Näkyykö taivaalla salamia?
Kysyttyä 2/2004

Salli Kankaanpää

Näkyykö taivaalla salamia?

Sanan salama monikkotaivutus aiheuttaa joskus päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa salamoita vai salamia?

Yleiskielessä salama taipuu monikossa o:llisena: Taivaalla näkyy salamoita. Salamoiden (tai salamoitten) voima on suuri. Salamoihin on syytä varautua. Samalla tavoin taipuvat esimerkiksi lakana, peruna ja kanala: lakanoita, perunoita, kanaloita; lakanoiden, perunoiden, kanaloiden.

Ei ole ihme, että salama-sanasta jonkin verran näkyy ja kuuluu myös o:tonta taivutusta, sillä monet kolmitavuiset a-loppuiset sanat taipuvat myös niin (esim. orava : oravia : oravien; satama : satamia : satamien). Eräistä a:han päättyvistä kolmitavuisista sanoista käytetään yhtä lailla o:tonta kuin o:llistakin monikkoa: omena : omeniaomenoita (myös omenoja); paatsama : paatsamia paatsamoita (myös paatsamoja). Suomen murteissa vaihtelua on enemmänkin. Eräissä murteissa taivutetaan myös esimerkiksi perunia ja salamia. Silti näidenkin sanojen suositeltava taivutustapa huolitellussa ja etenkin kirjoitetussa yleiskielessä on perunoita ja salamoita.

Salama-sanan o:llisen monikkomuodon käytännön etu on, että vältetään huvittava mielleyhtymä aivan muuta merkitsevän salami-sanan yksikkömuotoihin ( leivän päällä on salamia). Monikkomuotoja tästä tietynlaisen makkaran nimityksestä tarvitaan harvemmin, mutta mainittakoon, että salami-sanan monikon partitiivi on salameja ja monikon genetiivi salamien.
Salli Kankaanpää