Mitä uutta Kielitoimiston sanakirjassa?
Artikkeli 1/2012

Eija-Riitta Grönros

Mitä uutta Kielitoimiston sanakirjassa?

Kielitoimiston sanakirja on laajin nykysuomen yleiskieltä kuvaava sanakirja. Se paitsi kuvaa nykysuomen käyttöä myös antaa ohjeita sanojen ja rakenteiden suositettavasta käytöstä. Sanakirja ei ole koskaan valmis, vaan kielenkäytön muuttuessa myös sanakirjan täytyy seurata mukana.

Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyy tänä keväänä (2012) uusi sähköinen versio. Versioita on nyt ilmestynyt kolme tasaisin välein: ensimmäinen vuonna 2004 ja toinen 2008. Niiden välissä julkaistiin myös painettu kirja vuonna 2006. Mikä on muuttunut sanakirjassa edellisen sähköisen version jälkeen?

Uusia sanoja

Uusia hakusanoja on yli 2 000. Ne kaikki eivät ole kuitenkaan uudissanoja. Sanakirjaan joudutaan aina lisäämään myös vanhoja sanoja, jotka ovat puuttuneet eri syistä. Kun jokin hyvin tavallinen sana on aikoinaan jäänyt pois sanakirjasta, sen puuttumista ei hevin huomata ennen kuin sattumalta. Nyt huomattiin muun muassa häävalssin, pyykkitelineen ja metsämansikan puuttuminen.

Suuri osa uusista hakusanoista on kuitenkin tuoretta tavaraa. On viime vuoden ajankohtaisia sanoja, kuten jytky, ilmaveivi ja karppaus. Ne tulivat yleiseen keskusteluun vuoden 2011 aikana, vaikka ne eivät kaikille uusia olleetkaan: jytky on vanha murresana, ilmaveivin ovat tunteneet urheilun harrastajat jo aiemmin, ja karppauskin on elänyt jo jonkin vuoden, mutta yleistyi nyt.

Uusissa sanoissa on myös eri alojen termejä, kuten eläkkeisiin liittyvät elinaikakerroin ja takuueläke, talouselämän kestävyysvaje ja säätiedotusten hellevaroitus. On myös nojapyörä, mopoauto, laatikkoviini ja monia muita konkreettisia käsitteitä. On yhteiskunnan kovasta puolesta kertovia sanoja, kuten vihapuhe ja viharikos, mutta on myös kevyempää sanastoa, kuten lohturuoka, annoskateus, uusiosinkku ja äijäily.

Internetin käyttö, sosiaalinen media ja verkkokeskustelut ovat synnyttäneet paljon sanoja. Pelkästään verkko-alkuisia yhdyssanoja on runsaasti, mm. verkkoasiointi, verkkokiusaaminen, verkkotunnistus ja verkkovaalit. On myös tähän alueeseen liittyvää slangisanastoa kuten trolli, joka tarkoittaa verkkokeskustelua tahallisesti häiritsevää viestiä tai viestinlähettäjää.

Uudet merkitykset

Noin 2 700 artikkeliin on tehty muutoksia ja lisäyksiä. Vanhat sanat voivat saada uusia merkityksiä tai niiden käyttötavat muuttuvat. Esimerkiksi sana kirjanmerkki on nykyisin myös tietotekniikan termi, joka tarkoittaa käyttäjän selaimeen tallettamaa verkko-osoitetta. Paperiton taas voi olla henkilö, joka oleskelee maassa ilman oleskelulupaa tai henkilöpapereita. Henkilöidä-sanan entisiin merkityksiin ei tuntunut sopivan sellainen nykyisin yleinen käyttö kuin ”Päätös on henkilöity pääministeriin” tai ”Puolueen vaalikampanja henkilöitiin puheenjohtajaan”. Niinpä näitä varten on lisätty merkitysryhmä ’liittää jokin asia johonkin henkilöön’. Normi-sana taas on saanut uuden merkityksen yhdyssanojen alkuosana: se tarkoittaa samaa kuin normaali sellaisissa yhteyksissä kuin normipäivä, normitulos jne. Tämä käyttö on kuitenkin merkitty arkikieliseksi; se ei ole neutraalia yleiskieltä ainakaan vielä.

Sanan merkitys voi laajentua myös yhteiskunnan muutosten myötä. Esimerkiksi kihlaus-sanan selitteenä oli aiemmin ’miehen ja naisen sopimus avioliittoon menemisestä’. Nyt siihen on lisätty jatko: ’myös vastaavanlaisesta rekisteröidyn parisuhteen solmimista koskevasta sopimuksesta’. Vastaavasti on täydennetty häät-sanan selitettä.

