Iso osa arkipäivän teksteissä esiintyvistä lyhenteistä on vanhoja ja käytössä vakiintuneita, mutta joskus on tarve muodostaa uusiakin. Silloin ei ole aivan samantekevää, miten lyhenteen rakentaa. Jotta lyhenteen merkitys avautuu muillekin, on syytä noudattaa totuttuja lyhennyskeinoja.

Lyhenne voidaan muodostaa joko yhdestä sanasta (esim., min), yhdyssanasta (BKT ’bruttokansantuote’) tai useista sanoista koostuvasta sanaliitosta (STT ’Suomen Tietotoimisto’). Lyhenteet ovat joko pieni- tai isokirjaimisia, ja ne ovat joko pisteellisiä tai pisteettömiä.

Piste vai ei?

Jos lyhennettävä sana katkaistaan lopusta eli sen viimeinen kirjain ei ole lyhenteessä mukana, lyhenteen loppuun merkitään yleensä piste, esimerkiksi fil. maist., mm., yms., jne., os., puh.

Lyhenteen piste jää pois, kun lyhenteeseen liitetään taivutuspääte kaksoispisteen avulla, esimerkiksi ym:lla, s:lla 5. Jos pisteellinen lyhenne on virkkeessä viimeisenä, ei kahta pistettä merkitä. Lyhenteen piste ja muu lauseen välimerkki kirjoitetaan sen sijaan normaalisti peräkkäin: ”Mukaan voi ottaa urheiluvälineitä, pelejä ym., kunhan jaksaa itse kantaa reppunsa.”

Seuraavissa tapauksissa pistettä ei käytetä:

1) Mittayksiköiden lyhenteet ovat pisteettömiä, myös muiden kuin metrijärjestelmään kuuluvien mittojen lyhenteet: mk = markka(a), mm = millimetri(ä) (vrt. mm. = muun muassa), g = gramma(a), l = litra(a), p = penni(ä) (vrt. p. = puhelin), s = sekunti(a), kpl = kappale(tta), min = minuutti(a) (vrt. min. = ministeri), t = tunti(a), tn = tonni(a).

2) Isokirjainlyhenteet ovat pisteettömiä: KOK, NMKY, V.

3) Pisteettömiä ovat alkuainetta tarkoittavat lyhenteet (Fe, Ca, Cl), viikonpäivien nimilyhenteet ma, ti, ke, to, pe, la, su sekä eräät erikoisalojen sisäiset lyhenteet, esimerkiksi puolustusvoimien omissa teksteissään käyttämät lyhenteet.

4) Eräiden pääsäännön mukaan pisteellisten lyhenteiden rinnalla käytetään myös pisteetöntä lyhennettä. Tällaisia ovat yhtiöiden ja yhdistysten nimissä esiintyvät lyhenteet oy (~ oy.), oyj (~ oyj.), ry (~ ry.), ky (~ ky.) ’kommandiittiyhtiö’.

5) Jos lyhenteeseen sisältyy lyhennettävän sanan viimeinen kirjain, ei pistettä käytetä: nro (= numero), psta (= puolesta), krs (= kerros). Nykyään tällaisen lyhenteen sisältä jätetään kaksoispiste pois, esimerkiksi klo (ei: ”k:lo”).

Pienin kirjaimin

Seuraavat lyhenteet ovat pienikirjaimisia.

1) Loppulyhenteet, esimerkiksi ent. (= entinen), os. (= osoite, osasto), puh. (= puhelin), opp. (= oppilas), op. (= opettaja). Lyhenne muodostetaan katkaisemalla sana lopusta, loppuun tulee piste. Sana katkaistaan sellaisen konsonantin perästä, jota seuraisi vokaali.

Käytettäessä etunimistä vain alkukirjaimia ne ovat pisteellisiä ja ne erotetaan sanavälein toisistaan ja sukunimestä, esimerkiksi U. K. Kekkonen, V.-M. Loiri, John F. Kennedy.

