Kun käännetään tekstejä muita kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä meidän latinaiseen kirjoitusjärjestelmäämme, jää kääntämättä yksi kielen alue, nimittäin erisnimet. Erikseen on päätettävä kirjoitusmerkkien vastaavuudesta siirrettäessä nimiä järjestelmästä toiseen. Nimitoimiston toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi esittelee tässä kirjoituksessa venäjän ja kreikan nimien kansainväliset siirrekirjoitusjärjestelmät.
Venäjä
Yhdistyneiden kansakuntien viides maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssi, joka pidettiin elokuussa Montrealissa, hyväksyi Neuvostoliiton ehdotuksen venäjän kyrillisen kirjaimiston kansainväliseksi latinaistamisjärjestelmäksi. Järjestelmä on jo pitkähkön aikaa ollut jonkinlaajuisessa käytössä Neuvostoliitossa ja muissa SEV-maissa. Meillä kielilautakunnassa 1977 hyväksytty ns. tieteellinen kaava, (ks. esim. Kielikello 10/1977 s. 8–10) samoin kuin SF-standardi 4900 v:lta 1983 vastaavat sitä tarkoin. Kielilautakunnan suosittama suomalainen tieteellinen kaava tarvitsee pienen tarkistuksen: 3:n vastineeseen kuuluva diakriittinen merkki on kansainvälisessä järjestelmässä gravismerkki ̀ (è), ei piste ˙ (ė).
Tästä lähtien kansainväliseen käyttöön tarkoitetuissa julkaisuissa, olivatpa ne sitten kieleltään suomea, englantia, ranskaa, espanjaa, saksaa tai mitä muuta kieltä tahansa, jota kirjoitetaan latinaisin kirjaimin, pitäisi venäläiset nimet siirtää seuraavan kaavan mukaisesti. Sulkeissa oleva numero latinaisen kirjainvastineen jäljessä viittaa tuonnemmaksi, missä esitetään suomessa noudatettavan ns. tavallisen kaavan mukainen käytäntö.
| Kyrill. kirjain | Latin. kirjain | Esimerkki | Latinaistettu asu |
| a | a | Aнaпa | Anapa |
| б | b | Бaбyшкин | Babuškin |
| в | v | Baвилoвo | Vavilovo |
| r | g | Ґaґapин | Gagarin |
| д | d | Дyдинкa | Dudinka |
| e | e (1) | Eдиceeвкa | Eliseevka |
| ё | ё (2) | Ёдкинo Пcёл |
Ёlkino Psёl |
| җ | ž | Җyҗa | Žuža |
| з | z | Звёздный | Zvёzdnyj |
| и | i (3) | Идpицa | Idrica |
| й | j (4) | Зapaйск | Zarajsk |
| к | k | Қoкaнд | Kokand |
| л | l | Лaлвap | Lalvar |
| м | m | Мaймaк | Majmak |
| н | n | Heҗин | Nežin |
| o | o | Oбoдoвкa | Obodovka |
| п | p | Пaп | Pap |
| p | r | Peбpиxa | Rebriha |
| c | s | Cacoвo | Sasovo |
| т | t | Taттa | Tatta |
| y | u | Ypҗyм | Uržum |
| ф | f | Фoфaнoвo | Fofanovo |
| x | h | Xoxлoмa | Hohloma |
| ц | c (5) | Цвeткoвo | Cvetkovo |
| ч | č (6) | Чeчeльник | Čečel´nik |
| ш | š | Шишкинo | Šiškino |
| щ | šč (7) | Щyкинo | Ščukino |
| ъ | ˝ (8) | Пoлъячeвo | Pod˝jačevo |
| ы | y | Ыныкчaнcкий | Ynykčanskij |
| ь | ´ (9) | Цapaньra Кaзaнь Шyчьe |
Paran´ga Kazan ´ Ščuč´e |
| э | è (10) | Элиcтa | Èlista |
| ю | ju | Юpинo Юxнoв Юpюзaнь |
Jurino Juhnov Jurjuzan´ |
| я | ja | Ямaл Язъявaн Яя Bязьмa |
Jamal Jaz˝javan Jaja Vjaz´ma |
Tämän kaavan noudattaminen kaikkialla selkiinnyttää nimikäytäntöä kansainvälisessä tiedonkulussa, estää sekaannuksia ja jouduttaa tietojen hakua esimerkiksi tieteellisistä kirjastoista.