Tyylilajimuutoksia

Sanojen tyylilajit muuttuvat herkästi, ja tyylilajimuutoksia on tehty jokaiseen sanakirjaversioon. Nyt on poistettu merkintä arkikielisyydestä esimerkiksi sanoista fani ja keikka (silloin kun tarkoitetaan muusikoiden tai muiden taiteilijoiden esiintymismatkoja; keikka-sanan muut merkitysryhmät ovat edelleen arkisia). Myös netti ja sillä alkavat yhdyssanat ovat yleiskielistyneet internet- ja verkko-alkuisten sanojen rinnalle. Arkikielestä yleiskieleen ovat siirtyneet niin ikään esimerkiksi blogi, hakkeri, jumiutua, leggingsit ja räppi.

Yleiseen käyttöön ovat vakiintuneet myös jotkin sellaiset sanat, joita aiemmin on pidetty vanhentuneina tai ylätyylisinä tai joskus leikillisinä. Esimerkiksi mittelö ja sivakoida esiintyvät nykyisin aivan neutraaleissa yhteyksissä. Samoin on käynyt ryydittää-verbille, jota käytetään yleisesti maustamisen ja höystämisen synonyymina (”Piparjuurella ryyditetty uunihauki”). Sanan kuvallisesta käytöstä on ollut sanakirjassa esimerkki jo ennestään (”Ironialla ryyditetty kirjoitus"). Siihen tyydyttiin edelleen, vaikka näyttää siltä, että kuvallinen käyttö on laajentumassa useammanlaisiin yhteyksiin kuin ennen: sanomalehtiuutisesta on voinut lukea, että ”Vantaalla joulukuun ensimmäistä viikonloppua ryydittivät lukuisat rattijuopumukset” ja elokuva-arvostelusta, että ”Uudelleen kohtaamisesta käynnistyvää välienselvittelyä ryydittää murha”.

Poistuneet käsitteet

Monenlaisia käsitteitä on viime vuosina siirtynyt historiaan: ei ole enää esimerkiksi läänejä, maaherroja, tiepiirejä eikä tiemestareita. Sanakirjasta nämä sanat eivät kuitenkaan ole poistuneet; niiden selitteissä vain kerrotaan, että ne eivät ole enää nykyisin käytössä olevia käsitteitä. Sanat kuitenkin elävät kielessä vielä pitkään – usein joudutaan puhumaan edelleen esimerkiksi ”entisen Keski-Suomen läänin alueesta” – ja muutenkin kerroksellisuuden täytyy näkyä sanakirjassa. Joskus voidaan kertoa, mitä nykyistä termiä aiempi vastasi, esimerkiksi virallinen kääntäjä on ’auktorisoidun kääntäjän aikaisempi nimitys’. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista silloin, kun uudemmat käsitteet ovat epätermimäisiä: sanakirjassa olisi vaikea ilmaista esimerkiksi, että tiepiirejä vastaavat nykyisin ”ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueet”.

Suositusten muutoksia

Sanakirjan uudesta versiosta on poistettu muutamia sellaisia kielenkäyttöön liittyviä suosituksia, joita kieliyhteisö ei ole juuri noudattanut eikä ottanut omakseen. Sanan alipalkattu sijaan on aiemmin suositettu alipalkkaista, mutta tämän käyttö on ollut hyvin vähäistä. Sanat on nyt esitetty samanarvoisina. Myös sellaisista adjektiiveista kuin tuotannollinen ja terveydellinen on esitetty aiemmin suosituksia: tuotannolliset vaikeudet ovat olleet paremmin tuotantovaikeuksia ja terveydelliset syyt paremmin terveyssyitä. Yhdyssanat ovatkin usein sujuvampia, mutta eivät varsinaisesti ”parempia”. Nyt ne esitetään synonyymeina.

Myös sellaisista rikas-loppuisista adjektiiveista kuin muistorikas ja tietorikas on poistettu ”paremmin”-suositus, koska niiden tilalle ehdotetut sanat eivät ole oikein istuneet kaikkiin yhteyksiin: runsastietoinen tai laajatietoinen voi sopia joskus mutta ei aina tietorikkaan sijaan. Ilmauksissa ”muistorikkaat lapsuuden kesät” ja ”muistorikas Viipuri” ei voisi korvata adjektiivia sanalla monimuistoinen tai runsasmuistoinen – ei ainakaan tunnesävyn muuttumatta. Vastineista muistoisa ehkä kävisi, mutta senkin käyttö on ollut vähäistä. Sen sijaan sellaisiin konkreettisempiin rikas-loppuisiin adjektiiveihin kuin happirikas, järvirikas, muotorikas ym. suositus on edelleen jätetty. Niille on olemassa hyviä ja myös yleisesti käytettyjä korvaavia ilmauksia: hapekas tai runsashappinen, runsas- tai monijärvinen, runsas- tai monimuotoinen.

Tiara vai tiaara?