2) Sisälyhenteet, esimerkiksi ks. (= katso), vrt. (= vertaa), nro (= numero), klo (= kello), krs (= kerros). Lyhenne muodostetaan jättämällä sanan sisältä kirjaimia pois. Jos sanan viimeinen kirjain on lyhenteessä mukana, ei käytetä pistettä. (Poikkeuksellisia ovat vieraskieliset lyhenteet vs. ’versus’, jr. ’junior’ ja sr. ’senior’.)

3) Monet suomalaisista sanoista muodostetut yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet. Sanaliittojen lyhenteet muodostetaan usein sanojen alkukirjaimista. Vain lyhenteen loppuun merkitään nykyisin piste, esimerkiksi jne. (= ja niin edelleen), ns. (= niin sanottu), oto. (= oman toimensa ohella), yms. (= ynnä muuta sellaista), alv. (= arvonlisävero).

Huomattavaa

Jos yhdyssana lyhennetään katkaisemalla sen molemmat osat sanan lopusta, merkitään osien väliin piste; yhdysmerkkiä ei tarvita: sos.dem. = sosiaalidemokraatti(nen), dipl.ins. = diplomi-insinööri. (Vanhan käytännön mukaan käytetään yhdysmerkkiä, jos yhdyssanan osat ovat rinnasteiset eli samanarvoiset: hist.-kielit. = historiallis-kielitieteellinen, suom.-ugr. = suomalais-ugrilainen; nykyään näistäkin tapauksista voi halutessaan jättää yhdysmerkin pois.)

Sanan lopusta katkaistuihin sanaliitoista (ei yhdyssanoista) muodostettuihin lyhenteisiin tulee sananväli: lääket. lis. (= lääketieteen lisensiaatti), tekn. toht. tai tekn. tri (= tekniikan tohtori). Ilman sananväliä sen sijaan esimerkiksi dipl.ekon. (= diplomiekonomi), koska kyseessä on yhdyssana.

Yhdyssanan osana oleva lyhenne liitetään alku- tai loppuosaan yhdysmerkillä; lyhenteen pisteen voi yhdysmerkin edeltä jättää pois, esimerkiksi alv.-järjestelmä (tai alv-järjestelmä), ly-tunnus, ay-johtaja, yo-lehti (harvemmin ly.-tunnus, ay.-johtaja, yo.-lehti).

Jos otsikko kirjoitetaan kokonaan suuraakkosin, myös muuten pienin kirjaimin kirjoitettavat lyhenteet kirjoitetaan muun otsikon kirjasinlajilla ja käyttäen lyhenteeseen normaalisti kuuluvia pisteitä. Lyhenteiden käyttöä kannattaa kuitenkin välttää otsikoissa.

Virkkeen alussa muuten pienin kirjaimin kirjoitettava lyhenne aloitetaan isolla alkukirjaimella, poikkeuksena on happamuusastetta tarkoittava erikoiskielen lyhenne pH. Toinen poikkeus on sukunimen von-preposition lyhenne v. Jos tällaista lyhennettä jostain syystä tarvitaan, se kirjoitetaan virkkeen alussa pienikirjaimisena, jottei se sekaannu etunimeä tarkoittavaan lyhenteeseen; von sen sijaan kirjoitetaan virkkeen alussa isolla.

Isoin kirjaimin

Isokirjainlyhenteissä on paljon etenkin kansainvälisiä tieteen ja tekniikan lyhenteitä sekä erilaisten organisaatioiden ja järjestöjen nimien lyhenteitä. Lyhenne muodostetaan tavallisesti lyhenteen edustaman yhdyssanan tai sanaliiton osien alkukirjaimista, mutta joskus voidaan ottaa avuksi myös seuraava kirjain. Suomalaisissa lyhenteissä se kirjoitetaan yleensä pienellä (poikkeuksia kuitenkin on).