Erikseen on syytä huomata, että Baltian maiden nimiä, esimerkiksi Hiiumaa ’Hiidenmaa’, ei kirjoiteta latinaistamalla niitä kyrillisestä kirjoitusasusta (Xиyмa → Khiuma, Hiuma), vaan kansainvälisissä yhteyksissä käytetään näiden maiden omia latinaisin kirjaimin kirjoitettuja nimiasuja.
Toinen Suomessa jo pitkään käytetty venäjän siirrekirjoitusjärjestelmä, ns. tavallinen kaava, palvelee jokapäiväisiä tarpeita. Sen mukainen litterointi sopii käytettäväksi suomenkielisessä lehdistössä ja TV:ssä, kaunokirjallisuudessa ja suurelle yleisölle tarkoitetuissa tieto ja hakuteoksissa.
Tavallinen kaava eroaa kymmenessä kohdin kansainvälisestä kaavasta, niin kuin edellä olevan taulukon numerot osoittavat.
| Kyrill. kirjain | Tavallisen kaavan latinainen vastine | Esimerkki | Latinaistettu asu |
| (1) e | 1) e konsonantin jäljessä |
Typreнeв | Turgenev |
| 2) je sanan alussa ja vokaalin jäljessä, samoin ъ:n ja ь:n jäljessä |
Eлиceeв Oбъeдкин Пыpьeв |
Jelisejev Objedkin Pyrjev |
|
| (2) ё | 1) jo yleensä | Ёлкинo Aкcёнoв Coлoвьёв |
Jolkino Aksjonov Solovjov |
| 2) o ч:n, ш:n ja щ:n jäljessä |
Ґpибaчёв Чepньıшёв Ґoлoщёкин |
Gribatšov Tšernyšov Gološtšokin |
|
| (3) и | 1) i | Идpицa | Idritsa |
| 2) ji sanan sisällä ь:n jäljessä |
Ильин | Iljin | |
| (4) й | 1) i | Зapaйск | Zaraisk |
| 2) j sanan sisällä и:n jäljessä |
Poccийcкий | Rossijski | |
| 3) ei merkitä sanan lopussa и:n jäljessä |
Maйcкий | Maiski | |
| (5) ц | ts | Цвeткoвo | Tsvetkovo |
| (6) ч | tš | Чeчeльник | Tšetšelnik |
| (7) щ | štš | Щyкинo | Štšukino |
| (8) ъ | ei merkitä | Пoлъячeвo | Podjatševo |
| (9) ь | ei merkitä | Цapaньra Кaзaнь Шyчьe |
Paranga Kazan Štšutše |
| (10) э | e | Элиcтa | Èlista |
Aika näyttää, onko kansalliseen käyttöön tarkoitetulla ns. tavallisella kaavalla jatkuvaa tarvetta vai ruvetaanko yhteistä kansainvälistä siirrekirjoitusta käyttämään yleisemminkin suomeksi kirjoitettaessa. Joka tapauksessa jos kirjoittaja on epävarma siitä, kumpi vaihtoehto pitäisi valita, on syytä tavallisen kaavan mukaisesti kirjoitetun kansallisen sovinnaisnimen rinnalla esittää kansainvälisen kaavan mukaan latinaistettu virallinen asu vaikkapa sulkeissa. Esimerkiksi Lenan vesistöön kuuluvan joen nimi Чapa esitetään tieteellisessä kirjoituksessa ensimmäisen kerran esiintyessään Tšara (Čara); myöhemmin riittää pelkkä Tšara.
Kreikka
Toinen kansainvälistä siirrekirjoitusta koskeva YK:n nimikonferenssin päätös oli Kreikan ja Kyproksen kreikkalaisten nimien latinaistamisjärjestelmän hyväksyminen. Kummankin maan hallitus oli hyväksynyt esitetyn kannan viralliseksi järjestelmäksi. Kyproksen nimiä on jo vuosia latinaistettu kyseisellä tavalla. Kreikassakin on julkaistu karttoja ja oppaita, joissa nimet on kirjoitettu järjestelmän mukaisesti, mutta käytäntö on vielä horjuva. Kreikan eri kielimuodot ovat vaikeuttaneet yhteisen käytännön vakiintumista maan omassa käytössä, eikä silloin ole ollut pohjaa kansainvälisen nimikäytännönkään yhdenmukaisuudelle.