Joidenkin vierassanojen kirjoitusasua on tarkistettu siten, että rinnalle on otettu toinen, laajasti käytössä oleva muoto. Esimerkiksi eräänlaista diadeemia ja paavin kruunua tarkoittava sana tiaara esiintyy huomattavasti yleisemmin muodossa tiara. Molemmat on nyt esitetty rinnakkain. Sanan jogurtti rinnalle on otettu jugurtti (jo vanhastaan rinnalla ollut myös jukurtti), ja slogaania ensisijaisempi on nyt slogan.

Vierassanoja on lainattu ja pyritty mukauttamaan suomeen tietyin periaattein, mutta joissakin tapauksissa peruste on jäänyt hämäräksi. Se, että vanhastaan esitetyn slogaanin sijasta kielessämme on käytetty enimmäkseen englannista suoraan lainattua sanaa slogan, on ymmärrettävää sinänsä, koska englannin vaikutus on niin suuri. On kuitenkin myös epäselvää, miksi aikoinaan on päädytty suosittamaan asua slogaani. Lainasanoissa toiseksi viimeisen tavun vokaalin pituus on yleensä määräytynyt sen mukaan, miten sana on ääntynyt alkuperäkielessä tai lainan suomeen välittäneessä kielessä, aikoinaan siis usein ruotsin kielessä. Slogan-sanassa a on ääntynyt ruotsissa kuitenkin aina lyhyenä, joten olisi voinut olettaa, että mukautettu asu olisi ollut ”slogan” tai ”slogani”. Yleisesti käytetylle asulle slogan on siis muitakin perusteita kuin se, että se on suora sitaattilaina englannista.

Jogurtti on aikoinaan mukautettu suomeen yleisten periaatteiden mukaan. Sana sekä kirjoitetaan että äännetään muissa kielissä o:llisena (enimmäkseen myös ruotsissa, vaikka jonkin verran ruotsin puhekielessä esiintyy myös u:llista ääntämystä). Tässä suomalaiset ovat kuitenkin sitkeästi valinneet oman tien. Jostain syystä tässä ei englannin ja muiden kielten malli olekaan ollut ohjaavana, vaan läpi vuosien sana on ääntynyt puheessa ”jugurttina”, ja kirjoitettunakin u:llinen asu on elänyt jogurtin rinnalla ainakin epävirallisemmissa yhteyksissä. Siksi jugurtti on nyt otettu sanakirjaan jogurtin rinnakkaisasuksi.

Sastamala ja Parainen

Sanakirjaan kuuluvaan Asutusnimihakemistoon on tehty joitakin muutoksia. Viime vuosien aikana moni kunta on lakkautettu ja liitetty toiseen kuntaan. Aivan uudennimisiä kuntia on perustettu liittämällä useita kuntia yhteen, esimerkiksi Siikalatva ja Sastamala. Myös pelkästään kunnan nimi on saatettu muuttaa: esimerkiksi Länsi-Turunmaasta tuli Parainen vuoden 2012 alussa

Verkkoversio ja painettu kirja

Sähköinen Kielitoimiston sanakirja ilmestyy nyt vain verkkoversiona Kielikoneen MOT-sanakirjastossa. Erillistä cd-rom-versiota ei siis ole enää saatavissa. Sanakirjaa voi tilata Kielikone Oy:stä (myynti@kielikone.fi). Myös kolmiosaisesta painetusta sanakirjasta ilmestyy uudistettu painos ensi syksynä (2012).

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja.

60 vuotta ”nykysuomea” sanakirjoissa

• Nykysuomen sanakirja 1951–61

• Suomen kielen perussanakirja 1990–94 ja CD-Perussanakirja 1997

• Kielitoimiston sanakirja 2004, 2006 (painettu), 2008, 2012

Vuosiluvut ovat kirjojen ilmestymisvuosia. Nykysuomen sanakirjan ilmestyminen a:sta ö:hön kesti siis kymmenen vuotta. Nykysuomen sanakirja ei nimestään huolimatta kuvaa enää nykyistä suomen yleiskielen sanastoa, sillä sanakirjan sisältöä ei ole koskaan uudistettu. Vanhemman sekä harvinaisehkon sanaston kuvaajana ”Nykäri” on kyllä edelleen käyttökelpoinen.

Nykysuomen sanakirjan jälkeen ensimmäinen laaja suomen yleiskieltä kuvaava sanakirja oli Suomen kielen perussanakirja. Perussanakirjan jatkaja on Kielitoimiston sanakirja. Sen toimitustyö on luonteeltaan jatkuvaa, joten sanakirjaa päivitetään melko usein. Sanakirja ilmestyy nykyisin sekä sähköisenä että painettuna; painettuna kuitenkin harvemmin. Perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja ovat Kotimaisten kielten (tutkimus)keskuksen julkaisuja.

Eija-Riitta Grönros