Yleiskielessä sana navakka on tunnettu ennen muuta säätiedotuksista. Navakka tuuli on voimakasta eikä kaikkein lämpimimmästä päästä. Nykyistä yleiskieltä kuvaavan Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös isku voi olla navakka, siis tuntuva ja napakka. Sen sijaan vuosina 1959–1961 julkaistussa Nykysuomen sanakirjassa esiintyy vielä seuraavanlaisia murteiden mukaisia esimerkkejä: Navakka pakkanen. Poika puolusti navakasti oikeuksiaan. Vastausten navakkuus miellytti opettajaa.
Suomen murteissa navakka-sanaa siis käytetään useammassa eri merkityksessä kuin yleiskielessä. Sana tunnetaan melko laajalti, mutta enemmän tietoja siitä on itämurteista.
Navakkaa taikinaa
Merkityksessä ’luja, tukeva, vankka’ navakka tunnetaan etenkin Karjalankannaksella ja lähiympäristössä. ”Olkuo siit suuret jalat, navakammast seisot moas”, kuuluu lemiläinen viisaus.
Taipalsaarella opastetaan piirakanleipojaa, että taikinan pitää ”olla hyvi navakkoa et se kesteä”, ja Rantasalmella vastantekijää: ”Tiekkii navakka panta.” Jaakkimassa tukevasta veneestä sanotaan: ”A siint tuĺki navakka vene vaik tuulel lähtis.” Kainuun seudullakaan tämä merkitys ei ole aivan vieras. Kajaanissa lujia mattolankoja kehutaan: ”Ne on hyvin navakoeta lankoja nämä kakstoestasäeset”, kaksitoistasäikeiset.
Navakat naiset
Myös ihminen voi olla navakka, nimittäin reipas, rivakka ja terhakka. Tästäkin merkityksestä on eniten tietoja Kaakkois-Suomesta ja Kainuusta. ”Navakka ihmine tuo Tuomaa Liena ko jaksaakii pittää tuvassaa kaik paikat siistin”, ihmetellään Äyräpäässä. Puolangalla pikkupojasta sanotaan: ”Pikkunen se on van kyllä se on navakka.”
Ihmisen käyttäytyminenkin voi olla navakkaa eli reipasta. Rovaniemellä kiitellään koululaisia: ”Ne niin navakastip päivää sannoo.”
Eräissä Etelä-Karjalan pitäjissä navakka nainen voi olla paitsi rivakka myös kunnollinen ja säädyllinen: ”Ei se tyttö huolint vierehee ketä tahansa, se olkii navakka!” Inkerin Tuuterissa taas ”navakka tyttö” tarkoittaa miellyttävän näköistä.
Navakka pakkanen, navakka ääni
Entä ne sääilmiöt? Tuuli voi tietenkin olla navakkaa murteissakin, samoin pakkanen ja sade. ”Kyl siel ny on navakka pakkai”, sanotaan Jaalassa. Ristijärveläinen kertoo: ”Iltayöstä sato aeka navakasti.”
Säätapahtumien lisäksi muitakin intensiteetiltään voimakkaita ilmiöitä voidaan kuvata tällä sanalla. Muuramessa ”leipä paistettiin navakassa uunil lämmössä”. Ristijärveläisestä laulajasta sanotaan: ”Semmonen navakka eäni hällä.”