1) yhdyssanat: BKT = bruttokansantuote, TV = televisio, AV = audiovisuaalinen, MM = maailmanmestaruus, KRP = keskusrikospoliisi

2) sanaliitot: ATK = automaattinen tietojenkäsittely, ETL = elintarviketieteiden lisensiaatti, MuM = musiikin maisteri, KHO = korkein hallinto-oikeus, PK = pieni ja keskisuuri (teollisuus), PC = personal computer eli mikrotietokone, MBD = minimal brain dysfunction eli vähäinen aivotoiminnan häiriö

3) kotimaiset ja ulkomaiset erisnimet: AL = Aamulehti, EU = Euroopan unioni, RUK = Reserviupseerikoulu, OAJ = Opetusalan ammattijärjestö, LTKK = Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, AA = Alcoholics Anonymous eli nimettömät alkoholistit, KuPS = Kuopion Palloseura, TaY = Tampereen yliopisto.

Iso- ja pienikirjaimisten lyhenteiden käyttöalan raja on jossain määrin liukuva. Mitä tutummaksi lyhenne tulee arkipäivän teksteissä, sitä herkemmin se aletaan kirjoittaa myös pienin kirjaimin, ja monien isokirjainlyhenteiden rinnalla onkin käytössä myös pienikirjaiminen asu, esimerkiksi ATK ~ atk, TV ~ tv, WC ~ wc, PC ~ pc, CD-ROM ~ cd-rom, WWW ~ www. Tämän kirjoitusasujen kahtalaisuuden huono puoli on se, että pisteettömät pienikirjaimiset lyhenteet lisäävät lyhennetyyppien kirjavuutta.

Lyhennesanat

Monet kolmikirjaimiset ja sitä pitemmät alkuaan isokirjaimiset lyhenteet muistuttavat äännerakenteeltaan suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi NATO, UNESCO, SITRA, EMU. Tällaisia lyhennesanoja ei yleensä lueta kirjaimittain vaan sanoina, ja siksi lyhenteet usein kirjoitetaankin kuten tavalliset erisnimet: Nato, Unesco, Sitra, Emu.

Tutkintonimikkeiden lyhenteet

Tutkintonimikkeiden ja oppiarvojen lyhenteitä on kahdenlaisia: pienikirjaimisia ja isokirjainlyhenteitä. Näistä pitemmät eli loppulyhenteet (esimerkiksi fil. maist., mus. lis., valtiot. toht., dipl.ins.) ovat ilmaisevampia ja siksi suositeltavampia. Kirjainlyhenteet (FM, MuL, VTT, DI) sopivat lähinnä matrikkeleihin ja muihin sellaisiin yhteyksiin, joissa tilaa on vähän; muuten niiden käyttöä kannattaa välttää, koska oman alan ulkopuolella niiden merkitys ei ole yleisesti tunnettu. Lyhenne ei tee tittelistä mitenkään vakuuttavampaa, ja kohteliain ja lukijan kannalta havainnollisin tapa on aina kirjoittaa lyhenteen sijasta koko ilmaus.

Miten euro taipuu?

Euroopan unionin yhteisvaluutan euron merkki on €. Jos merkin tuottaminen ei onnistu koneella, sen sijaan voi käyttää lyhennettä e; usein on yksinkertaisinta kirjoittaa koko sana euro. Sentin lyhenne on snt. Sentit voi kuitenkin kätevimmin ilmaista euron desimaaleina (Hinta on 0,60 €). Euron merkki kirjoitetaan luvun jälkeen ja siihen liitetään lauserakenteen vaatimat taivutuspäätteet kaksoispisteen avulla:

Hinta on 10 € ~ 10 e ~ 10 euroa.
Se on 10 €:n ~ 10 e:n ~ 10 euron hintainen.
Hinta ei ylitä 10 €:a ~ 10 e:a ~ 10:tä euroa.
Hinta nousi 10 €:oon ~ 10 e:oon ~ 10 euroon.

Sana euro on niin lyhyt, että varsinkaan taivutusmuodoissa lyhenne ei säästä tilaa lainkaan.

Euron kansainvälinen valuuttakoodi on EUR. Se on lähinnä kansainvälisessä rahaliikenteessä käytettäväksi tarkoitettu koodi. Muissa yhteyksissä, esimerkiksi lehtitekstissä, toimintakertomuksissa yms., sitä ei siis yleensä käytetä.

Miljoona euroa lyhennetään milj. euroa, milj. € tai milj. e (mieluummin kuin M€, Me). Sellaisia lyhenteitä kuin ”MEUR” ei suositella.