Selvää on, että yhteisen kansainvälisen Kreikan nimien latinaistamisjärjestelmän hyväksymisestä ja käyttöönotosta huolimatta joka kieleen jää joukko kansallisia sovinnaisnimiä, kuten suomeen Ateena, Attika ym. Kreikkalainen kulttuuri on vaikuttanut niin kauan ja niin syvälti kaikkialla maailmassa, että eri kieliin omaksuttujen kreikan nimien nykyaikaistaminen uuden järjestelmän mukaisesti tuntuisi varmaan modernilta barbarismilta. Kreikan ja Kyproksen ehdotukseen, jonka ne tekivät Montrealin konferenssissa järjestelmän hyväksymiseksi viralliseksi kansainväliseksi systeemiksi, sisältyikin huomautus, että järjestelmän mukaisesti latinaistettujen nimiasujen rinnalla pidetään hyväksyttävinä myös klassisia asuja, jos konteksti niin vaatii.
Kreikan latinaistamisjärjestelmä sisältää sekä transkriptioon että translitteraatioon perustuvan siirtämiskaavan:
| Kreikan kirjain/kirjain- yhdistelmä |
Transkriboitu latinainen vastine | Translitteroitu latinainen vastine | Viitenumero |
| A, α | a | a | |
| (AI, αι) | ai | ai | |
| (AI, άι) | áï | áï | |
| (Al, αï) | aï | aï | |
| AΨ, αυ | av | av | (1) |
| af | af | (2) | |
| B, β | v | v | |
| Ґ, γ | g | g | |
| ҐҐ, γγ | ng | ng | |
| (ҐK, γκ) | gk | gk | |
| ҐΞ, γξ | nx | nx | |
| ҐX, γχ | nch | nch | |
| Δ, δ | d | d | |
| E, є | e | e | |
| (EI, єι) | ei | ei | |
| (EI, єι) | éï | éï | |
| (EI, єϊ) | eï | eï | |
| EΨ, єυ | ev ef |
ev ef |
(1) (2) |
| Z, ζ | z | z | |
| H, η | i | i | |
| HΨ, ηυ | iv if |
iv if |
(1) (2) |
| Θ, θ | th | th | |
| I, ι | i | i | |
| K, κ | k | k | |
| Λ, λ | 1 | 1 | |
| M, μ | m | m | |
| Mπ, μπ | b mp |
b mp |
(3), (5) (4) |
| N, ν | n | n | |
| (NT, ντ) | nt | nt | |
| Ξ, ξ | x | x | |
| O, ο | o | o | |
| (OI, οι) | oi όï |
oi όï |
|
| (OI, οï) | oï | oï | |
| OΨ, oυ | ou | ou | |
| П, π | p | p | |
| P, ρ | r | r | |
| Σ, σ, s | s | s | |
| T, τ | t | t | |
| Υ, υ | y | y | |
| (ΥI, υι) | yi | yi | |
| Ф, ф | f | f | |
| X, χ | ch | ch | |
| Ψ, ψ | ps | ps | |
| Ω, ω | o | o |
1) Konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä
2) Konsonanttien θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa
3) Sanan alussa
4) Sanan keskellä
5) Sanan lopussa
Sulkeissa olevat kirjainyhdistelmät on liitetty mukaan taulukkoon selvyyden vuoksi.
Transkriptiokaava on tarkoitettu käytettäväksi jokapäiväisen elämän tarpeissa: kirjoitettaessa nimiä karttoihin, tienviittoihin, oppaisiin, passeihin, todistuksiin, käytettäessä nimiä lehdistössä, kaunokirjallisuudessa, yleistajuisissa tietoteoksissa jne. Translitteraatiokaava taas on tarkoitettu käytettäväksi tapauksissa, joissa on tärkeää kyetä palauttamaan nimi ehdottomasti oikeaan alkuperäiseen kreikkalaiseen kirjoitusasuun vaikkapa ilman kreikan taitoa.
Muut kirjoitusjärjestelmät
Muiden kansainvälisten latinaistamisjärjestelmien osalta ei ole olennaista uutta kerrottavaa. Arabian nimet suositetaan latinaistettavaksi ns. korjattua Beirutin systeemiä käyttäen. Se on useimpien arabimaiden hyväksymä ja laajassa kansainvälisessä käytössä v:sta 1972, mutta niin kuin arabimaiden ryhmä konferenssissa tiedotti, se tarvitsee vielä viimeistelyä tullakseen kaikissa arabimaissa hyväksytyksi. Etiopian amharan, samoin thain ja korean latinaistamisjärjestelmiin, jotka on hyväksytty yhteisiksi kansainvälisiksi järjestelmiksi jo aiemmin, ilmoitettiin tarvittavan joitakin täsmennyksiä. Ne tulevat todennäköisesti seuraavassa YK:n paikannimien normaalistamiskonferenssissa käsiteltäväksi kuten toivottavasti arabian nimien latinaistamisjärjestelmäkin.