaan edellisiä uudistuksia. Vuonna 2020 uusia nimiä saatiin kalenteriin 35, vuosina 2015 ja 2010 taas 39. Yhtään nimeä ei kalenterista tässäkään uudistuksessa poistettu tai sijoitettu toiselle kalenteripäivälle.
Nyt hyväksyttyjen nimien joukossa on muutamia kalenteriin palaavia vanhoja nimiä, kuten Aamos, Linus ja Rolf. Monet uusista nimistä ovat puolestaan vanhojen almanakkanimien uusia variantteja, kuten Alissa, Lili, Livia ja Marju sekä Eppu, Ilja, Jasu, Jose ja Miki. Lisäksi suomalaiseen kalenteriin tulee uusia kansainvälisiä nimiä, kuten Camilla ja Jessica sekä Kevin ja Neo. Monet niistä löytyvät myös suomenruotsalaisesta kalenterista. Julkisuuden henkilöistä oman nimensä kalenteriin saavat nyt niin Britannian kuningatar Camilla kuin uransa lopettanut rap-artisti Jare Tiihonen eli Cheek ja vastikään edesmennyt kirjailija Miki Liukkonen.
Uusien nimien joukossa ei ole yhtään suomen kieleen pohjautuvaa nimeä, kuten ei ollut vuoden 2020 uudistuksessakaan. Vuonna 2015 nimipäivän saivat sen sijaan vasta 2000-luvulla yleistyneet omakieliset nimet Taika ja Sisu. Suomalaisten nimenanto onkin selvästi kansainvälistynyt. Siksi kalenteriin on nyt hyväksytty useita vierasasuisiakin nimiä, kuten Jessica (eikä Jessika) sekä Linus (eikä Liinus).
Vuoden 2025 uudistuksessa nimien esitysjärjestys kalenteripäivän kohdalla voi muuttua, sillä nimet sijoitetaan yleisyysjärjestykseen. Esimerkiksi 22. elokuuta nimien järjestys on nyt Iivo, Iivari, kun se aiemmin oli Iivari, Iivo. Muutos kertoo siitä, että maastohiihtäjä Iivo Niskasen etunimi on Suomessa viime vuosina yleistynyt ja ohittanut Iivari-nimen suosion.
Suomenruotsalaiseen kalenteriin: Lykke ja Sienna, Dominic ja Tristan
Suomenruotsalaiseen kalenteriin lisätään vuoden 2025 uudistuksessa 27 uutta nimeä, joista naistennimiä on 14 ja miestennimiä 13. Uudistus on pienempi kuin edellinen, vuoden 2020 uudistus, jolloin kalenteriin otettiin 38 uutta nimeä. Nyt kalenteriin hyväksytyillä 27 nimellä on aineistossa kaikkiaan 1 751 äidinkieleltään ruotsinkielistä nimenkantajaa. Yhtään nimeä ei tässäkään uudistuksessa poistettu tai sijoitettu toiselle päivälle.
Monet suomenruotsalaisen kalenterin uusista nimistä on omaksuttu englanninkielisestä maailmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Elvin, Morris ja Tristan. Muutamat näistä ovat ton-loppuisia, kuten Aston, Elton ja Winston. Italiaan viittaavaa nimistöä taas edustavat Sienna sekä Luca ja Matteo.
Muutama skandinaavinen nimikin pääsee nyt suomenruotsalaiseen kalenteriin, kuten Tova ja Joar, jotka esiintyivät jo vanhoissa riimukivissä. Norjalaisesta ja tanskalaisesta nimistöstä lainattuja ovat puolestaan Line ja Lykke. Uusien nimien joukossa on myös kirjallisuuteen viittavia nimiä, kuten C. S. Lewisin Narnia-tarinoiden prinssin nimi Caspian, joka sijoitettiin samalle päivälle kuin Astrid Lindgrenin lastenkirjoista tutut Mio ja Ronja sekä Tove Janssonin My.
Uudistusten periaatteet
Vuoden 2025 uudistuksessa suomalaiseen kalenteriin pääsyn perusehtona oli, että nimi esiintyy aineistossa vähintään 500:lla äidinkieleltään suomenkieliseksi merkityllä naisella tai miehellä. Suomenruotsalaisen kalenterin rajana oli, että nimellä on aineistossa vähintään 50 ruotsinkielistä nimenkantajaa – lisäksi näistä alle puolet sai olla yli 50-vuotiaita ja neljänneksen tuli olla vuoden 2005 jälkeen syntyneitä.
Kaikkia ehdot täyttäneitä nimiä ei kuitenkaan ole otettu automaattisesti mukaan. Kalenterien ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalentereista usein erikseen. Suomenkielisten yleisimpiä yhdysnimiä uudistuksen pohjana käytetyssä aineistossa olivat Marja-Leena (9 883), Marja-Liisa (8 612) ja Anna-Liisa (5 993) sekä Veli-Matti (3 491), Juha-Pekka (3 237) ja Jukka-Pekka (2 993). Suosituimpia ruotsinkielisten yhdysnimiä olivat puolestaan Maj-Britt (941), Gun-Britt (441) ja Ann-Mari (420) sekä Jan-Erik (595), Per-Erik (293) ja Carl-Johan (236).
Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on yleensä suosittu suomen kielen mukaisia nimiasuja. Siksi kalenterin ulkopuolelle on jätetty monia varsin yleisiäkin vierasasuisia nimiä. Näin toimitaan varsinkin silloin, kun nimet löytyvät suomenruotsalaisesta kalenterista. Aineiston yleisimpiä vierasasuisia nimiä, joita ei tälläkään kertaa suomalaiseen kalenteriin hyväksytty, olivat Pia (10 528), Mia (6 369) ja Ida (5 755) sekä Jan (4 690), Emil (4 492) ja Henry (3 828) – kalenterissahan ovat jo ennestään nimiasut Piia, Miia ja Iida sekä Jani, Eemil ja Henri. Joitakin nimiä on sen sijaan otettu kalenteriin vierasasuisina, koska niille ei ole yleisesti käytössä olevaa suomalaista nimiasua. Tällaisia ovat esimerkiksi nyt kalenteriin pääsevät Camilla ja Rolf.
Kalenterien ulkopuolelle on jätetty varsin yleisiäkin vierasasuisia nimiä.
Myöskään suomenruotsalaiseen kalenteriin ei ole aina hyväksytty vierasperäisiä nimiä, vaikka ne olisivat maamme ruotsinkielisellä väestöllä yleisiä. Tällaisia olivat tässä uudistuksessa esimerkiksi nimet Christina (1 002) ja Ruth (542) sekä Carl (2 180) ja Thomas (1 442) – suomenruotsalaisessa kalenterissa ovat ennestään nimet Kristina, Rut, Karl ja Tomas. Myös suomalaisesta nimipäiväkalenterista löytyviä nimiä, kuten Ritva (339) ja Eila (271) sekä Jani (211) ja Matti (184), jätettiin tämän kalenterin ulkopuolelle.
Nimiä sijoitettiin tässäkin uudistuksessa kalenteriin vakiintuneiden periaatteiden mukaan. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa nimiä on perinteisesti pyritty sijoittamaan
- kantanimensä päivälle (esim. Jose samalle päivälle kuin Joosef)
- samalle päivälle, jolla ne ovat suomenruotsalaisessa kalenterissa (esim. Camilla 21.4.)
- samalle päivälle, jolla ne ovat aiemmin olleet suomalaisessa kalenterissa (esim. Aamos päivälle 31.3., jolla vuosina 1708–1907 oli Amos)
- jollekin muulle sopivalle päivälle, jolla on äänneasultaan, taustaltaan tai merkitykseltään samankaltaisia nimiä (esim. Astrid Lindgrenin lastenkirjoihin liittyvä Mio samalle päivälle kuin Ronja).
Samoja periaatteita noudatettiin myös suomenruotsalaisessa kalenterissa. Moni nimi pääsi nyt kantanimensä päivälle, kuten Matteo samalle päivälle kuin Mattias ja Mats. Dominic sijoitettiin puolestaan Dominikus-nimen vanhalle kalenteripäivälle. Vastaavasti esimerkiksi Lykke lisättiin samalle päivälle kuin Felix, koska molemmat nimet merkitsevät onnea.
Kuten jo aiemmin tuli esille, nimet on kummassakin kalenterissa sijoitettu siten, että kunkin päivän ensimmäisellä nimellä on aineistossa eniten nimenkantajia, toisella toiseksi eniten, ja niin edelleen. Näin kalenterintekijöiden on helppo poimia kalentereihinsa vain suosituimmat nimet, jos kaikki nimet eivät mahdu mukaan.
Koska suomalaisia nimipäiväkalentereita on vuosisatojen aikana ylläpidetty erilaisin periaattein, niistä löytyy paljon harvinaisia nimiä, jotka eivät enää täyttäisi kalenteriin pääsyn ehtoja. Esimerkiksi nimillä Ilmatar ja Päivä sekä Jousia ja Mies on nykyväestössä alle 20 kantajaa. Tällaisia nimiä ei ole kuitenkaan lähdetty poistamaan, koska ne saattavat yleistyä uudelleen ja koska nimipäiväkalentereissa on vielä hyvin tilaa uusille nimille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen voisi löytää oman nimensä kalenterista ja viettää nimipäiväänsä.
Lähteitä
Alhaug, Gulbrand 2011: 10 001 navn. Norsk fornavnleksikon. Oslo: Cappelen Damm.
Blomqvist, Marianne 2002: Dagens namn. Helsingfors: Schildts Förlags AB.
Brylla, Eva 2006: Förnamn i Sverige. Kortfattat namnlexikon. Stockholm: Liber.
Lempiäinen, Pentti 2004: Suuri etunimikirja. Kolmas, tarkistettu painos. Helsinki: WSOY.
Mattfolk, Leila 2023: Revideringen av den finlandssvenska namnlängden för åren 2025–2029. Förslag till Helsingfors universitets rektor 28.5.2023.
Saarelma, Minna 2007: Nimi lapselle. Helsinki: Minerva Kustannus.
Saarelma-Paukkala, Minna 2017: Etunimikirja. Suomalaiset nimitrendit 2000-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Saarelma-Paukkala, Minna 2023: Suomalaisen nimipäiväkalenterin uudistus vuosille 2025–2029. Ehdotus Helsingin yliopiston rehtorille 26.5.2023.
Vilkuna, Kustaa – Hedström, Gösta – Kaskimies, Eino – Nivanka, Eino 1957: Suomen almanakan juhlakirja. Helsinki: Weilin & Göös.
Yliopiston nimipäiväalmanakka – Universitetets namnsdagsalmanacka – Universitehta nammabeaivealmmenáhkki. Vuosikerrat 1996–2020. Helsingin yliopisto.
Katso myös
Mattfolk, Leila 2023: Nimipäivät ja nimitrendit Suomessa ja Ruotsissa (Kielikello 3/2023)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)